Euroopan parlamentin vaalit ovat puutteistaan huolimatta merkittävä edustuksellisen demokratian näyttämö – ja toistaiseksi paras esimerkki ylikansallisesta demokratiasta.
Vaaleissa muodostettava Euroopan parlamentti heijastelee kansalaisten poliittisia näkemyksiä yllättävän hyvin.
Europarlamenttivaaleja on pitkään moitittu toisen asteen vaaleiksi, joissa
- äänestysprosentti on matala,
- puolueet kampanjoivat kansallisilla teemoilla EU-politiikan sijaan ja
- kansalaisten kiinnostus vaaleihin on vähäinen.
Tällaiset trendit ovat todellisia, mutta tutkimustulosten mukaan ne saattavat todellisuudessa olla luultua heikompia.
Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa vaalien keskimääräinen äänestysprosentti nousi ensimmäistä kertaa vaalien historiassa.
Myös Suomessa äänestysprosentti nousi ensimmäistä kertaa EU-jäsenyyden aikana, vaikka se oli edelleen melko vaatimattomat 42,7.
EU:n laajuisesti nähtiin suhteessa vahvempi nousu vuoden 2014 vaalien 42,6 prosentista vuoden 2019 lähes 50,7 prosenttiin. Äänestysaktiivisuuden kannalta kansalliset tekijät ovat tärkeässä asemassa, koska vaalit käydään jokaisessa jäsenvaltiossa erikseen. Tästä huolimatta äänestysprosentin nousu antaa toivoa siitä, että EU:n kansalaiset ovat halukkaita ottamaan kantaa kotimaan ohella koko Euroopan tulevaisuuteen.
Myös osa kyselytutkimuksista antaa viitteitä tähän suuntaan. Alkukesän 2024 vaalit näyttävät, onko kyseessä jatkuva trendi vai poikkeus.
EU-asiat sittenkin myös vaaliteemoja
Toisin kuin usein väitetään, poliittiset puolueet ottavat europarlamenttivaaleissa kantaa EU-teemoihin. Myös puolueiden eurovaaliohjelmat sisältävät kattavasti niiden näkemyksiä EU-politiikasta.
Toisin sanoen europarlamenttivaaleissa puolueiden ohjelmat eivät koske ensisijaisesti kansallisia teemoja.
”EU-myönteiset keskittyvät asiakysymyksiin – skeptikot integraation kritiikkiin.”
Puolueet eroavat myös sen suhteen, miten ne käsittelevät EU-politiikkaa vaaliohjelmissaan.
EU-myönteiset puolueet kampanjoivat ennen kaikkea EU-politiikan asiankysymyksillä, usein yksityiskohtaisestikin. Euroskeptiset radikaalioikeiston puolueet taas tuovat ohjelmissaan esiin periaatteellisia näkemyksiään Euroopan integraatiosta ja kriittisestä suhtautumisestaan Euroopan unioniin.
Tämän ohella puolueet myös kampanjoivat EU-teemoilla. Puolueiden tavoitteet eivät jää vain vaaliohjelmiin, vaan näkemykset EU:n tulevaisuudesta ovat esillä puolueiden vaalikampanjoissa.
Tämä tarkoittaa, että puolueet tarjoavat kansalaisille aitoja vaihtoehtoja, joiden pohjalta ottaa kantaa EU-politiikkaan.
Lisäksi vertailevat tutkimukset osoittavat, että eurovaalien medianäkyvyys on kasvanut ainakin maltillisesti. Vaihtelu jäsenmaiden kesken ja vaalien välillä on huomattavaa, mutta trendi EU-vaalien nauttiman mediahuomion kasvun osalta on todellinen.
Kuuluuko kansan ääni EU-parlamentin päätöksenteossa?
Euroopan parlamentin vaalit tuottavat yhteistä eurooppalaista politiikkaa ainakin kahdella tavalla:
- Vaalitulokset kuvaavat melko hyvin yleiseurooppalaisia poliittisia trendejä koko EU:n alueella.
- Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät kykenevät verrattain yhtenäiseen työskentelyyn EU:n poliittisesta moninaisuudesta huolimatta.
Pitkän aikavälin vertailevissa tutkimuksissa on havaittu, että samankaltaiset puolueet menestyvät tai häviävät vaaleissa samanaikaisesti eri puolilla Eurooppaa.
Esimerkiksi vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Euroopan talouskriisin vaikutukset näkyivät selvästi. Pohjois-Euroopassa menestyivät euroalueen tukipolitiikkaan kriittisesti suhtautuvat oikeistopopulistit, Etelä-Euroopassa talouskuria vastustaneet vasemmistopopulistiset puolueet.
Vuoden 2019 vaaleissa taas eri puolilla Eurooppaa suosiotaan nostivat sekä radikaalioikeisto että vihreät ja liberaalit puolueet.
Nämä tulokset kertovat, että samankaltaiset poliittiset teemat ovat esillä eri puolilla Eurooppaa ja niistä kamppaillaan myös Euroopan laajuisesti. Vaikka jäsenvaltion kansallinen poliittinen tilanne vaikuttaa europarlamenttivaalien tulokseen, vaalitulokset ilmentävät myös yleiseurooppalaisia teemoja. Tämä on Euroopan laajuisen demokratian näkökulmasta hyvä asia.
”Varsinkin vakiintuneet parlamentin ryhmät pystyvät muodostamaan yhtenäisiä kantoja politiikassaan.”
Vaalitulos myös näkyy Euroopan parlamentin toiminnassa, eli vaalien kautta kansalaisten ääni välittyy parlamentin työhön.
Kansalliset puolueet järjestäytyvät Euroopan parlamentissa osaksi eurooppalaisia puolueryhmiä. Parlamentin ryhmien yhtenäisyys vaihtelee ja varsinkin suurimpien jäsenmaiden kansallisilla delegaatioilla on paljon vaikutusvaltaa ryhmissään.
Tästä huolimatta varsinkin vakiintuneet parlamentin ryhmät pystyvät tutkimusten mukaan muodostamaan yhtenäisiä kantoja politiikassaan.
Voivatko sadat puolueet löytää yhteisiä säveliä?
Kun huomioidaan, että Euroopan parlamentin vaaleihin osallistuu satoja puolueita kahdestakymmenestäseitsemästä jäsenmaasta, on parlamentin puolueryhmien sisäinen yhtenäisyys verrattain korkeaa. Varsinkin lähelle poliittista keskustaa sijoittuvat parlamentin ryhmät ovat yhtenäisiä.
Perinteisesti yhtenäisimpiä ryhmiä ovat olleet EU-myönteiset keskiryhmät, vihreät, keskustaoikeiston EPP, keskustavasemmiston S&D ja liberaalien Renew.
Radikaalin vasemmiston ryhmä GUE/NGL on jo hajanaisempi ja kaikista epäyhtenäisimpiä ovat radikaalin oikeiston ryhmät ECR ja ID.
Puolueiden ja median aktivoituminen vaalikampanjoissa, yleiseurooppalaisten poliittisten trendien näkyminen vaalituloksissa ja varsinkin vakiintuneiden EU-myönteisten puolueryhmien yhtenäisyys Euroopan parlamentissa ovat hyviä uutisia edustuksellisen demokratian kannalta.
Kun ottaa huomioon Euroopan poliittisen kentän moninaisuuden, europarlamenttivaalit palvelevat edustuksellisen demokratian toteutumista yllättävän hyvin.
Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.