Ukrainan jälleenrakennuksen todellinen hinta ei selviä ennen kuin sota aikanaan päättyy. Summasta liikkuu kuitenkin erilaisia arvioita. Euroopan investointipankin EIP:n arvion mukaan Ukrainan jälleenrakennuksen investointitarve olisi yli biljoona eli tuhat miljardia euroa julkista ja yksityistä pääomaa. Inflaatiolla oikaistuna luku on noin kymmenkertainen verrattuna Yhdysvaltojen rahoittamaan Marshall-apuun, joka vauhditti Euroopan jälleenrakennusta toisen maailmansodan jälkeen.
Luvut ovat niin suuria, että eri lähteiden mukaan useat maat ja ulkomaiset rakennus- ja infrastruktuuriyritykset ovat jo nyt, sodan keskellä, ryhtyneet panostamaan erilaisiin pilottiprojekteihin Ukrainassa. Vaikka toistaiseksi kysymys on lähinnä sodan tuhojen akuutista paikkaamisesta, avun taustalla häämöttää etulyöntiaseman hankkiminen siihen aikaan kun Ukrainan valtavat jälleenrakennusmarkkinat sodan jälkeen avautuvat.
Jälleenrakennuskartta täynnä epävarmoja oletuksia
Maan tulevaisuus on kuitenkin edelleen vain arvailua. Noin 18 prosenttia Ukrainasta on tällä hetkellä Venäjän joukkojen miehittämänä. Ukrainan tuleva kartta riippuu siitä, kuinka suuren osan alueesta Kiova ottaa takaisin ja milloin ja missä yli neljäsosa maan sotaa edeltäneestä noin 44 miljoonan väestöstä päättää asua.
Noin 3,7 miljoonaa kansalaista on edelleen pakolaisina maan sisällä ja lähes 6,5 miljoonaa on paennut ulkomaille. Miljoonat muut ukrainalaiset elävät Venäjän miehityksen alla.
Lisäksi Ukrainan talousministeri Julija Svyrydenkon mukaan noin 156 000 neliökilometriä eli noin kaksi kertaa Itävallan kokoinen maa-alue Ukrainassa on siivottava miinoista ja muista räjähteistä ennen kuin se voidaan ottaa jälleen käyttöön. Tämä vie vuosia.
Avoimia kysymyksiä ovat myös, kuinka voidaan taata, etteivät venäläiset hyökkääjät palaa, jos jonkinlainen rauhansopimus syntyy ja miten korruption vaivaama maa käsittelee saapuvan avun.
Kilpajuoksu vuosikymmenten projekti
Tähän mennessä Ukrainassa on tuhoutunut jo yli 40 000 rakennusta ja luku kasvaa joka päivä. Lisäksi heti sodan alusta lähtien Venäjä on pyrkinyt tuhoamaan erityisesti Ukrainan energiainfrastruktuuria; voimalaitoksia, patoja ja sähkönjakeluverkkoja.
Käytännössä suurimman osan jälleenrakennuskakusta tulevat jakamaan maat, jotka myös rahoittavat sen. Voidaan siis arvioida, että eurooppalaisilla ja amerikkalaisilla yrityksillä tulee olemaan merkittävä rooli maan jälleenrakennuksessa.
Myös Turkki on jo nyt erittäin aktiivinen toimija Ukrainassa. Vaikka kilpailu jälleenrakennussopimuksista tulee olemaan valtava, turkkilaiset yritykset toivovat, että heidän kokemuksensa työskentelystä konfliktien tai korruption kanssa kamppailevissa maissa antaa heille etua.
Turkkilaiset yritykset varmistelevat nyt asemiaan sodanjälkeisessä Ukrainassa kunnostamalla venäläisten tuhoamia siltoja ja teitä. He ovat myös tuoneet maahan siirrettäviä sähköntuotantoyksiköitä ja kenttäsairaaloita. Turkin kauppaministeri Ömer Bolat kertoi aiemmin tänä vuonna, että turkkilaiset rakennusurakoitsijat ovat sodan kahden ensimmäisen vuoden aikana saaneet päätökseen 70 hanketta Ukrainassa, arvoltaan yhteensä noin 935 miljoonaa euroa.
Suurin turkkilaisfirmoista, Onur Group, on muun muassa korjannut räjähtäneitä siltoja Irpinissä Kiovan naapurissa. Se on myös mukana Dnipron kansainvälisen lentokentän ja useiden moottoritiehankkeiden rakentamisessa. Onur Group on myös rakentanut liikkuvia sairaaloita Ukrainaan yhteistyössä eteläkorealaisen Samsung C&T Corp.:n kanssa. Jo vuosia Ukrainassa urakoinut istanbulilainen Dogus Construction rakentaa puolestaan parhaillaan uudelleen kolmea siltaa Ison-Britannian tuella.
Myös esimerkiksi saksalaiset ja itävaltalaiset yritykset ovat jo nyt aktiivisesti suunnittelemassa Ukrainan tulevia infrastruktuuri- ja puolustushankkeita. Puolustusjätti Rheinmetall AG ilmoitti helmikuussa suunnitelmistaan perustaa Ukrainaan yritys tuottamaan kaivattuja 155 mm:n tykistöammuksia. Rakennusmateriaalien valmistaja Fixit on rakentanut uutta tuotantolaitosta Länsi-Ukrainaan viime vuodesta lähtien, kun taas kemianalan yritys Bayer AG on ilmoittanut investoinneista siementen tuotantoon.
Myös modulaarisia terässiltoja valmistava itävaltalainen Waagner Biro Bridge Systems on aloitellut tuotantoa Länsi-Ukrainassa. Yhtiön mukaan työtä riittää vuosikymmeniksi.
Tanska on tähän mennessä lahjoittanut 120 miljoonaa euroa Mykolajivin telakan jälleenrakennukseen. Suurin osa Tanskan varoista on käytetty generaattoreiden, vesipumppujen ja lämmittimien ostoon sekä miinanraivauksen tukemiseen kaupungissa.
Tanskalaisten mukaan jälleenrakennuksessa on kuitenkin oltava realisti ja monet suunnitellut hankkeet joutuvat odottamaan sodan loppumista. Yksi syy on se, että kertaalleen korjatut kohteet päätyvät helposti uudelleen Venäjän pommitusten maalitauluiksi. Ukrainassa on myös pula työvoimasta, koska niin suuri osa työikäisestä väestöstä ja esimerkiksi lupaviranomaisista on rintamalla.
Merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille
Noin kahdeksankymmentä suomalaista yritystä osallistui viime vuoden lopulla Varsovassa järjestettyyn Ukrainan jälleenrakennusta koskevaan messutapahtumaan. Yhtä maata kohden enemmän osallistujia oli vain Saksasta.
Valtioneuvoston mukaan Ukrainan jälleenrakennus on tiiviisti yhteydessä maan EU-jäsenyyspyrkimyksiin ja sen vaatimiin uudistuksiin. Ukrainan tarpeiden kannalta keskeisiä aloja Suomen ja suomalaisten yritysten tarjoamassa osaamisessa jälleenrakentamiseen ovat muiden muassa energiasektori, energiatehokas ja kestävä rakentaminen, puhdas siirtymä, vesi- ja jätehuollon kehittäminen, telekommunikaatio, koulutussektori, sekä oikeusvaltion vahvistamisen tukeminen.
Tämän sisällön mahdollistaa Energiateollisuus ry.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.