European Social Survey (ESS) on eurooppalainen ohjelma, joka kartoittaa haastattelututkimuksen avulla yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyvien arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen muutosta. Vastaajat myös arvioivat, miten onnelliseksi he ovat tunteneet itsensä viimeisten neljän viikon aikana.
Tuoreimman tutkimuksen mukaan Baltian maiden onnellisimmat ihmiset asuvat Virossa. Vastausten perusteella puolet Viron väestöstä (50,1 prosenttia) tuntee olonsa onnelliseksi koko ajan tai suurimman osan ajasta. Virolaiset naiset tuntevat olonsa onnellisemmiksi hieman useammin kuin miehet.
Onnellisuutta koskeva kysymys on tutkimuksessa muotoiltu seuraavasti: Kuinka usein olet tuntenut olosi onnelliseksi viimeisen neljän viikon aikana? Vastausvaihtoehdot ovat koko ajan, suurimman osan ajasta, joskus, harvoin ja ei koskaan.
Viron tilastokeskuksen väestö- ja sosiaalitilasto-osaston johtaja Anet Müürsoo kertoo, että kyseessä on kognitiivinen arviointikysymys.
”Onnellisuus tarkoittaa luultavasti jokaiselle eri asiaa. Haastattelijan oppaassa ohjeistetaan, että ihminen on onnellinen, kun hän itse tuntee olevansa onnellinen. Sama ohje on tarjolla vastaajille verkossa.”
Eurooppalaiset kokevat olevansa varsin onnellisia
ESS kerää vertailukelpoista dataa noin 30:stä Euroopan maasta. ESS-aineisto kerättiin ensimmäisen kerran vuonna 2002, minkä jälkeen tutkimus on tehty joka toinen vuosi.
Virolaisten onnellisuuskokemus on vahvistunut vuosien mittaan, mutta edelleen Virossa jäädään kauas pohjoisista naapurimaista Suomesta ja Ruotsista. Suomen väestöstä peräti 74 prosenttia tuntee olonsa onnelliseksi koko ajan tai suurimman osan ajasta, Ruotsin väestöstä miltei 70 prosenttia.
Eurooppalaiset ovat tutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan varsin onnellisia ihmisiä: 64 prosenttia vastaajista tuntee olonsa onnelliseksi koko ajan tai suurimman osan ajasta. Harvoin tai ei koskaan onnellisia on alle kymmenesosa (8,6 prosenttia). Neljännes (25,8 prosenttia) eurooppalaisista tuntee olonsa joskus onnelliseksi.
Virolaisten huoli on vähentynyt
ESS-tutkimuksen aiheet vaihtelevat poliittisesta osallistumisesta tiedotusvälineiden seuraamiseen sekä poliittisiin ja sosiaalisiin asenteisiin.
Viron uusimmissa tuloksissa myönteisin muutos koskee virolaisten kokemuksia rikollisuudesta, kertoo maan tilastokeskuksen johtava analyytikko Epp Remmelg.
”Viisitoista vuotta sitten joka viides piti kotinsa lähellä tapahtuvaa rikollisuutta ongelmana, nykyään vain neljä prosenttia ihmisistä kokee näin”, analyytikko selittää.
Myös taloudellisista mahdollisuuksista huolissaan olevien ihmisten määrä on Virossa tutkimuksen mukaan vähentynyt ja esimerkiksi heikoista asuinoloista kärsivien ihmisten määrä kutistunut lähes olemattomiin.
Absoluuttisen köyhyyden ja inflaation yhteys
Viron tilastokeskuksen luvut piirtävät toisenlaista kuvaa virolaisten taloudellisesta tilanteesta. Esimerkkinä mainittakoon, että vuonna 2022 lähes 48 000 ihmistä Viron 1,3 miljoonasta asukkaasta eli absoluuttisessa köyhyydessä.
”Määrä kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Näiden henkilöiden nettotulot olivat kotitalouden koostumukset huomioiden alle 303 euroa kuukaudessa”, Remmelg selittää.
Absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrän kasvua selittää vuoden 2022 korkea inflaatio, joka nosti toimeentulon minimirajaa 30 prosenttia. Nousua oli enemmän kuin koskaan ennen. Tulot, mukaan lukien erilaiset tuet, eivät kuitenkaan kasvaneet samassa suhteessa. Tuet vaikuttavat merkittävästi pienempituloisten toimeentuloon.
Eniten absoluuttinen köyhyysaste nousi työttömillä, työllisillä hieman vähemmän. Myös monet eläkeläiset tippuivat absoluuttisen köyhyyden puolelle, koska kansaneläke oli vuonna 2022 toimeentulominimiä pienempi.
Tottumukset ohjaavat kokemusta
Suhteellinen köyhyys lisääntyi tilastokeskuksen laskelmien mukaan vuonna 2022 eniten lapsiperheissä (4,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2021), erityisesti kolmi- tai useampilapsisissa perheissä.
Vuoden 2023 sosiaalitutkimuksen tulokset tarjoavat kiinnostavaa täydennystä tilastoille. Sosiaalitutkimuksen vastausten perusteella joka kuudes suhteellisessa köyhyydessä elävä virolainen koki kärsivänsä aineellisesta puutteesta.
Epp Remmelgin mielestä suhteellisen köyhyyden raja (756 euroa kuukaudessa) on Virossa turhan alhaalla. Hän korostaa myös sitä, että aineellinen puute yhtenä köyhyyden indikaattoreista perustuu kuitenkin ihmisen itsensä antamaan arvioon.
”Osalla suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle tulojensa perusteella tippuneista ihmisistä voi olla aiempia säästöjä. Monissa tapauksissa he ovat myös tottuneet pärjäämään pienemmillä tuloilla ja sopeuttaneet kulutustottumuksiaan sen mukaan.”
Vuosittain toteutettavassa World Happiness Index -tutkimuksessa Viro sijoittui tänä vuonna sijalle 31, Latvia sijalle 41 ja Liettua sijalle 20. Suomi valloitti kuudetta kertaa ykkössijan. Onnellisuustutkimuksen nimellä kulkevan selvityksen pohjana käytetään tietoja kuudesta muuttujasta, jotka ovat kunkin maan BKT asukasta kohden, sosiaalinen tuki, terveen elinajan odote, vapaus, anteliaisuus ja korruptio. Lisäksi toteutetaan gallup, jossa vastaajia pyydetään arvioimaan omaa elämäänsä asteikolla 0–10.
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.