Euroopan parlamentin ja komission oikeistolaistumisen ennakoidaan johtavan tulevalla viisivuotiskaudella ilmastotoimien siirtymiseen vähemmän keskeiseen rooliin EU:n agendalla. Paljon riippuu kuitenkin parlamentin poliittisten ryhmien meneillään olevista keskinäisistä yhteistyöneuvotteluista ja tulevan komission kokoonpanosta sekä ohjelmasta, joka parlamentin on hyväksyttävä.
Vaikka ilmastonmuutoksen torjuntaan skeptisesti suhtautuvien oikeistopopulistien määrä koko Euroopan tasolla nousi EU-parlamentin vaaleissa vähemmän kuin alun perin ennakoitiin, erityisesti Ranskan ja Saksan äärioikeiston historiallisen nousun arvioidaan vaikuttavan suoraan uuden komission ohjelmaan. Tämä tapahtuu sitä kautta, että pelätessään äänestäjävuotoa oikealle myös maltilliset poliittiset ryhmät EU-parlamentissa ovat tulleet varovaisemmiksi kaikkein kunnianhimoisimpien ympäristösäädösten viemisessä eteenpäin.
Lisäksi useissa EU-maissa – Suomi mukaan luettuna – kansalliset hallitukset ovat päättyneellä parlamenttikaudella vaihtuneet keskustavasemmistolaisista keskustaoikeistolaisiin hallituksiin. Näiden agendalla muun muassa teollisuuden globaalin kilpailukyvyn varmistaminen on aikaisempaa tärkeämmässä asemassa, ja liian tiukan ilmastolainsäädännön nähdään helposti heikentävän sitä.
Tällä hetkellä Euroopan komissiossa kuitenkin – ainakin virallisesti – uskotaan, että vihreän siirtymän eteneminen jatkuu.
“Viimeisten neljän ja puolen vuoden aikana Euroopan Green Deal on ollut komission poliittinen prioriteetti numero yksi, ja sitä ovat tukeneet jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti”, kertoo ilmastonmuutos- ja energia-asioista vastaava lehdistöedustaja Tim McPhie Euroopan komissiosta. Hänen mukaansa EU:n päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2050 ovat nyt tiukasti kiinni EU:n olemassa olevassa ilmastolainsäädännössä ja siis oikeudellisesti sitovia.
McPhien mukaan jäsenvaltiot ja parlamentti ovat sopineet alakohtaisesta lainsäädännöstä 55 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi vuodelle 2030 talouden eri sektoreilla ja niistä ollaan parhaillaan viimestelemässä EU:n tavoitteita kansallisiksi energia- ja ilmastosuunnitelmiksi. Niiden on määrä valmistua kesäkuun loppuun mennessä.
“Luotamme siihen, että tehokkaalla toteutuksella pystymme saavuttamaan tavoitteemme. Se on myös Pariisin sopimuksen puitteissa parhaan saatavilla oleva tieteellisen tiedon mukaan kansainväliselle yhteisölle tehty sitoumus”, hän päättää.
Vihreän siirtymän kustannukset rassaavat
Kasvavat kustannukset, energian hinnannousu ja elinkustannusten nousu ovat herättäneet huolta kansalaisten keskuudessa. Viime talven laajat viljelijämielenosoitukset Euroopassa olivat hyvä muistutus siitä, että vaikka ilmastonmuutos pitkällä tähtäimellä huolestuttaa, kansalaisten lyhyen tähtäimen tärkein tavoite on tulla toimeen.
Tämä aiheuttaa uusille päättäjille painetta lieventää tai viivyttää ilmastotoimia, jotka voisivat heikentää kansalaisten tai yritysten asemaa. Hyvä esimerkki tästä saatiin keväällä, kun parlamentin suurin ryhmä EPP veti tukensa ennallistamislainsäädännöltä.
Myös EU:n yritysten kilpailukyvyn säilyttäminen globaaleilla markkinoilla on keskeinen huolenaihe. Maailmanlaajuisen geopoliittisen jännityksen kasvaessa ja kilpailun kiristyessä joitakin ilmastosäädöksiä voidaan muuttaa tai lykätä, jos niiden katsotaan haittaavan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä suhteessa vähemmän säädeltyihin kilpailijoihin, kuten Yhdysvaltoihin tai Kiinaan.
Yksi hyvä esimerkki tästä on saksalaisen BASF:n vuonna 2022 tekemä päätös laajentaa kemikaalitehdastaan Yhdysvaltain Louisianassa sen sijaan, että se olisi investoinut uuteen tehtaaseen Euroopassa. Ratkaisun keskeinen syy oli Yhdysvaltain Eurooppaa lievempi ilmastosääntely, joskin myös halvemmalla energialla oli merkitystä.
Uudella komissiolla on useita keskeneräisiä hankkeita
Ennen uuden komission ohjelman hyväksymistä voidaan vain arvailla, kuinka paljon uudet linjaukset tulevat vaikuttamaan EU:n ilmastopolitiikkaan. Tähän mennessä on kuitenkin jo päätetty useista hankkeista, jotka ovat joko meneillään tai loppusuoralla käsittelyssä.
Nettonollasäädös (NZIA) hyväksyttiin toukokuussa 2024 Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Tämä säädös tukee keskeisten ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi tarvittavien tuotteiden valmistusta EU:ssa, kuten akkujen, tuuliturbiinien ja aurinkopaneelien tuotantoa. Säädös helpottaa lupaprosesseja, tukee koulutusta ja teknologian kehittämistä sekä määrittää strategiset projektit, jotka hyötyvät erityisistä kannustimista ja yksinkertaistetusta hallinnosta.
Hiilidioksidin rajamekanismin (CBAM) käyttöönotto etenee vaiheittain. CBAM tuli voimaan lokakuussa 2023 ja on nyt siirtymävaiheessa, joka kestää vuoden 2025 loppuun asti. EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille asetetaan saman suuruinen maksu, kuin joka kohdistuu EU:ssa valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin EU:n päästökaupan toimeenpanon seurauksena.
Varsinaiset taloudelliset velvoitteet alkavat tammikuussa 2026, jolloin maahantuojan on hankittava maksullisia päästötodistuksia eli CBAM-todistuksia. Todistuksia tarvitaan tavaroiden valmistuksessa syntyneitä päästöjä vastaava määrä.
Kunnianhimoinen vuoden 2040 tavoite 90 prosentin päästövähennyksistä
Komissio esitti helmikuussa 2024 ehdotuksen ilmastotavoitteesta, joka sisältää 90 prosentin nettopäästöjen vähennyksen vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tällä hetkellä Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot keskustelevat ehdotuksesta. Uusi komissio tulee tekemään lainsäädäntöehdotuksen tämän tavoitteen sisällyttämiseksi Euroopan ilmastolakiin.
EU on myös tehnyt useita uusia aloitteita kiertotalouden edistämiseksi. Näitä ovat muun muassa autoalan kiertotalouden lisääminen ja ruokajätteen vähentäminen. Näiden avulla pyritään vähentämään resurssien kulutusta ja edistämään materiaalien uudelleenkäyttöä.
Lisäksi komissio on käynnistänyt useita ohjelmia tukemaan siirtymää puhtaaseen energiaan. Näiden toimien avulla pyritään vahvistamaan EU:n energian omavaraisuutta ja vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi marraskuusta 2023 helmikuuhun 2024 järjestetty 800 miljoonan euron pilottihuutokauppa uusiutuvan vedyn tuottajille oli menestys, jonka seurauksena komission on tarkoitus järjestää toinen vastaava huutokauppa vuoden 2024 loppuun mennessä.
Aikaisempaa enemmän sosiaalista oikeudenmukaisuutta
EU pyrkii varmistamaan oikeudenmukaisen siirtymän vihreään talouteen tukemalla haavoittuvia ryhmiä. Sosiaalinen ilmastorahasto (SCF) on ensimmäinen rahoitusväline, joka on suunnattu energiaköyhyyden torjuntaan ja liikkumisen kasvavien kustannusten kompensointiin.
Rahasto perustettiin tukemaan kaikkein haavoittuvimpia ryhmiä ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän aiheuttamien kustannusten keskellä. Rahaston perustamista kannattivat kaikki muut EU:n jäsenmaat paitsi Suomi. SCF tukee muun muassa rakennusten energiatehokkuutta ja kunnostusta, puhdasta lämmitystä ja jäähdytystä, uusiutuvan energian integrointia sekä vähäpäästöisiä liikennevaihtoehtoja. Lisäksi rahasto voi tarjota väliaikaista suoraa tukea haavoittuville kotitalouksille ja liikenteen käyttäjille. Jäsenvaltiot laativat kansalliset sosiaaliset ilmastosuunnitelmansa kesäkuuhun 2025 mennessä, ja komissio arvioi nämä suunnitelmat ennen rahoituksen myöntämistä.
Rahaston kokonaisbudjetti on yli 86 miljardia euroa vuosille 2026–2032. Rahoitus koostuu pääosin EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS2) huutokauppatuloista, ja jäsenvaltioiden tulee osallistua rahastoon vähintään 25 prosentilla suunnitelmiensa kokonaiskustannuksista.
Jo tehtyä lainsäädäntöä tuskin ryhdytään peruuttamaan
Voimassa olevaa EU:n Green Deal -lainsäädäntöä tuskin ryhdytään perumaan, mutta sen implementointi jäsenmaissa saattaa hidastua. Lisäksi tulevien ilmastoaloitteiden on ennakoitu kohtaavan aikaisempaa kovempaa vastustusta.
Tulevan Euroopan komission on aikaisempaa tehokkaammin seurattava vihreän siirtymän sosiaalisia ulottuvuuksia ja varmistettava, että haavoittuvia väestöryhmiä tuetaan sosiaalisen syrjäytymisen ja ympäristöpolitiikan vastareaktion estämiseksi.
Uuden komission painopiste onkin nyt todennäköisesti siirtymässä uusien aloitteiden sijasta jo hyväksyttyjen säädösten täytäntöönpanoon.
Tämän sisällön mahdollistaa Energiateollisuus ry.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.