Ihmiset ja ympäristö ovat jatkuvasti tekemisissä kemikaalien kanssa. Kemikaalit voivat olla ihmisen tekemiä, synteettisiä, mutta ne voivat myös olla luonnollisista lähteistä.
Osa kemikaaleista aiheuttaa haittavaikutuksia – pahimmillaan jopa eliön kuoleman. Haittavaikutuksia tarkastellaan ja rajataan kemikaalilainsäädännön avulla.
Kemiallinen turvallisuusarviointi pyrkii luonnehtimaan kemiallisten altistumisten mahdollisia vaaroja ja riskejä. Samalla se määrittelee parametrit, joiden puitteissa aineita voidaan turvallisesti käyttää.
Kemikaalien turvallisuustestaus on ollut – ja on suurelta osin edelleen kemikaalikeskeistä. Suurimpana ongelmana on testauksen hitaus ja eläinkokeiden runsas käyttö.
70 prosenttia kemikaaleista vailla turvallisuustesausta
Perinteisessä lähestymistavassa jokainen kemikaali testataan yksitellen erikseen.
Tämän takia Euroopassa myynnissä olevista noin sadasta tuhannesta kemikaalista vain viisisataa oli vuonna 2019 täysin kartoitettu. Kolmekymmentätuhatta oli kartoitettu osittain, mutta valtaosa eli seitsemänkymmentä prosenttia kemikaaleista oli kokonaan vailla turvallisuustarkastelua.
Kemikaalien haittavaikutuksista, etenkin pitkäaikaishaitoista kuten hormonitoiminnan häiritsemisestä tai lisääntymisen häiriintymisestä, tiedetään koko ajan enemmän.
Markkinoilta on jouduttu vetämään kemikaaleja, jotka tarkemmassa ja pitkäaikaisessa tarkastelussa onkin todettu haitallisiksi. Esimerkkinä on Bisfenoli A, jota on vuosikaudet käytetty muun muassa muovien valmistuksessa. Nyttemmin se on listattu Euroopan kemikaaliviraston ehdokaslistaan erityistä huolta aiheuttavista aiheista.
Kemikaalikeskeisen testauksen uudet vaihtoehdot
Kemikaalien testausta ja haitta-arviointia voidaan nopeuttaa huomattavasti hyödyntämällä niin sanottuja IATA -menetelmiä (Integrated Approaches for Testing and Assessment). Niissä yhdistetään eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä laskennallisiin menetelmiin. Näin saadaan tuotettua tehokkaasti mekanistisen tason tuloksia, jotka ovat myös laajennettavissa yksittäisestä kemikaalista kemikaaliryhmiin tai samanlaisia ominaisuuksia sisältäviin kemikaaleihin.
Tuore kommenttiartikkeli esittelee kaksi uutta skenaariota uusiin lähestymistapoihin. Skenaariot perustuvat siihen, että tiettyjä molekyylisia ja biologisia mekanismeja pystytään tutkimaan in vitro -koeputkimallilla, joka soveltuu parhaiten tutkittavaan mekanismiin. Juuri sopiva malli pystytään valitsemaan tietokoneavusteisesti.
Uudet vaihtoehtoiset lähestymistavat korostavat toksikogenomisen datan hyödyntämistä, oikeanlaisen malliorganismin valitsemista sekä tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Samalla ne tuovat vaihtoehtoja perinteiselle kemikaalikeskeiselle lähestymistavalle.
Toksisuuden mekanistisen ja toksigenomiikan käyttöönotto on myös johtanut parempaan ymmärrykseen siitä, miten kemialliset aineet vaikuttavat biologisissa järjestelmissä.
Nyt on aika toimia
Me kaikki olemme kemikaalien ympäröimiä. Myös se, miten kemikaaleja tutkitaan, koskettaa joka ikistä.
Oikean tiedon saaminen on erityisen tärkeää päättäjille, jotka tekevät päätökset tieteellisen näytön perusteella.
On toimittava ripeästi, jotta kaikki käytössä olevat altistusta aiheuttavat kemikaalit saadaan tutkittua turvallisuusnäkökulmasta. Tehokas keino on ryhtyä edistämään holistista, data-pohjaista lähestymistapaa sekä uusien, eläinkokeita korvaavien menetelmien kehittämistä ja viranomaishyväksyntää.
Englantilaiset tutkijat William M.S. Russell ja Rex L. Burch määrittelivät vuonna 1959 3R-periaatteen, jonka mukaan eläinkokeista pitää siirtyä eläinkokeettomiin menetelmin tai/ja lähestymistapoihin (Replacement), eläinten käyttöä eläinkokeissa pitää vähentää (Reduction) ja eläinten hyvinvointia eläinkokeissa parantaa (Refinement). Nyt on entistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa 65 vuotta vanha periaate kemiallisessa turvallisuusarvioinnissa.
Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.