”Lähisuhdeväkivallan torjuminen on ollut Virossa vaikeaa. Me virolaiset tarvitsemme paljon henkilökohtaista tilaa. Tämä voi olla ongelma silloin, kun pitäisi puuttua perheen sisäisinä pidettyihin asioihin.”
Näin väistyvä presidentti Kersti Kaljulaid arvioi vuonna 2021. Hän oli vieraillut viisivuotisen kautensa aikana useita kertoja turvakodeissa ja kuunnellut lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ihmisten tarinoita.
”Presidenttinä minulla oli mahdollisuus tavata inspiroivia ihmisiä, jotka nostivat esiin tärkeitä yhteiskunnallisia epäkohtia. Aika vaan ei riittänyt niihin tarttumiseen. Työ jäi kesken. Oli selvää, että työtä oli paljon enemmän edessä”, Kaljulaid kuvailee.
Heti presidenttikautensa päätyttyä Kaljulaid perusti säätiön, jonka yhdeksi painopistealueeksi valikoitui lähisuhdeväkivallan torjuminen ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten voimaannuttaminen.
”Laaja ongelma, joka vaikuttaa epäsuorasti kaikkiin”
Helmikuussa 2017 Kaljulaid totesi itsenäisyyspäivän puheessaan, että sukupolvelta toiselle siirtyvää väkivallan kierrettä on vaikeaa katkaista ilman julkista huomiota, ja kehotti kansalaisia vaatimaan keskustelua aiheesta.
Syntynyt vuonna 1969.
Toimi Viron viidentenä presidenttinä vuodet 2016–2021.
Valmistui vuonna 1992 Tarton yliopiston luonnontieteellisestä tiedekunnasta pääaineenaan genetiikka ja suoritti MBA-tutkinnon vuonna 2001.
Työskennellyt puhelinyhtiön markkinointipäällikkönä ja investointipankkiirina.
Vuodet 1999–2002 toimi pääministeri Mart Laarin taloudellisena neuvonantajana.
Ennen valintaansa presidentiksi Kaljulaid toimi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä.
”Vastaanotto oli sellainen, mitä osasin odottaa. Ongelmaa pidettiin tuolloin vielä liioiteltuna. Kritiikkiä heräsi siitä, että aihe on yksityinen ja heittää varjoa juhlan ylle”, Kaljulaid muistelee. “Keskustelun taso on kuitenkin parantunut huomattavasti sen jälkeen.”
Hän haluaa korostaa, että lähisuhdeväkivalta on laaja ongelma, joka vaikuttaa epäsuorasti kaikkiin.
Vuonna 2022 Virossa rekisteröitiin 7 896 lähisuhdeväkivaltailmoitusta ja 3 244 lähisuhdeväkivaltarikosta. 46 prosenttia kaikista väkivaltarikoksista oli lähisuhdeväkivaltarikoksia. 86 prosenttia lähisuhdeväkivallan tekijöistä oli miehiä ja 79 prosenttia sen uhreista naisia. 26 prosentissa lähisuhdeväkivaltarikoksista arvioitiin olevan lapsiuhreja tai todistajia.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan vastaista toimintaa ja Euroopan neuvoston yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova, riippumaton asiantuntijaryhmä (GREVIO) antoi ensimmäisen Viroa koskevan arviointiraporttinsa vuonna 2022.
Raportissa annettiin tunnustusta siitä, että maa on selkeästi sitoutunut sukupuolittuneen väkivallan poistamiseen. Raportissa kuitenkin kehotettiin viranomaisia puuttumaan kaikkiin naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin, tarjoamaan enemmän asiantuntijapalveluita uhreille, panemaan täytäntöön olemassa oleva lainsäädäntö ja kouluttamaan ammattilaisia.
Presidentti poistui salista ja puhui hiljaisuuden muurista
Kohuotsikoiden tasolle lähisuhdeväkivalta nousi Kaljulaidin kaudella keväällä 2019, kun tuleva ulkomaankauppa ja IT-ministeri Marti Kuusik (konservatiivinen kansanpuolue EKRE) yhdistettiin ilmiöön. Presidentti teki asenteensa selväksi ja poistui parlamenttisalista, kun oli Kuusikin vuoro vannoa virkavala.
Kuusik erosi seuraavana päivänä ja ministeriksi nousi Kert Kingo.
Tuolloinen sisäministeri ja EKRE-puolueen puheenjohtaja Mart Helme kuvaili myöhemmin hallituksen lehdistötilaisuudessa, että presidentti toimi tilanteessa ”kuin nainen, joka ei pysty pitämään tunteitaan kurissa”.
Jo kuukausi tapahtuneen jälkeen Kaljulaidille tarjoutui mahdollisuus palkita kuusi naista panoksesta lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä. Palkintoseremonian yhteydessä presidentti puhui hiljaisuuden muurista, joka väkivallan uhrin on murrettava apua saadakseen sekä perusteettomasta häpeästä, jota uhrit usein kokevat.
”Häpeä syö voimia ja muodostaa sekin muurin. Tämän toisen esteen, sosiaalisen kieltämisen, voimme ja olemme jo poistaneet”, presidentti jatkoi.
Vaikuttamistyön fokuksessa työnantajat
Kauden päätyttyä vuonna 2021 Kaljulaid nimitettiin kahdeksi vuodeksi YK:n pääsihteerin johtaman Every Woman Every Child -liikkeen puolestapuhujaksi. Liikkeen tavoitteena on tehostaa hallitusten, YK:n, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kansallista ja kansainvälistä sitoutumista ja toimintaa naisten, lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Perustettu vuonna 2021
Voittoa tavoittelematon Do tank –säätiö, jonka toiminta nojaa pääosin lahjoituksiin.
Lupaa yhdistää älyllisen kurinalaisuuden toiminnallisiin aloitteisiin.
Missiona on edistää oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa jokaisella on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet.
Toiminnan ytimessä kolme painopistettä:
Haavoittuvien ihmisten aseman vahvistaminen.
Demokratian ja sananvapauden edistäminen.
Digitalisoitumisen maailmanlaajuisten vaikutusten tutkiminen.
Helmikuussa 2022 painopisteisiin lisättiin Ukrainan tukeminen. Venäjän hyökkäyssodan puhjettua President Kaljulaid Foundation on kerännyt yli 400 000 euroa Ukrainan riippumattoman median avustamiseen.
Pesti osui naisille ja lapsille erityisen vahingolliseen ajankohtaan.
”Suuret konfliktit, mukaan lukien sota Ukrainassa, lisäsivät kuolemia ja raiskauksia. Pandemia aiheutti valtavia kärsimyksiä sekä suoraan että epäsuorasti. Monet ihmiset eivät voineet paeta lähisuhdeväkivaltaa, koska eivät päässeet työpaikoille tai kouluun”, Kaljulaid kertoo.
President Kaljulaid -säätiössä on sittemmin tehty vaikuttamistyötä muun muassa yritysten keskuudessa. Kaljulaidin mukaan työnantajat eivät ole tarpeeksi sitoutuneita auttamaan apua tarvitsevia.
”Tilastojen perusteella tämä tarkoittaa, että jopa kymmenet tuhannet virolaiset lähtevät aamulla töihin koettuaan edellisenä iltana väkivaltaa. Jos työnantajilla olisi tiedot ja työkalut havaitsemiseen ja puuttumiseen, virolainen yhteiskunta olisi epäilemättä turvallisempi ja parempi.”
Säätiön ponnistelut työnantajien kouluttamiseksi ovat Kaljulaidin mukaan keränneet yllättävän positiivista palautetta. Monet sellaiset työnantajat, jotka eivät aiemmin ole osoittaneet valmiutta keskustella asiasta avoimesti, ovat alkaneet osallistua ja kuunnella.
Säätiön vuosittaiseen lähisuhdesuhdeväkivaltaan keskittyvään konferenssiin saatiin viime syksynä mukaan muun muassa sellaiset suuryritykset kuin IKEA ja LHV.
”Konferenssin paikat loppuivat kesken, mikä oli positiivinen ongelma.”
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.