Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten tulkinta on evolutiivista. Laajojakin yhteiskunnallisia ilmiöitä tarkastellaan kansainvälisissä ihmisoikeusvalvontaelimissä, vaikka sopimusten laatimisajankohtana niitä ei ymmärretty ihmisoikeusongelmina.
Jäsenvaltiot ovat vastuussa nyt myös uusista ihmisoikeusloukkauksista. Vastaavasti kotimaiset tuomioistuimet joutuvat ottamaan päätöksissään huomioon perus- ja ihmisoikeudet.
Ilmastonmuutoksen torjuntaa ja terveellistä ympäristöä pidetään nykyisin tärkeänä ihmisoikeuskysymyksenä. Ilmastonmuutoksella on erityisesti yhteys ympäristöperusoikeuteen. Se kattaa yksilön oikeuden terveelliseen ympäristöön, mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon sekä tehokkaat oikeussuojakeinot.
Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ei ole suoraan tunnustettu oikeutta terveelliseen ympäristöön. Ympäristöasioihin liittyviä oikeuksia sisältyy kuitenkin esimerkiksi oikeus elämään – sekä yksityis- ja perhe-elämän suojaa koskeviin määräyksiin. Keskusteluissa on noussut esiin myös kysymys lapsista ja nuorista erityisen haavoittuvana ryhmänä sekä tulevien sukupolvien oikeudet.
Valitukset pakottavat tehostamaan velvotteiden toteutumista
Tuomioistuinten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on korostunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lukuisat ilmastovalitukset ovat korostaneet ilmastovelvoitteiden toteutumisen valvontaa.
Valittajat ovat vaatineet tuomioistuimia puuttumaan laiminlyönteihin, jotka liittyvät ilmastonmuutosta torjuvien toimenpiteiden toteuttamiseen. Valituksissa on vedottu erityisesti ihmisoikeusvelvoitteisiin.
Alankomaiden korkeimpaan oikeuteen edennyt Urgenda -tapaus on toiminut esimerkkinä kansalaisjärjestöille ryhtyä vastaaviin kanteisiin myös muissa maissa. Merkittäviä tuomioistuinratkaisuja on tehty myös Saksassa, Irlannissa ja Ranskassa.
Ensimmäinen suomalainen ilmastokanne on parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana. Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Greenpeace valittivat vuoden 2022 lopulla ilmastovuosikertomuksesta. Valittajien keskeinen väite on, että valtioneuvosto laiminlöi velvoitteen ryhtyä ilmastovuosikertomuksen yhteydessä lisätoimiin.
Kommentoinnista tulkintalinjausten kehittämiseen
Perinteisesti oikeustieteellinen tutkimus on meillä keskittynyt vallitsevan oikeuden systematisointiin ja lainsäädännön kommentointiin. Kansainvälisissä ihmisoikeustapauksissa tutkijoilla sen sijaan on aktiivinen rooli tulkinnan kehittämisessä. Tämä tarkoittaa myös osallistumista ihmisoikeustuomioistuimen ja muiden ihmisoikeusvalvontaelinten tulkintalinjauksien kehittämiseen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kansainvälisesti tehokkain ja arvovaltaisin ihmisoikeusvalvontaelin. Se käsittelee parhaillaan kolmea ilmastovalitusta.
Eniten huomiota on saanut portugalilaisnuorten tekemä valitus Duarte Agostinho ym. v. Portugali ja 32 valtiota. Lisäksi käsittelyssä on sveitsiläiseläkeläisten ilmastovalitus sekä Ranskaa vastaan tehty yksilövalitus.
Suomalaistutkijat ihmisoikeustulkintojen määrittelijänä
Suomessa ALL-YOUTH-tutkimushanke on osallistunut kahteen keskeiseen kansainväliseen ihmisoikeusprosessiin, joiden yhteydessä määritellään ilmastonmuutokseen liittyvien ihmisoikeusvelvoitteiden tulkintaa.
ALL-YOUTH laati sivuväliintulon portugalilaisnuorten tapaukseen, jossa myös Suomi on yhtenä vastaajavaltiona. Lausunnossa korostettiin ihmisoikeussopimuksen evolutiivista tulkintaa määriteltäessä viranomaisiin kohdistuvia positiivisia velvoitteita. Niissä pitäisi ottaa huomioon tutkimustietoon pohjautuvat tiedot ilmastonmuutoksen haitoista ihmisten henkeen ja terveyteen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on aikaisemmin katsonut, että viranomaisilta edellytetään riittäviä toimia ympäristöhaittojen vaikutuksia koskevan tieteellisen näytön perusteella esimerkiksi asbesti-haittojen osalta.
ALL-YOUTH-lausunto korostaa, että ilmastonmuutosta koskeva tieteellinen näyttö rinnastuu aikaisemmissa ympäristöä koskevissa oikeustapauksissa luotuun tulkintalinjaan. Myös nuorten haavoittuva asema pitäisi huomioida tuomioistuimen arvioinnissa.
”Digiraati lisää nuorten mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa ja lainvalmistelussa.”
Toinen kansainväliselle toimielimelle annettu ALL-YOUTH-lausunto liittyy Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen tulkintaan. Lapsen oikeuksien komitea (CRC) laatii yleiskommenttia siitä, miten ympäristö ja ilmastokysymykset on huomioitava lapsen oikeuksien yleissopimuksen tulkinnassa.
ALL-YOUTH-suositus keskittyy lapsen oikeuteen tulla kuulluksi sekä muutoksenhakua koskevien oikeuksien määrittelyyn. Keskeinen viesti YK:n komitealle on, että nuorten oikeus tulla kuulluksi edellyttää konkreettisia keinoja, joilla nuoret saavat äänensä kuuluviin.
ALL-YOUTH kehitti myös prototyypin nykyisin oikeusministeriön demokratiapalveluihin kuuluvasta digiraadista, jonka ideana on ollut lisätä digitaalisten välineiden kautta nuorten mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon ja lainvalmisteluun.
Luonnontiede ja juridiikka käsi kädessä
Molemmilla ihmisoikeusprosesseilla, joissa ALL YOUTH on ollut mukana, tulee olemaan keskeinen rooli määriteltäessä kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden merkitystä ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa. Kyse ei ole pelkästään luonnontieteen keinoin tarkasteltavasta asiasta vaan myös siitä, miten ilmastonmuutoksen kokonaisvaltainen merkitys ymmärretään.
Nuorten huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista on lisännyt tarvetta vahvistaa nuorten osallistumista ilmastolakia uudistettaessa. Maaliskuun alussa 2023 tulivat voimaan ilmastolain muutoksenhakua koskevat säännökset. Ne mahdollistavat entistä laajemman valitusoikeuden valtioneuvoston antamista valtakunnallisista ilmastosuunnitelmista.
”Uusi laki takaa aiempaa laajemmat oikeudet niille, joiden oikeuksiin ilmastonmuutos suoraan vaikuttaa.”
Lain esitöistä ilmenee, että juuri kansainväliset oikeudenkäynnit ovat edellyttäneet myös kansallisen tason pohdintaa siitä, miten hyvin nykyiset säännökset vastaavat yksilöiden oikeusturvaa.
Uusi laki takaa aiempaa laajemmat oikeudet niille, joiden oikeuksiin ilmastonmuutos suoraan vaikuttaa. Lisäksi ympäristönsuojeluun erikoistuneet kansalaisjärjestöt ja esimerkiksi saamelaiskäräjät ja kolttien kyläkokous saavat oikeuden valittaa suunnitelmista.
Nuorten osallistumismahdollisuuksia ilmastokysymyksiin lisää myös valtioneuvoston kanslian alle perustettava nuorten ilmasto- ja luontoryhmä, johon etsitään 18–25-vuotiaita nuoria osaajia. Ryhmään valitaan kaikkiaan 14 jäsentä, joilla on opiskelun tai harrastusten kautta alan osaamista.
Ryhmän tehtävänä on tuoda päätöksenteon tietopohjaan uusia ja nousevia näkökulmia ja ratkaisumalleja. Nuorten Agenda 2030 -ryhmän alajaostona toimiva ryhmä järjestää myös joka toisena vuotena nuorten ilmasto- ja luontohuippukokouksen.
Tehtävänä muistuttaa kansallisesta vastuusta
Kansainvälinen ihmisoikeuskeskustelu on merkittävästi heijastunut kansallisiin ratkaisuihin. Uudet linjaukset ovat samalla edistäneet kotimaista keskustelua ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksista ja näkyvät myös uusissa ilmastolain pykälissä.
Keskustelu tuomioistuinten roolista Suomessa ilmastonmuutoksen torjunnan valvojana on kuitenkin vasta käynnistynyt. Jatkossa suomalaisten tuomioistuinten ja muiden viranomaisten on aktiivisesti seurattava millaisia linjauksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja YK:n lapsen oikeuksien komitea ottaa.
Ihmisoikeustutkijoiden tehtävä on muistuttaa kansallisen tason toimijoiden vastuusta. Erityisesti Suomen saamat moitteet ja joutuminen tehostettuun valvontaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanon viivästymisestä pitää ottaa vakavammin.
Tulevaan hallitusohjelmaa pitää kirjata, että valtioneuvoston ja eduskunnan on huolehdittava ihmisoikeussopimusten valvontaelinten ratkaisujen ja suositusten paremmasta täytäntöönpanosta ja seurannasta.
Aki Tulikari
Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu