Suomen terveydenhuollolla ja terveydenhuollon tietojärjestelmillä on yhteinen perusongelma: pirstoutuneisuus. Kun palvelutuotannon yksiköitä on paljon, myös sote-it on fragmentoitunut, sanoo johtaja Joona Pylkäs TietoEVRYn terveydenhuollon yksiköstä.
”Eri alueilla on käytössä kymmeniä erilaisia järjestelmiä, tiedot ovat hajallaan eri järjestelmissä ja järjestelmät keskustelevat rajallisesti keskenään. Kansalaisten hoitaminen vaikeutuu, kun hoitohenkilökunta joutuu käyttämään useita järjestelmiä kokonaiskuvan muodostamiseksi”, kuvaa Pylkäs.
Terveys- ja sosiaalipalveluiden tuotannossa ongelmaa aiotaan ratkoa sote-uudistuksella, mutta ratkeaako samalla tietojärjestelmien pirstoutuneisuus?
Moni tuleva sote-hyvinvointialue, maakunta tai minkä nimen ne lopulta saavatkaan, miettii ratkaisuksi yhtä uutta asiakas- ja potilastietojärjestelmää, joka korvaisi lukuisien erilaisten järjestelmien ja ohjelmistojen kirjon. Tässä ratkaisussa on kuitenkin omat ongelmansa.
”Kun sote on tulossa, monella alueella palvelutuotanto konsolidoituu ja silloin terveys- ja sosiaalipalvelut haluavat konsolidoida myös it:n yhteen ratkaisuun tai yhteen toimialaratkaisuun. Tästä nousee esiin kysymys, mitä tehdään vanhoille järjestelmille ja niissä oleville tiedoille”, Pylkäs kertoo.
Tänä syksynä on meneillään suuri käyttöönotto, jossa Apotti korvaa viimeisen noin 30 prosenttia HUSin tähän mennessä käyttämistä eri potilastietojärjestelmistä. Niitä on kymmenkunta: suurimman Uranuksen lisäksi järjestelmiä on eri aloille, kuten leikkaussali, anestesia, tehohoito ja kuvantaminen.
HUSin ict-kehitysjohtaja Mikko Rotonen on pitkällä urallaan havainnut, että potilastietojärjestelmien elinkaari on noin 15 vuotta. Siinä ajassa teknologiset vaatimukset ehtivät vaihtua, ja Apotti on hänen aikanaan jo kolmannen sukupolven potilastietojärjestelmä.
”Apotin tietorakennemalli on niin erilainen, että siksi pitää olla sulava tapa katsella vanhoja tietoja. Ei ollut mahdollisuutta viedä kaikkia vanhoja tietoja uuteen rakenteiseen järjestelmään”, kertoo Rotonen.
HUS on taklannut ongelman ratkaisulla, joka on kehitetty yhteistyössä TietoEVRYn kanssa. Siinä entisten järjestelmien tiedot siirretään pilvipohjaiseen tietoallas-järjestelmään. Näitä tietoja voi tarkastella yhden sovelluksen, 360° Patientin kautta.
Kokonaisnäkymä napin painalluksen päässä
”360° Patient täydentää Apottia, siitä on suora yhteys Apottiin yhden napin painalluksen päässä. Sovelluksen arvo loppukäyttäjälle on se, että se on henkilöön liittyvä kokonaisnäkymä. Toisaalta se tarjoaa modernin teknologian edut: kattavan hakuteknologian ja se on erittäin nopea sovellus käyttää”, sanoo Rotonen.
Nopeutta tarvitaan, koska HUS on Suomen suurin terveydenhuollon yksikkö, jossa lähes 27 000 työntekijää huolehtii yli 3 miljoonan kansalaisen erikoissairaanhoidosta neljässä eri sairaanhoitopiirissä.
Niinpä dataakin syntyy valtavasti ja HUSin tietoallas on Suomen suurin terveydenhuollon data-alusta: se sisältää esimerkiksi noin 800 miljoonaa laboratoriotutkimusta ja noin miljoona kuvantamislausuntoa. Tietoaltaaseen tuodaan koko ajan myös Apotin uudet tiedot.
”Pystymme luomaan ja visualisoimaan näkymiä nopeasti, kun suunnitellaan hoitoa, esimerkiksi anestesialääkäri haluaa nähdä aiemmat anestesiakertomukset ja laskee niiden perusteella potilaan riskipisteet. Yhdistelemällä vanhoja tietoja voi luoda yksilöllisen hoitopolun”, Rotonen kuvaa.
Tavoitteena on saada vanhat potilastietojärjestelmät HUS tietoaltaan ja 360° Patientin avulla pois tuotanto- ja historiakäytöstä, mikä on Rotosen mukaan taloudellisesti merkittävä etu.
Tieto löytyy nopeammin
HUSin tuore hallinnollinen ylilääkäri Veli-Matti Ulander teki vielä potilastyötä, kun 360° Patient otettiin käyttöön viime kesänä. Synnytyslääkärin työssä hän joutui etsimään potilasta koskevia tietoja useasta järjestelmästä: synnytyskertomus löytyi Obstetrix-järjestelmästä mutta muut potilastiedot Uranus-potilastietojärjestelmästä.
”360° Patientista löytyy tieto nopeammin kuin jos avaisi vanhat potilasjärjestelmät. Tämä on toimiva työkalu välivaiheeseen, kun siirrytään vanhasta potilasjärjestelmästä uuteen. Olen itse käyttänyt tätä, jos on vaikka potilas, jonka aiemmista raskauksista ja synnytyksistä tarvitaan tietoa”, Ulander kuvaa.
Vuosien takaisiin sairaskertomuksiin joutuu Ulanderin mukaan palaamaan myös potilasvahinko- tai valitustilanteissa, kun pitää pystyä rekonstruoimaan hoitotapahtuman kulku tarkasti.
Kaikki potilaan hoitohistoriaan liittyvät tiedot löytyvät periaatteessa myös Kanta-järjestelmästä, mutta Ulanderin mukaan Kanta on varsin kankea työkalu.
”Jos pitää valita kummasta lähtisin etsimään tarvitsemaani tietoa – varmasti täältä eikä Kannasta.”
Lisäaikaa muutoshaasteisiin
Potilastietojärjestelmien vaihdokset ovat hitaita, raskaita ja kalliita operaatioita. Kilpailutuksineen ja käyttöönottoineen niihin kuluu helposti viisikin vuotta ja kymmeniä miljoonia euroja. On taloudellisesti järkevää, jos hankintayhteistyössä on mukana useita toimijoita – silloin voi kuitenkin olla vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen siitä, millaisia ominaisuuksia priorisoidaan.
”Ei pelkästään kilpailutusvaihe ole vaikea, vaan kun on monta pelaajaa, kaikilla on vahva oma mielipide siitä mitä ollaan hankkimassa. 360° Patient on kevyempi ratkaisu, joka tarjoaa lisäaikaa kilpailutusten toteutukseen”, sanoo TietoEVRYn liiketoimintajohtaja Tiina Tauru.
Sote-uudistus tuo sairaanhoitopiireille omat muutos- ja kustannushaasteensa, lisäksi koronavirus on tuottanut niille lisäkustannuksia ja vähentänyt toimenpiteistä normaalisti saatavia tuloja. Tähän tilanteeseen ei välttämättä kaivattaisi uuden potilastietojärjestelmän hankinnan kaltaisia lisäponnistuksia. Tarve tiedon siirtoon järjestelmien välillä on silti olemassa.
”Tämä on primäärijärjestelmiä täydentävä ratkaisu, joka auttaa useamman vuoden siirtymävaiheessa, kun toimintaa on yhtenäistettävä”, sanoo Pylkäs.
Tuleva sote-uudistus ei myöskään välttämättä johda siihen, että yhdellä alueella käytetään automaattisesti vain yhtä potilastietojärjestelmää. Esimerkiksi HUSin toiminta-alueelle jää todennäköisesti käyttöön useita järjestelmiä. On myös mahdollista, että terveydenhuolto ja sosiaalipuoli pitävät omat potilastietojärjestelmänsä.
”Jos alueella on useita aktiivisessa käytössä olevia potilastietojärjestelmiä ja niiden käyttö jatkuu, silloin voidaan tarjota 360° Patient alueelliseksi katseluratkaisuksi. Se tarjoaa alueellisen näkymän potilaan tietoihin vaatimatta muutoksia olemassaoleviin järjestelmiin: ne voivat jatkaa elämäänsä ja tämä tulee päälle sateenvarjoratkaisuksi”, Pylkäs kertoo.
Pilvi on turvallinen ympäristö
TietoEVRYn ratkaisu toimii siis kokoavana alustana, jonne voidaan tuoda data eri toimittajien sosiaalihuollon järjestelmistä ja terveydenhuollon potilastietojärjestelmistä ja harmonisoida tätä dataa.
”Meidän ratkaisumme pohjautuu pilvipohjaisiin ratkaisuihin ja niihin liittyviin työkaluihin. Tarjolla on viimeisin teknologia ja edistyksellisimmät työkalut datan siirtelyyn ja jalostamiseen. Tämä mahdollistaa aiempaa tehokkaamman datan käsittelyn”, sanoo Pylkäs.
Suomalaisia järkyttänyt Vastaamon tietomurto muistutti siitä, kuinka tärkeää tietoturva on potilastietoon liittyvissä järjestelmissä. TietoEVRYn näkemyksen mukaan tiedot ovat paremmin tallessa äärimmäisen turvallisessa ja auditoidussa pilviympäristössä.
”Ratkaisun suunnittelussa ja kehityksessä olemmekin kiinnittäneet erityistä huomiota tietoturvaan ja tietosuojaan. Esimerkiksi kaikki data ja käytetyt yhteydet ovat aina salattuja. Lisäksi ulkopuoliset tietoturva-asiantuntijat ovat kattavasti arvioineet kokonaisuuden”, Pylkäs kuvaa.
Kehitystyö jatkuu edelleen
360° Patientin potilasnäkymää on kehitetty yhdessä HUSin kliinikoiden kanssa ja kehitystyö jatkuu koko ajan. Kesäkuussa käyttöön otettu näkymä on tuotteena vielä nuori.
”Kehitämme sovellusta hyvin aktiivisesti HUSin kanssa. Siihen lisätään loppukäyttäjien toivomia ominaisuuksia ja sovelluksen piiriin on tulossa lukuisia uusia tietolähteitä. Ratkaisu on kehitetty niin, että uusia tietolähteitä voi lisätä siihen joustavasti, olivat ne sitten meidän tai muiden toimittajien ohjelmia terveydenhuollosta tai sosiaalipuolelta”, kertoo Pylkäs.
Myös Tiina Taurun mukaan potilasnäkymää pystyy kehittämään helposti ja kehittämissykli on selvästi nopeampi kuin potilastietojärjestelmissä.
Esimerkiksi HUSin Ulanderilla on kehitystoiveita tietojen esitystapaan 360° Patientissa: olisi hyödyllistä saada laboratiokokeista esiin eri arvojen kehityshistoria niin, ettei jokaista arvoa tarvitse etsiä erikseen.
”Potilastietojen käytössä aikaperspektiivi on tärkeä, samoin se että diagnosointitestit ja potilaskertomustekstit ovat kronologisesti yhdistettävissä. Toisaalta 360° Patientissa on hyvää, että voi hakea hakusanoilla tietoa”, Ulander sanoo.
HUS on jo pitkään tehnyt yhteistyötä TietoEVRYn kanssa myös digitaalisen terveydenhuollon kehittämisessä. HUSin Terveyskylä-konsepti tarjoaa kansalaisille terveystietoa ja digitaalisia hoitopolkuja, jotka pystytään tulevaisuudessa personoimaan yhä tarkemmin.
”Terveyskylä sekä tuottaa dataa tietoaltaaseen että hyödyntää siellä olevaa tietoa. Tietoallas on tärkeä hubi, joka lähettää tietoa eri suuntiin”, kertoo Mikko Rotonen.
Vaikka digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet parempaan ja tehokkaampaan terveydenhuoltoon tunnistetaan myös poliitikkojen puheissa, uudistushankkeissa ei aina välttämättä hahmoteta, mitä tämä käytännössä vaatii. Uudenmaan osalta esimerkiksi sote-uudistus uhkaa HUSin Mikko Rotosen mukaan heikentää tilannetta sen suhteen, kuinka monta eri rekisterinpitäjää terveydenhuollon potilailla on. Tietojen siirtäminen eri rekisterinpitäjien kesken vaatii aina ylimääräistä vaivaa. ”Käymme keskusteluja siitä, miten tiedonsiirto voisi mennä mahdollisimman sulavasti, kun ihmiset vaikkapa muuttavat ympäri Uuttamaata. Kanta-palvelu ei ole ratkaisu tähän, vaan tarvitaan tarkempaa ratkaisua, jotta tietoja voi sulavasti hyödyntää. Me tuomme sen tilalle 360° Patientin, koska siihen kuuluu parempi hakumoottori”, sanoo Rotonen. TietoEVRYn Tiina Tauru haluaisi avata yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten sote-lakien uudistamisessa löydettäisiin tasapaino: potilastietoja käsitellään tietoturvallisesti ja asianmukaisesti, mutta samalla lainsäädännön tulisi myös tukea digitalisaation etenemistä. ”Monet näistä terveydenhuollon digikehityshankkeista kaatuvat siihen, että niiden toteuttaminen olisi teknisesti mahdollista, mutta lain asettamat vaateet kuitenkin monimutkaistavat tilannetta ja hankkeiden hintalappu pompsahtaa mahdottomaksi ”, sanoo Tauru. ”On tärkeää, että potilaan kaikkea dataa pystytään käyttämään palveluissa, tällöin digitaalisesta ratkaisusta saadaan maksimihyöty sekä potilaalle että hoitohenkilökunnalle. Samalla pitää kuitenkin varmistaa se, ettei a-luokan järjestelmien päälle rakenneta harkitsematta ’ketteriä’ sovelluksia nopeasti ja halvalla, jolloin tietoturva saattaa jäädä varmistamatta.” Ei kai sote-uudistus haittaa digikehitystä?
Heidi Hammarsten
