Kansalaisten suora osallistuminen – vajaakäytössä oleva demokratian piristysruiske

• Jaa artikkeli

Demokratialla ei mene maailmalla hyvin. Demokratian tilaa seuraavat instituutit, kuten Freedom House ja V-Dem -instituutti raportoivat vakavista ongelmista ja demokratian tilan jatkuvasta heikkenemisestä maailmanlaajuisesti.

Suurin osa maailman väestöstä elää nykyisin autoritäärisissä järjestelmissä, vähemmistö demokratioissa.

Näiden trendien vastaisesti suomalainen demokratia voi monella mittarilla tarkasteltuna hyvin. Demokraattiset instituutiomme ovat vakaita ja kansalaiset luottavat järjestelmään. Äänestysaktiivisuuskin on valtakunnan tason vaaleissa kohtuullinen.

Toisaalta myös suomalaisella demokratialla on omat kipupisteensä:

• kunta-, alue- ja europarlamenttivaaleissa äänestysaktiivisuus on huomattavan matala
• äänestäminen kasautuu meillä vahvasti hyväosaisemmille kansalaisille.

Kansalaisparlamentti avuksi

Loppuvuodesta 2023 Tampereen yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat toteuttivat yhdessä eduskunnan ja Sitran kanssa Kansalaisparlamentin, joka tutki mahdollisuutta tukea kansalaisaloitteiden käsittelyä eduskunnassa satunnaisotokseen perustuvan kansalaispaneelin avulla. Tavoitteena on täydentää (ei korvata) nykyisiä vaalidemokratian instituutioita.

Osallistumiskutsu lähetettiin satunnaisotoksen 30 000 henkilölle. Satunnaisotoksen ideana on, että kaikilla on yhtä suuri todennäköisyys tulla kutsutuksi osallistumaan. Hyvin toteutettuna satunnaisotoksen avulla saadaan osallistujia, jotka eivät muutoin politiikkaan osallistu.

Kansalaisparlamenttiin ilmoittautui 671 suomalaisen edustava ja monipuolinen tutkimusjoukko. Osallistujissa oli esimerkiksi matalasti koulutettuja kansalaisia, jotka yleensä osallistuvat heikosti, samassa suhteessa kuin väestössä.

Osallistujien tehtävänä oli keskustella yhden viikonlopun ajan neljästä kansalaisaloitteesta:

• huumeiden käyttötilakokeilun salliminen,
• kannabiksen laillistaminen,
• polttoaineveron kohtuullistaminen ja
• dieselveron poistaminen.

Osallistujille lähetettiin etukäteen kattava tietopaketti kansalaisaloitteiden teemoista. Tietopaketissa kerrottiin teemoihin liittyvää puolueetonta tosiasiatietoa sekä lueteltiin tasapuolisesti julkisuudessa esillä olleita perusteluja aloitteiden puolesta ja niitä vastaan.

Tietopohjaista ja tasa-arvoista puntarointia

Viikonlopun aikana osallistujat keskustelivat teemoista pienryhmissä. Keskustelujen moderoinnin ja etukäteen jaettujen keskustelun sääntöjen tavoitteena oli varmistaa mahdollisimman rakentava ja tasa-arvoinen keskustelu. Osallistujilla oli myös mahdollisuus esittää kysymyksiä kolmessa asiantuntijakuulemisessa viikonlopun aikana.

Tutkimusryhmä mittasi osallistujien mielipiteitä, keskustelun teemoja koskevia tietoja, demokratia-asenteita ja kokemuksia kansalaisparlamentista. Kyselyt tehtiin sekä ennen osallistumista että sen jälkeen.

Hankkeen johtajina minä ja professori Kimmo Grönlund olimme lisäksi kuultavina asianomaisissa eduskunnan valiokunnissa niiden käsitellessä kansalaisaloitteita. Kerroimme valiokunnissa, miten kansalaisten mielipiteet kehittyivät, kun he puntaroivat aloitteita yhdessä muiden kansalaisten kanssa tietopohjaisesti ja tasa-arvoisesti.

Kansalaisosallistaminen osaksi vaalidemokratiaa

Kansalaisparlamentista ja muista vastaavista kansalaispaneeleista on paljon hyviä kokemuksia. Kuntatasolla erilaiset kansalaispaneelit ja -raadit sekä monet muut suoran osallistumisen mallit ovat olleet pitkään käytössä.

Rakentava ja tasa-arvoinen keskustelu onnistuu hyvin, osallistujien mielipiteet kehittyvät ja tietotaso kasvaa. Kansalaiset myös arvostavat mahdollisuutta suoraan osallistumiseen, ja heidän osallistumiskokemuksensa ovat hyviä.

Kansalaisosallistamisen järjestelmä on kuitenkin hajanainen. Kytkös vaalidemokratian instituutioihin on olematon tai löyhä. Usein kyse on vain kerran järjestettävistä kokeiluista.

Osallistamishankkeet jäävät myös usein tuntemattomaksi niille, jotka niihin eivät osallistu.

Kansalaisosallistamisen vahvistamiseksi tarvittaisiin institutionalisoituja ratkaisuja, eli pysyviä ja vaalidemokratiaan selkeästi kiinnittyviä malleja. Rahan ja resurssien puute kuitenkin usein rajoittaa kansalaisten osallistamista ja osallistujien joukko voi jäädä melko pieneksi.

Toimii sekä kasvotusten että verkossa

Vertasimme Kansalaisparlamentissa kolmea erilaista keskusteluympäristöä. Osallistujat jaettiin niihin satunnaisesti. Vertailtavana olivat:

• perinteinen kasvokkainen keskustelu, jossa ollaan fyysisesti läsnä samassa tilassa ja jossa ihmiset toimivat moderaattoreina,
• verkossa tapahtuva keskustelu, jossa ihmiset toimivat moderaattoreina,
• verkossa tapahtuva ja automaattisesti moderoitu keskustelu.

Menettely oli kaikissa ryhmissä samanlainen. Keskustelu tapahtui pienryhmissä omilla kasvoilla ja käytettävissä oli kaikille sama ennakkomateriaali. Kaikki osallistuivat kolmeen asiantuntijakuulemiseen, joissa samat asiantuntijat vastasivat osallistujien esittämiin kysymyksiin.

Eri ympäristössä toteutetut kansalaiskeskustelut tuottivat yhteneviä tuloksia: osallistujien mielipiteet muuttuivat samansuuntaisesti ja heidän tietotasonsa kasvoi yhtäläisesti kaikissa kolmessa ympäristössä.

Oikein toteutettu automaattisesti moderoitu verkkokeskustelu ei siis vaikuttaisi poikkeavan kasvokkain tai verkossa tapahtuvasta ihmisten moderoimasta keskustelusta.

Osallistamista vaalien välille

Osallistaminen vaalien välillä vahvistaa kansalaisten tunnetta osallisuudesta ja tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden suoraan vaikuttamiseen.

Poliittiset päättäjät saavat puolestaan arvokasta tietoa kansalaisten huolelliseen harkintaan ja puntarointiin perustuvista näkemyksistä.

Automaattisen moderoinnin avulla kansalaisosallistuminen voidaan toteuttaa huomattavan suurelle joukolle ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

Hyvin järjestetty tutkimukseen perustuva kansalaisosallistaminen tarjoaa keinon vahvistaa suomalaisten osallisuutta ja sitä kautta suomalaista demokratiaa.

Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.

Tutustu muihin vapaan lukuoikeuden Akatemia-artikkeleihin