Liikenteen ilmastokuormituksesta puhuttaessa keskustelu rajoittuu usein yksinkertaisiin indikaattoreihin – kuten mitä pakoputkesta tulee hiilidioksidina ulos.
Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä pitää kuitenkin ottaa huomioon myös muut kasvihuonekaasut, energiantuotannon päästöt sekä kehittyvien teknologioiden koko elinkaarivaikutukset.
Liikenteen selvä suunta on kohti täyttä sähköistymistä kaikissa teknologioissa ja sovelluksissa, joissa se on mahdollista toteuttaa.
Täysin sähköistetty ajoneuvokanta ei kuitenkaan välttämättä ole ilmaston kannalta optimaalinen tulevaisuuden skenaario. On esimerkiksi tutkimusnäyttöä siitä, että puoliksi sähköistetty ajoneuvokanta ja e-metanolin (e-MeOH) käyttöönotto tarjoavat suurempia keskipitkän aikavälin hyötyjä ja pitkän aikavälin päästövähennyksiä kuin täysi sähköistäminen.
Monta mutkaa matkassa
Kestävää liikkuvuutta tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomioiota laajaan joukkoon erilaisia tekijöitä:
- ihmisten tarpeiden täyttäminen,
- ihmisten terveyden suojeleminen,
- rajallisten resurssien kulutuksen välttäminen sekä
- ympäristön ja ilmaston suojeleminen.
EU korostaa kestävän liikenteen kannanotoissaan hiilidioksidia: “Euroopan liikennejärjestelmä on ollut valtava menestys, yhdistäen ihmisiä ympäri mannerta ja lyhentäen matkustusaikoja. Kun meistä kaikista on tullut liikkuvampia, niin myös liikenteemme hiilijalanjälki on kasvanut.“
Yhden ongelman ratkaiseminen kerrallaan voi kuitenkin luoda järjestelmätasolla uusia ongelmia. Dogmaattinen sijoittaminen yhteen valittuun teknologiaan saattaa johtaa lyhytnäköisiin ratkaisuihin. Jos liikennesektori sähköistyy nopeammin kuin energiasektori, hiilidioksidipäästöjen taakka siirtyy pois liikenteestä.
Avainsana: kokonaisvaikutus
Kestävän liikkuvuuden tehokkaimmat strategiat hyödyntävät useita teknologioita, jotka ottavat huomioon niiden kokonasvaikutukset sekä liikennesektorille että ympäristölle.
Nykytilanteessa sähköajoneuvojen todelliset hiilidioksidipäästöt ovat korkeimmat maissa, joissa sähköntuotannossa käytetään runsaan hiilipitoisuuden fossiilisia polttoaineita. Esimerkiksi yksi maailman suurimmista hiilidioksidipäästöjen suhteellisista aiheuttajista on Kiinassa toimiva sähköauto.
Ero paikallisesti huonon ilmanlaadun aiheuttamien terveysongelmien ja globaalin ilmastonmuutoksen välillä on merkittävä. Kahden yhtäaikaisen haasteen ratkaisemiseen tähtäävät poliittiset päätökset voivat olla erilaisia ja jopa ristiriitaisia. Vaikka ilmaston keskilämpötilojen nousun hillitseminen on tärkeää, on myös muistettava, että paikallinen huono ilmanlaatu aiheuttaa vuosittain miljoonia ylimääräisiä kuolemia maailmanlaajuisesti.
Kevyempiä autoja – vähemmän nokea ja kulumisaerosoleja
Dieselhenkilöautojen nokipäästövaatimukset ovat olleet voimassa jo yli vuosikymmenen ajan. Silti vasta nyt Euroopassa näkyy toimia, joilla varmistetaan, että asennetut dieselhiukkassuodattimet ovat paikallaan ja toimivat kuten niiden pitäisi. Uusi protokolla määräaikaiskatsastuksessa on otettu käyttöön esimerkiksi Belgiassa, Hollannissa ja Saksassa. Suomi todennäköisesti seuraa lähitulevaisuudessa.
Yksi päästötutkimuksen nousevista aiheista on ajoneuvojen muut kuin pakokaasupäästöt (non-exhaust emissions). Kokonaisuus sisältää mm. jarrujen tai renkaiden kulumisesta peräisin olevat aerosolihiukkaset. Positiivisena puolena lataavan jarrutuksen ansiosta sähköajoneuvoilla on pienemmät jarrujen kulumispäästöt.
”Raskaiden sähköautojen kokonaishiukkaspäästöt ylittävät uusimpien vähäpäästöisten polttomoottoriautojen päästöt.”
Rengaskulumisesta peräisin olevien hiukkaspäästöjen on havaittu kasvavan ajoneuvon painon lisääntyessä. Tämän takia raskaampien sähköajoneuvojen todelliset hiukkaspäästöt yleensä ylittävät kokonaisarviossa uusimpien erittäin vähäpäästöisten polttomoottoriajoneuvojen päästöt.
Kokonaispäästöjen kannalta ajoneuvojen keventäminen on siis tärkeämpää kuin regeneratiivisen jarrutuksen vaikutus.
Suurta kuvaa etsimässä
Kestävän liikkuvuuden saavuttamiseksi tarvitaan enemmän toimia nyt heti eikä myöhemmin tulevaisuudessa.
Kestävän kehityksen saavuttaminen ei voi perustua lyhytnäköisiin dogmeihin. Kilpailevia teknologisia vaihtoehtoja on edistettävä tasapuolisesti, jotta teknologioiden kehittyminen voi olla laaja-alaista.
Miten alan tutkijat sitten voivat olla avuksi? Ainakin suorempi tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välinen vuorovaikutus voisi auttaa.
Artikkeli perustuu Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin ensimmäisessä ”Tampere IAS Talks” -tapahtumassa pidettyihin luentoihin ja keskusteluihin.
Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.