Lyhyesti
- Talouskasvu syntyy kaupungeissa.
- Kaavoitus on avainroolissa, kun kaupunkia kehitetään kestävästi.
- Tärkein syy muuttaa kaupunkiin on työ tai opiskelu.
- Seniorit, lapsiperheet ja opiskelijat haluavat asua samalla alueella ja samoissa taloissa, eivätkä erillään toisistaan.
- Aluekeskusten rooli kasvaa kaupungin tiivistyessä.
Joka päivä useita kymmeniä uusia asukkaita muuttaa kaupunkiin Suomessa. Pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä ovat Suomen kasvuviisikko, jossa väestö kasvaa, talous kasvaa ja asuntokauppa käy.
Kehittyneimmissä maissa jopa 80 prosenttia väestöstä asuu jo kaupungeissa. Kaupungistuminen ja taloudellinen kasvu ovat kulkeneet kaikkialla käsi kädessä.
Harvardin kaupunkitutkimuksen professori Edward Glaeserin teos “Triumph of the City” on kaupunkitutkimuksen klassikoita ja yhtä teoksen väittämää, “Kaupungit tekevät meistä rikkaampia, älykkäämpiä ja onnellisempia”, kuulee siteerattavan usein.
“Totta kai Glaeser on provokatiivinen, mutta ihmisten muuttoliikkeestä voi vetää johtopäätöksiä”, sanoo kaupunkitutkimuksen emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen Helsingin yliopistosta.
Loikkasen mukaan ihmiset muuttavat sinne, missä he viihtyvät, missä on töitä ja missä voi nostaa elintasoaan. Ei ole olemassa oikeastaan yhtään korkean tulotason maata, joka ei olisi edennyt pitkälle kaupungistumisessa.
Kaupungin kasvu lisää tuottavuutta
“Nykyään kaupungistuminen nähdään pikemminkin välttämättömänä hyvänä kuin välttämättömänä pahana. Jos kaupunki on dynaaminen ja uudistuva, ihmiset haluavat muuttaa sinne”, Loikkanen sanoo.
Loikkasen mukaan on paljon tutkimustietoa, jonka mukaan kaupunkien suuri väestö- ja työpaikkamäärä yhdessä korkean asukas- ja työpaikkatiheyden kanssa ovat rakennetekijöitä, jotka edistävät tuottavuuskehitystä. Hajanaiset rakenteet ovat useimmille toimialoille, epäedullisia kaiken kokoisissa kaupungeissa.
Menestyvien kaupunkialueiden tärkein voimavara on osaavat ihmiset yksityisen ja julkisen sektorin tehtävissä, ja erityisesti opetuksen ja tutkimuksen piirissä. Heille kaikille sopivan tiivis ja monipuolinen kaupunki tarjoaa runsaasti kontaktipintaa uuden luomiseen sekä hyvät sisäiset ja ulkoiset liikenneyhteydet.
Koulutetun väen hakeutuessa toistensa seuraan myös yleinen osaamis- ja tietotaso nousevat. Mikään innovaatio ei lähde lentoon ilman verkostoja, rahoitusta ja osaamista.
Nuoret ja seniorit haluavat asua lähekkäin
Erilaisten ihmisryhmien ja osaamisen sekoittuminen näkyy myös kaupunkien viihtyvyydessä. Ihmiset ovat onnellisempia, kun voivat asua alueilla, joissa on muun muassa eri ikäisiä ihmisiä.
”Enää emme toteuta esimerkiksi ainoastaan ikääntyville suunnattuja senioritaloja. Suuri osa senioreistakin viihtyy parhaiten, kun talossa asuu kaiken ikäisiä ihmisiä. Tämän vuoksi juuri asuntojen muunneltavuus, rakenteellisesti tai vaikka palveluin, asukkaan elämäntilanteiden mukaisesti on yhä olennaisempaa”, SATOn investoinneista vastaava liiketoimintajohtaja Antti Aarnio sanoo.
Myös lapsiperheet ja opiskelijat arvostavat, että lähellä asuu erilaisia ja eri ikäisiä asukkaita. Se luo alueelle turvallisuudentunnetta.
”Tiedämme, että hyvät liikenneyhteydet lisäävät asuntojen haluttavuutta ennen muuttoa, mutta muuttopäätöksen jälkeen liikenneyhteydet eivät enää vaikuta viihtyvyyteen samalla tavoin kuin siisteys, rauhallisuus ja palvelut”, SATOn asuntoliiketoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Antti Asteljoki sanoo.
Nykyisin rakennuttajat korostavatkin talojen ja asuntojen joustavuutta ja muunneltavuutta, jotta taloihin muuttaisi erilaisia perheitä ja asukkaita. Mahdollisuus muunnella asuntoja mahdollistaa sen, että ihmiset pystyvät jatkamaan samassa talossa asumista elämäntilanteen muuttuessa.
Väestön ikääntyminen aiheuttaa myös uusia vaatimuksia kaupungin kehittymiselle. Palveluiden läheisyys nousee entistä tärkeämmäksi ja tämä tarkoittaa uusia aluekeskittymiä. Aluekeskittymiä ja palveluita taas ei kannata rakentaa, ellei alueella ole tarpeeksi väestöä.
Kaavoitus on avainroolissa, kun kaupunkia kehitetään ja kasvatetaan kestävästi.
”Tarvitsemme lisää kaupunkia kaupunkiin. SATO rakentaa parhaillaan Martinlaaksoon kahta uutta kerrostaloa vanhojen tilalle juna-aseman läheisyyteen. Samalle tontille, jossa aiemmin oli 94 asuntoa, saamme nyt rakennettua 288 asuntoa”, Aarnio sanoo.
Tiivis kaupunki edistää vihreyttä
Yllättävää kyllä, kaupungistuminen palvelee myös maaseutua.
“Kun katsoo, miten todella rikkaat ihmiset asuvat, niin heillä on useita kaupunkikoteja ja sen lisäksi maaseutukoteja”, Loikkanen sanoo.
Jos henkilökohtainen talous antaa myöten, niin ihmiset hajauttavat asumistaan kaupungin ja maaseudun välillä. Suomessa on kesämökkiperinteen ansiosta hyvin yleistä, että keskituloisillakin on sekä kaupunkikoti että maaseutukoti. Tämä on mahdollista yhä useammalle, jos liikenneratkaisut suunnitellaan hyvin kaupunkien ja maaseudun välillä, ja jos asumisen hinta kaupungissa voidaan pitää alhaisempana. Kaupunkikodin vuokraaminen on yhä suositumpaa sen tuoman taloudellisen jouston vuoksi.
Päinvastoin kuin yleensä luullaan, maaseudun merkitys oikeastaan korostuu, kun väestö keskittyy kaupunkeihin. Kaupungit tarvitsevat maaseudulta elintarvikkeita ja energiaa ja maaseutua tarvitaan virkistykseen ja matkailuun.
Maaseudun ja kaupunkien välisen liikenteen kehittäminen on oleellista talouskehityksen ja tuottavuuden kasvun kannalta.
Kun liikennejärjestelyt on suunniteltu oikein, yksityisautoilua voidaan vähentää niin kaupungeissa kuin maaseudullakin, vaikka autoa edelleen käytettäisiin.
Kaupungeissa tiiviimpi rakentaminen antaa tilaa viheralueille, kuten puistoille ja kanaville. Sellaisessa ympäristössä ihmiset viihtyvät ja miellyttävä ympäristö vähentää stressiä ja parantaa elämänlaatua.
Kaupungistumisen lähdettyä käyntiin Suomessa kunnolla myös erilaiset kaupunkifestivaalit ja tapahtumat ovat lisääntyneet. Erityisesti vapaaehtoisten yhdistysten ja asukkaiden järjestämät tilaisuudet ovat tuoneet uutta kulttuuria ja elävyyttä kaupunkeihin, joka tekee alueesta houkuttelevan asuinpaikan ja lisää asukkaiden kokemaa yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunnetta.
Kaupunkiin vetää työ ja opiskelu
Tärkein syy suomalaiselle muuttaa kaupunkiin on työpaikka ja opiskelu.
Suomessa on ollut vallalla hajauttamisen ajattelumalli aluepolitiikassa. On ajateltu, että muun muassa valtion virastoja ja korkeakouluja kannattaa hajauttaa ympäri Suomea, jotta niiden luomat työpaikat levittäytyivät laajemmalle alueelle.
Globaali kaupungistumisen trendi on osoittanut perinteisen suomalaisen aluepolitiikan toimimattomuuden. Taloudellinen kasvu tarvitsee tuekseen hyvän ja toimivan verkoston, ja siksi taloudellinen kasvu keskittyy metropolialueille.
Asukastiheyden kasvu lisää tuottavuutta ja matala asukastiheys johtaa pahimmillaan huonoon kierteeseen ja työpaikkojen katoamiseen.
Tilastokeskuksen mukaan koko Suomen tiheimmin rakennettu neliökilometri on Kalliossa. Sieltä löytyvällä ruudulla asui 20 308 ihmistä vuonna 2016. Oikeastaan missään muussa Euroopan pääkaupungissa ja isommissa kaupungeissa yli 20 000 asukasta neliökilometrillä ei ole poikkeuksellista.
Vuonna 2006 Euroopan ympäristövirasto EEA jopa nimesi Helsingin varoittavaksi esimerkiksi kaupunkirakenteen hajautumisen osalta.
Kaupunkien toteuttama kaavoitus on aivan avainroolissa siinä, kuinka kaupunkia kehitetään kestävästi.
”Meillä on suuremmissakin kaupungeissa alueita ja kaupunginosia, joissa palvelut alkavat näivettyä, kun lapset ovat lähteneet alueelta. Asukasmäärä on liian pieni olemassa olevien palveluiden kannalta”, Aarnio sanoo.
Tiiviisti rakennetussa kaupungissa tapahtuu enemmän ja palvelut pysyvät hengissä.
Artikkelin on kirjoittanut kaupallinen johtaja Outi Toivanen-Visti
