Korkeakoulujen täytyy panostaa suomen opettamiseen vieraskielisille opiskelijoille, ja työpaikoilla tarvitaan kielitietoista otetta rekrytoinnista alkaen. Kielitaito vahvistuu, kun sitä pääsee käyttämään ja kun oppimista tuetaan.
Suomi tarvitsee kymmenien tuhansien henkilöiden nettomaahanmuuttoa vuosittain korvaamaan eläköityvien ja pienevien ikäluokkien jättämää vajausta työelämässä. Osa tarvittavista työntekijöistä on jo täällä, nimittäin opiskelemassa. Suomalaisissa korkeakouluissa opiskeli vuonna 2022 yhteensä 30 000 kansainvälistä opiskelijaa, ja määrä on sen jälkeen vielä kasvanut.
Opetushallinnon tilastopalvelun (Vipunen 2024) mukaan 55 % Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy Suomeen, heistä yli puolet korkeakoulututkintoa vaativiin tehtäviin. Hallitus on kuitenkin asettanut tavoitteeksi kasvattaa työllistyneiden osuus 75 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Suomella ei ole varaa hukata suomalaisista korkeakouluista valmistuvien ulkomaalaistaustaisten osaamista ja työvoimaa. Heitä ei tarvitse enää houkutella tulemaan maahan, vaan he ovat jo valinneet Suomen, tuntevat suomalaista kulttuuria, ja suuri osa heistä on jo oppinut kieltäkin.
Harmillista on, että nykyään monet näistä kansainvälisistä osaajista lähtevät valmistuttuaan pois Suomesta. Poislähtijät vievät valitettavasti koulutusinvestoinnin mennessään. He sanovat muuton syyksi vaikeudet työllistyä omalle alalle. Työllistymisen vaikeudessa on alakohtaisia eroja ja useita selittäviä tekijöitä, mutta yksi lukuisissa tutkimuksissa esille tullut yhteinen nimittäjä on suomen kielen taidon riittämättömyys.
Korkeakouluista valmistutaan asiantuntija-ammatteihin, joissa kieli on keskeinen työväline. Suomen kielen osaamista tarvitaan, vaikka työkieli olisi englanti. Suomen osaaminen nimittäin edistää työyhteisöön integroitumista, tasavertaista tiedonsaantia ja urakehitystäkin. Jos työkieli on suomi, vaaditaan vielä paljon vahvempaa suomen kielen taitoa.
Suomen kielen oppiminen on hidasta
Suomen oppiminen vie aikaa. Se ei johdu kielikurssien, opettajien tai opiskelijoiden huonoudesta vaan suomen kielen ominaispiirteistä. Yhdysvaltalainen Foreign Service Institute (FSI) on luokitellut maailman kieliä sen perusteella, miten kauan niiden oppiminen kestää. Tässä luokituksessa suomi sijoittuu yhdessä sukukieltensä viron, unkarin ja saamen kanssa Euroopan kielistä hitaimmaksi kieleksi oppia. Englantia äidinkielenään puhuvalle se tarkoittaa noin vuoden intensiivistä, kokoaikaista opiskelua. Luokittelussa ei tosin määritellä tarkasti, minkä tasoinen kielenosaaminen on tavoitteena.
Lähde: How long to learn that language? Here’s a map for that – Big Think
Vaikka suomi on useimmille hidas kieli oppia, se on kuitenkin täysin opittavissa. Jostain syystä me emme uskalla vaatia suomen osaamista tänne muuttavilta, vaikka esimerkiksi monissa Keski-Euroopan maissa maan kielen osaamista edellytetään jopa turisteilta. Kielitaitohan palvelee paitsi kotoutumista myös työllistymistä ja osoittaa myötämielistä asennetta uutta kotimaata kohtaan.
Työkieltä oppii työssä, jos siihen saa tukea
Toimiva työkielen taito vaatii paitsi peruskielitaitoa myös alan erikoissanaston ja kielikäytänteiden hallintaa, ja niitä oppii parhaiten käytännössä työpaikalla. Oppiminen edellyttää mahdollisuutta harjoitella ja käyttää kieltä monenlaisissa tilanteissa.
Monet työnantajat kuitenkin odottavat kaikilta hakijoilta valmista kielitaitoa. Ikäluokkien pienentyessä tämä vaatimus ei ole enää realistinen. Odotettavissa olevan työvoimapulan takia työnantajien on hyvä kehittää kielitietoisia tapoja rekrytointiin ja perehdytykseen. Vieraskielisten työntekijöiden huomioimisessa voi edetä pienin askelin.
Varsinaista kielenopetusta ei ole tarkoituksenmukaista siirtää työnantajien vastuulle. Siihen työpaikoilla harvoin on aikaa ja osaamista. Työnantajien kannattaa silti tukea henkilöstönsä kielenoppimista, koska kielitaito on tärkeä osa ammattitaitoa.
Kielenoppimisen alkuvaiheessa työnantaja voi antaa työaikaa suomen opiskeluun kursseilla ja kannustaa käyttämään arjen perusfraaseja suomeksi. Edistyneempiä kielenosaajia on hyvä rohkaista käyttämään suomea myös työtehtävissä. Hyviä neuvoja ja malleja toimivaan monikielisyyteen työyhteisössä löytyy esimerkiksi Kielibuusti-portaalista.
Suomi on varsin pitkään ollut maa, jossa suomea on kuullut vain äidinkielisten puhumana. Tilanne on nyt muuttumassa, ja alamme tottua monenlaiseen suomen kieleen – samoin kuin olemme jo tottuneet esimerkiksi englannin variantteihin ei-natiivien yhteisenä kielenä.
Kieli- ja koulutuspolitiikka vaikuttaa työllistymiseen
Kaikki kieliosaaminen on arvokasta; maahanmuuttaneiden mukanaan tuoma kielitaito rikastuttaa Suomen kielivarantoa ja antaa mahdollisuuden kanssakäymiseen ja työssä esimerkiksi asiakaspalveluun erikielisten kanssa. Yhteisen kielen täytyy silti olla suomi tai ruotsi jo kielellisen huoltovarmuudenkin vuoksi. Jos me emme itse varmista suomen kielen säilymistä kaikkien alojen kielenä, sitä ei tee kukaan muukaan.
Koulutusjärjestelmän on huolehdittava siitä, että valmistuvat voivat toimia asiantuntijoina suomeksi, toteaa professori Tiina Onikki-Rantajääskö oikeusministeriön tilauksesta tekemässään selvityksessä suomen kielen tilanteesta ja kielipoliittisista tavoitteista.
Jotta Suomessa korkeakoulutuksen saaneet eivät lähtisi pois maasta vaan jäisivät työskentelemään tänne, ehdotamme seuraavia toimia:
- Suomen opiskelusta tehdään pakollinen osa kaikkia englanninkielisiä korkeakoulututkintoja, ja alkuvaiheen kurssit järjestetään lähiopetuksena, joka on tehokkain tapa päästä hyvään alkuun.
- Opiskelijoille tarjotaan opintojen aikana niin paljon suomen kielen opetusta, että he pääsevät kansalaisuuteen vaadittavalle B1-tasolle. Tämä itsenäisen kielenkäyttäjän taso antaa alustavat valmiudet työskennellä suomeksi ja kokea osallisuutta ympäröivään yhteiskuntaan.
- Perustetaan lisää kaksikielisiä tutkintoja, joissa siirrytään asteittain englanniksi opiskelusta suomeksi opiskeluun, ja joissa suomen oppimista tuetaan systemaattisesti opintojen alusta asti.
Vaikka osa edellä mainituista ehdotuksista saattaa vaatia muutoksia korkeakoulujen tutkintosääntöihin, ne olisivat kustannustehokas tapa saada Suomeen lisää suomenkielentaitoista työvoimaa. Näiden lisäksi suomen oppimista edistäisi se, että kielen opiskelu aloitettaisiin jo ennen tutkinto-opintojen alkua.
Yksi tapa on ottaa suomen alkeet haltuun jo kotimaassa ennen Suomeen muuttoa. Maahantulon jälkeen kielenopiskelua jatketaan saavutetulta tasolta ylöspäin.
Toinen keino on avata kotoutumiskoulutukset myös opiskelijastatuksella maahan tuleville, tai järjestää heille omat, intensiiviset 4–6 kuukauden suomen opinnot omassa oppilaitoksessa ennen varsinaisten tutkinto-opintojen alkua.
Korkeakouluissa on osaavaa opetushenkilökuntaa, toimivia kurssikonsepteja ja materiaaleja sekä tuloksekasta yhteistyötä yli oppilaitosrajojen. Valmiudet selvitä tulevista yhteiskunnan muutoksista ovat siis jo olemassa. Nyt tarvitaan poliittisia päätöksiä ja resursseja hyväksi todettujen käytänteiden vakiinnuttamiseksi ja volyymin lisäämiseksi.
Tämän sisällön mahdollistaa Haaga-Helia.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.