Lyhyesti:
- Alustatalous on lisännyt kevytyrittäjien määrää, eli yrittäjiä, jotka työskentelevät ilman Y-tunnusta.
- Yritystoiminnan lisääntyminen lisää taloudellista toimeliaisuutta ja on hyväksi kansantaloudelle.
- Yrittäjien eläketurva on kuitenkin alivakuutettu.
- Eläkevakuutus muodostaa pohjan yrittäjän sosiaaliturvalle.
- Alivakuuttaminen muodostaa yhteiskunnallisen ongelman, koska monen yrittäjän sosiaali- ja eläketurvan uhkaa jäädä alhaiseksi.
“Olen optimisti, ei tämä voi enää huonommaksi mennä.” Puhumme laskutuspalvelu Eezyn kehitysjohtajan Saija Hellsténin kanssa kevytyrittäjien eläkevakuutusjärjestelyistä.
Hellsténillä on ongelma, sillä asiakkaat pyytävät eläkevakuutuksiin liittyvää palvelua, mutta lainsäädäntö on kankea. Se estää laskutuspalveluyrityksiä palvelemasta asiakkaitaan siten kuin nämä haluaisivat.
Digitalisoituminen, työn murros ja alustatalous ovat lisänneet kevytyrittäjien määrää.
Suomessa jo 100 000 ammatinharjoittajaa on kirjautunut laskutuspalveluiden käyttäjäksi. Heitä kutsutaan kevytyrittäjiksi, koska he työskentelevät ilman Y-tunnusta, mutta yrittäjämäisesti.
Monen kevytyrittäjän eläkevakuutukset ovat huonolla tolalla. Jopa 67 prosentilla heistä ei ole yrittäjien eläkevakuutusta eli YEL-vakuutusta. Lisäksi ylipäänsä moni yrittäjä, jolla on vakuutus, maksaa liian pientä eläkemaksua.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan käynnissä selvitystyö YEL-vakuutuksen kehittämisestä. Hellstén kävi työryhmän kuultavana tutkimuksesta, joka oli tehty yhteistyössä työeläkeyhtiö Elon, Uusi Työ ry:n ja tutkimusyhtiö Aula Researchin kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin kevytyrittäjien näkemyksiä työeläkevakuuttamisesta.
“Yksi tärkeä syy minulle tehdä tätä työtä on juuri se, että me välitämme ihmisistä ja yhteiskunnasta. Me todella haluamme tehdä työnteon kannattavaksi ja helpoksi, ja auttaa siten yhteiskuntaa”, Hellstén sanoo.
Tutkimuksesta, työryhmän työstä ja yrittäjän eläkevakuutuksesta kohta lisää, mutta otetaan pari askelta taaksepäin ja tarkastellaan, mistä oikeastaan on kyse.
Alustataloudessa kannattaa olla mieluummin paikallinen kuin kansainvälinen
Kyse on maailmanlaajuisesta ilmiöstä nimeltä alustatalous, joka on kiihdyttänyt työelämän, yrittäjyyden ja liiketoiminnan murrosta.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Anne Kovalainen on tutkinut alustataloutta työryhmänsä kanssa.
“Täytyy muistaa, että vielä toistaiseksi puhumme orastavasta ilmiöstä, joka kiinnostaa erityisesti nuoria uransa alkuvaiheessa olevia ihmisiä, joista suurin osa siirtyy palkkatöihin myöhemmin”, Kovalainen sanoo.
Yleensä alustataloudesta tulee ensimmäisenä mieleen majoituspalvelu AirBnB ja taksipalvelu Uber, mutta oikeastaan myös Facebook, Google, Apple ja Amazon ovat alustatalouden yrityksiä.
Alustatalous on kiihdyttänyt työn murrosta ja tehnyt kevytyrittämisestä helppoa. Monet alustat tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjämäiseen keikkatyöhön. Osa tarjoaa tukipalveluita ammatinharjoittajille, kuten laskutuspalveluyritykset Eezy ja Ukko.fi, ja osa tarjoaa alustaa markkinointikanavana kuten Facebook.
Kaikkia alustatalouden yrityksiä yhdistää se, että ne keräävät pilvipohjaisen ohjelmistoalustan ympärille laajan käyttäjäkunnan, jolle yritykset voivat tarjota tuotteitaan ja palveluitaan.
Kovalaisen mukaan on silti riski, että monen akateemisesti koulutetun ammattilaisen työura jää rikkonaiseksi ja eläkekertymä alhaiseksi. Eläkekertymää on hankala kerryttää varsinkin kansainvälisessä alustataloudessa.
Kovalaisen tutkimusryhmä on tutkinut akateemisten ammattilaisten globaalia markkinapaikkaa Upwork -alustaa, jossa graafikot ja koodaajat tarjoavat osaamistaan ympäri maailmaa.
“Voidaan sanoa karkeasti, että Upworkissä ja monella globaalilla alustalla eniten työtä tarjotaan Aasiasta ja työtä ostetaan Yhdysvalloista. Esimerkiksi graafikoiden ja koodareiden työmarkkinat ovat globaalit ja kansainvälisten alustojen kautta suomalaiset osaajat kilpailevat kansainvälisen työvoiman kanssa. Tällöin palkkiotaso täytyy pitää melko alhaisena. Mahdollinen eläkevakuutusmaksu tässä yhteydessä voisi helposti nostaa työn hintaa liikaa”, Kovalainen sanoo.
Alustataloudessa pärjääkin paremmin, jos pystyy suuntaamaan työnsä paikallisiin toimijoihin.
“Olemme huomanneet, että alustataloudessa on myös paljon paikallisia markkinoita. Usein toimeksiantajat tarvitsevat osaajan, joka tuntee paikallisen kielen ja kulttuurin”, Kovalainen sanoo.
Digibisneksessä palvelu on usein yhtä tärkeää kuin alusta
Helposti ei tule ajatelleeksi, että alustataloudessa bisnes on lähes yhtä paljon palvelua kuin digitaalista liiketoimintaa.
“Palvelu on meille kaikki kaikessa”, Eezyn Hellstén sanoo ensi töikseen, kun istumme yrityksen värikkäästi sisustettuun ja valoisaan kokoustilaan.
Sen myös huomaa. Aulassa autettiin eksynyttä posteljoonia, ja yrityksen verkkosivuilta voi lukea lukuisia kiitoksia tyytyväisiltä asiakkailta.
Laskutuspalveluyritys huolehtii kevytyrittäjien työn laskuttamisesta ja palkanmaksusta sekä kaikista laskutuspalveluihin sovellettavista lakisääteisistä velvoitteista.
Tutkimuksen mukaan laskutuspalvelujen käyttäjistä noin kolmasosa työllistää itsensä päätoimisesti kevytyrittäjänä, 23 prosenttia saa lisäksi työttömyyskorvausta, 18 prosenttia on kokopäiväisesti palkansaajia ja tekee kevytyritystoimintaa työn ohessa, ja kymmenen prosenttia on osa-aikatyössä.
Palvelu on oleellista, koska alustatalouden yritysidea lähtee liikkeelle lisäarvon tuottamisesta kaikille mahdollisille tahoille: asiakkaille, asiakkaiden asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja viranomaisille. Monissa alustatalouden yrityksissä asiakkaan rooli voi myös muuttua ostajasta myyjäksi ja vaihdella asiakkaasta työntekijäksi.
Juuri tämän vuoksi Hellstén on turhautunut. Hänellä on asiakkaita, jotka pyytävät häntä auttamaan, mutta lainsäädäntö estää sen.
”On yhteiskunnallinen ongelma, jos meillä alkaa olla yhä enemmän väkeä, jonka sosiaaliturva ei ole kunnossa”
Samaan aikaan, kun kevytyrittäjyys on tullut yhä yleisemmäksi, eläketurvajärjestelmään on alkanut kohdistua uudenlaisia paineita.
Elon asiakaspalvelupäällikkö Harri Kangaskoski muistuttaa, että eläketurvajärjestelmä on myös osa sosiaaliturvajärjestelmää, koska eläkemaksutason perusteella maksetaan vanhempainetuuksia, sairauspäivärahaa, työttömyyskorvausta ja työkyvyttömyyseläkettä.
Paitsi kevytyrittäjät, myös hyvin menestyvät ja pitkäaikaiset yrittäjät minimoivat liian usein maksamansa yrittäjän eläkevakuutuksen, mikä saattaa johtaa siihen, että yrittäjän sosiaaliturva heikentyy.
“Yrittäjyys on erinomainen asia kansantaloudelle. Saattaa kuitenkin muodostua yhteiskunnallinen ongelma, jos meillä alkaa olla yhä enemmän väkeä, jonka sosiaaliturva ei ole kunnossa”, Kangaskoski sanoo.
Saman vahvistaa myös sosiaali- ja terveysministeriön eläkevakuutusyksikön johtaja Hannu Ijäs, joka johtaa YEL-vakuutuksen kehitystyöryhmää. Työryhmän on määrä antaa esityksensä YEL-vakuutuksen uudistamisesta vielä ennen vaaleja helmi-maaliskuussa.
“Työryhmämme lähti aluksi liikkeelle siitä, että mietimme kevytyrittäjien eläketurvaa, mutta huomasimme pian, että todellinen ongelma YEL-vakuutuksen osalta on menestyvien yrittäjien yleinen tapa alivakuuttaa itsensä”, Ijäs kertoo.
Alivakuuttaminen on kaksinkertainen ongelma, koska sen vuoksi YEL-vakuutusjärjestelmään kertyy liian vähän varoja tämän päivän eläkkeitä varten. Tulevaisuudessa alivakuuttaminen johtaa tilanteeseen, että monen yrittäjän sosiaali- ja eläketurva on aivan liian alhainen.
“Moni yrittäjä mieltää YEL-vakuutuksen säästämisenä, mutta kyse on oikeasti riskivakuutuksesta, joka antaa turvaa työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalta koko loppuiäksi”, Ijäs sanoo.
Tutkimus: Kevytyrittäjä kokee itsensä palkansaajaksi ennemmin kuin yrittäjäksi
Kevytyrittäjälle YEL-vakuutus voi näyttäytyä huonona.
Mutta onko YEL-vakuutus oikeasti huono?
“YEL on mainettaan parempi eläkejärjestelmä”, Elon asiakaspalvelupäällikkö Harri Kangaskoski sanoo.
“Laskutuspalveluilla on myös sellaisia asiakkaita, jotka pitävät YEL-vakuutusta hyvänä”, laskutuspalveluyritys Eezyn kehitysjohtaja Saija Hellstén vahvistaa.
YEL-vakuutuksen kannattavuutta voidaan arvioida monella tavalla, koska yrittäjiä on hyvin erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa. Tämän vuoksi YEL voi näyttäytyä monimutkaisemmalta kuin se oikeasti on.
Yleisimmin YEL-vakuutusta kritisoidaan, kun sitä verrataan osakesijoittamiseen.
YEL-maksulla eläkkeensaaja saa reaalituottoa keskimäärin noin 2–3 prosenttia vuodessa. Tämä vaikuttaa tietysti huonolta tuotto-odotukselta, jos sitä vertaa osakesijoittamiseen, jossa pidemmän ajanjakson reaalituotot ovat olleet Suomessa 5-6 prosentin luokkaa.
”Tällöin vertailussa unohtuu kuitenkin, että kyseessä on oikeasti vakuutus”, sosiaali- ja terveysministeriön eläkevakuutusyksikön johtaja Hannu Ijäs sanoo.
Se antaa turvaa työuran aikaisen työkyvyttömyyden ja keskimääräistä pidemmän vanhuuden varalta. Se vaikuttaa sosiaalietuuksien, esimerkiksi sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhempainetujen suuruuteen ennen eläkeikää.
Lisäksi osakesijoittaminen on riskialtista, mutta eläkesijoittaminen on taas käytännössä riskitöntä eläkevakuutetun kannalta. Sosiaalietuuksien osalta yrittäjä ei voi saada markkinoilta mitään vastaavaa finanssialan tuotetta.
Käytännössä jokainen yrittäjä on velvoitettu ottamaan YEL-vakuutus, jos yritystoiminnasta saatava arvioitu työtulo on yli 7600 euroa vuodessa ja yrittäjämäinen työ on jatkunut vähintään neljän kuukauden ajan. Yrittäjä on itse velvollinen hoitamaan vakuutuksen itselleen. Laskutuspalvelut voivat vain auttaa ja muistuttaa yrittäjää vakuutuksesta sen jälkeen, kun tuloraja on ylittymässä.
YEL-vakuutusmaksu vaihtelee iän mukaan, mutta se on karkeasti ottaen noin 25 prosenttia ilman aloittavan yrittäjän alennusta YEL-työtulosta. Ensimmäistä kertaa yrittäjätoiminnan aloittava saa 22 prosentin alennuksen ensimmäisen neljän vuoden ajan.
Yrittäjä voi itse määritellä itselleen laskennallisen työtulon, jonka mukaan maksaa YEL-vakuutusta. Moni yrittäjä on vahvistanut itselleen minimimääräisen työtulon.
”Minimitasolla yrittäjä ei oikeastaan saa minkäänlaista sosiaaliturvaa”, Hellstén sanoo.
YEL-vakuutusmaksuja arvioitaessa täytyy myös muistaa, että YEL-vakuutusmaksun voi vähentää verotuksessa, jolloin todellinen eläkemaksu jää alhaisemmaksi vuositasolla.
Vaikeustasoa YEL-vakuuttamiseen tuo juuri se, että yrittäjän täytyy itse arvioida työtulonsa ja varautua maksamaan tämän arvion mukaan eläkemaksuja jatkuvasti, vaikka todelliset työtulot vaihtelisivat kuukaudesta toiseen. YEL-vakuutus edellyttää, että yrittäjä vahvistaisi sellaisen työtulon, joka vastaisi vastaavanlaisesta työstä maksettavaa palkkaa. Tällöin eläkevakuutuksen taso ja siitä aikanaan maksettavat etuudet olisivat oikean tasoiset.
Vakuutusmaksu ei suinkaan ole kevytyrittäjien suurin huolen aihe, vaan se, että YEL-vakuutus koetaan jäykäksi ja monimutkaiseksi.
Elo, Uusi Työ ry ja Aula Research julkistivat kevytyrittäjätutkimuksensa lokakuussa. Uusi Työ ry on laskutuspalveluyritysten toimialayhdistys, joka edistää kevytyrittäjien asiaa yhteiskunnassa. Eezyn Hellstén toimii yhdistyksen hallituksessa.
Tutkimus osoitti, että kevytyrittäjien tiedot YEL-vakuutuksesta ja sen suhteesta sosiaaliturvaan olivat heikot. Suurimmalla osalla ei myöskään ollut YEL-vakuutusta, koska yritystoiminta oli siinä määrin pienimuotoista, että se jäi pakollisen YEL-vakuuttamisen alarajaa pienemmäksi. (Vuonna 2018 raja oli 7656,26 euroa vuodessa.)
“Moni tekee yrittäjämäisesti työtä muun työn, opiskelujen tai työttömyyden ohessa. Tällöin osa heidän tekemästään työstä ei kerrytä lainkaan eläkettä. Tämä tietysti pienentää turhaan heidän aikanaan nauttimaansa eläkettä ja sosiaalietuja”, Elon Kangaskoski huomauttaa.
Toki yrittäjän on mahdollista ottaa vapaaehtoinen YEL-vakuutus, jos yrittäjän tulot jäävät alle YEL-minimirajan, ja kerryttää eläke-ja sosiaaliturvaa myös tästä työstä. Toistaiseksi vapaaehtoinen vakuuttaminen ei ole ollut kovin suosittua.
Kevytyrittäjälle saattaa tulla myös hankaluuksia vakuutuksen maksujen kanssa, koska YEL-vakuutus täytyy maksaa takautuvasti sen jälkeen, kun tuloraja ylittyy. Tämä voi johtaa maksuvaikeuksiin.
“Ylivoimaisesti suurin osa kevytyrittäjistä haluaisi, että heidän vakuutusasiansa hoidettaisiin kuin palkansaajien eläkevakuutus”, Hellstén kertoo.
Tällöin laskutuspalvelut voisivat periä eläkemaksut työtulojen mukaan maksujen yhteydessä, eikä kevytyrittäjän tarvitsisi miettiä eläkemaksuja sen enempää. Se olisi hyvää palvelua.
YEL-vakuutusta kehitetään parhaillaan
Uusi Työ ry julkaisi äskettäin tiedotteen, jossa järjestö ehdottaa, että YEL-vakuutusta muutettaisiin siten, että kevytyrittäjät voisivat hoitaa eläkevakuutuksensa laskutuspalvelun kautta. Kevytyrittäjien ei tarvitsisi enää vahvistaa ja arvioida työtuloaan, vaan eläkettä maksettaisiin todellisuudessa kertyneiden työkorvausten mukaan.
“Tämä mahdollistaisi nykytilassa ilman eläketurvaa jäävien kevytyrittäjien tuomisen laajemmin turvan piiriin, ja vastaavasti lisäisi eläkemaksukertymää. Ehdotus poistaisi kevytyrittäjien osalta työtulon ennakoimiseen ja alivakuuttamiseen liittyviä ongelmia ja takaisi sen, että eläkemaksut maksetaan lain mukaisesti”, Uusi Työ ry lausuu tiedotteessaan.
STM:n Hannu Ijäs ei voi vielä kertoa, millaisia muutoksia työryhmä aikoo esittää YEL-vakuutukseen.
“Emme ole keksimässä YEL-vakuutusta uudelleen. Sen havaitsimme jo alkuvaiheessa, että YEL-vakuutus on erittäin toimiva järjestelmä. Ehdotamme joitakin tarkennuksia lakitekstiin, joka mahdollistaa alivakuuttamiseen puuttumisen. Mietimme myös joitakin joustoja, jotka auttaisivat kevytyrittäjien tilannetta”, Ijäs sanoo.
Hellstén uskoo, että pienemmilläkin muutoksilla voidaan saada jo paljon helpotusta kevytyrittäjien tilanteeseen.
“Ainakin nyt on tunnustettu se tosiasia, että kevytyrittäjiä on todella paljon, ja jo se on edistystä”, Hellstén sanoo.
Artikkelin on kirjoittanut kaupallinen johtaja Outi Toivanen-Visti
