Motivaatio saa meidät liikkeelle. Motivaatio on olennainen osa myös kaikkea oppimista. Ei siis ihme, että koulu- ja opiskeluympäristössä motivaatiotutkimusta on tehty paljon, ja kiinnostus kasvaa edelleen.
Kiinnostusta lisää opiskelumenetelmien muuttuminen yhä enemmän oppijan aktiivista roolia korostaviksi. Enää ei opiskella toistamalla yhteen ääneen opiskeltavan asian keskeisiä lauseita kuten muutama vuosikymmen sitten.
Nyt oppijoiden oletetaan aktiivisesti osallistuvan luokkahuoneen toimintaan. Oppijoilta edellytetään oma-aloitteisuutta ja vastuun ottamista omasta opiskelusta.
Oma päätösvalta on
tehokas oppimiskannuste
Motivaatioteorioiden mukaan meillä kaikilla on luontainen taipumus oppimiseen ja asioiden hallintaan. Tämä näkyy pienen lapsen toiminnassa, hän on aktiivinen, utelias ja tutkii ympäristöään, vaikka emme häntä siihen ohjaisi.
Luontaisesta taipumuksesta huolimatta voimme myös passivoitua tai muuttua kyynisiksi joillain elämänalueilla tai joissain ympäristöissä, sillä emme motivoidu epäsuotuisassa ympäristössä.
Motivaatio ei ole siis pelkästään oma sisäinen tilamme. Se vaihtelee ja muokkautuu jatkuvasti omien mielensisäisten ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksessa.
Ympäristöllä on huomattava vaikutus siihen, motivoidummeko ja mihin motivoidumme. Esimerkiksi oppimisympäristö suuntaa motivaatiotamme ja toimintaamme sekä suoraan että välillisesti.
Motivaatiotutkimusten keskeinen havainto on, että motivoidumme parhaiten, kun saamme itse päättää tekemisistämme.
Kun toimintamme syyt kumpuavat sisältämme, motivaatiomme on sisäistä. Sisäisen motivaation on todettu edesauttavan syvempää käsitteiden ymmärtämistä, luovuutta sekä lisäävän myönteisiä tunteita oppimista kohtaan.
Vastaavasti pelkästään pakon edessä toimiminen tai ulkoinen paine tietyllä tavalla toimimiseen helposti heikentää intoamme ponnisteluun ja vähentää kiinnostustamme käsillä olevaan tehtävään. Tämä johtuu siitä, että vahvasti ulkoisen motivaation ohjaamina ei jää tilaa omille päämäärille ja toiveille samalla tavoin kuin sisäisen motivaation kohdalla.
Motivaatioympäristö vaikuttaa
koko hyvinvointiimme
Se, mistä motiivimme kumpuavat, vaikuttaa sekä työskentelyn tehokkuuteen että lopputulokseen – mutta laajemmin myös hyvinvointiimme.
On myös havaittu, että suotuisassa ympäristössä alun perin hyvinkin ulkoinen motivaatio voi lähteä luonnollisesti sisäistymään ja ympäristön tuottamista arvoista ja normeista tulee vähitellen meille itsellemme henkilökohtaisesti tärkeitä päämääriä.
Prosessi on hyödyllinen erityisesti tavoitteissa, jotka eivät luontaisesti pohjaa sisäiseen motivaatioon. Tällainen tavoite on esimerkiksi yhteiskuntaan sosiaalistuminen.
Vaikka lapsuudessa toimintaamme ohjaa leikki ja uteliaisuus, iän myöstä sosiaalistuminen yhteiskuntaan muuttuu tärkeäksi ulkoa annetuksi päämääräksi. Tähän lasta myös yleensä ohjataan. Hänen oletetaan kouluttautuvan ja tekevän myöhemmin työtä yhteiskuntamme eteen.
Aikuisuudessa nämä velvoitteet ovat jo pääosassa elämässämme, mutta useimmille meistä ne ovat muuttuneet henkilökohtaisesti tärkeiksi. Olemme siis sisäistäneet ympäristömme arvoja omiksemme.
Psykologisia perustarpeita tuleva ympäristö
aktivoi oppimaan
Parhaiten luontainen sisäistymisprosessi toimii ympäristössä, joka tukee meillä kaikilla olevia psykologisia perustarpeita autonomian, kykenevyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksiin.
On osoitettu, että psykologisia perustarpeita tukeva ympäristö herättää kiinnostuksemme ympäristön asioihin sekä halumme samaistua siinä oleviin ihmisiin. Psykologisia perustarpeita tukevassa ympäristössä pysymme aktiivisina ja opimme uutta.
Toisaalta taas passivoidumme helposti ja koemme motivaation puutetta ympäristössä, joka jättää psykologiset perustarpeet huomiotta. On esimerkiksi havaittu, että lapset, jotka kokevat kuuluvansa luokkaansa, omaksuvat koulun arvot nopeammin kuin lapset, jotka eivät koe olevansa hyväksyttyjä luokkansa jäseniä.
Avoimet kysymykset ja tekemisen perustelu
herättävät kiinnostuksen
Jo pienillä lapsilla on tarve kokea autonomiaa. He haluavat olla aloitteellisia ja itsenäisiä sekä kokea ohjaavansa elämäänsä. Tämä tarkoittaa, että voidakseen kiinnostua koulutyöstä, lapsi tai nuori tarvitsee kokemuksen, että hän tulee kuulluksi.
Oppimisympäristössä tätä voidaan tukea käyttämällä avoimia kysymyksiä opetustilanteessa, tarjoamalla merkityksellisiä vaihtoehtoja toimintaan sekä riittäviä perusteluita ja syitä tekemiselle. Kun oppija ymmärtää, miksi häneltä vaaditaan tietynlaista toimintaa tai tekemistä, on mahdollisuus kokea autonomiaa.
Sen sijaan ympäristö, jossa oppija kokee, että häntä ei kuunnella, johtaa helposti motivaation puutteeseen. Samoin käy, jos oppimisessa edetään opettajan ehdoilla tai pelkästään opettajan kiinnostuksenkohteiden mukaan.
Kokemus osaamisesta ja kykenevyydestä
ovat oppimisen avainkokemuksia
Jokaisella meillä on tarve kokea olevamme osaavia ja kykeneviä ainakin joissain asioissa.
Valitettavasti osalla lapsista ja nuorista käsitys omista kyvyistä on päässyt heikentymään jopa jo varhaisina kouluvuosina. Useat epäonnistumiset ovat tuoneet tunteen osaamattomuudesta ja avuttomuudesta.
Silloin tarvitaan aikuista, joka muistuttaa, että onnistuminen tulee yrittämisen kautta. Aikuinen asettaa lapselle ja nuorelle sopivankokoisia haasteita, jotta onnistumisia myös tulisi.
Onnistumiset ja niistä saatu myönteinen palaute auttavat lasta ja nuorta muuttamaan ajattelurakennettaan. Hän myös huomaa, että epäonnistumiset voivatkin olla osa oppimista eivätkä kyvykkyysmittari.
Taidot saavutetaan harjoittelemalla
Opettajan on myös hyvä tarkastella omaa ajattelumalliaan taitojen saavuttamisesta ja kyvykkyydestä. Kuvastavatko onnistumiset oppijan lahjakkuutta ja epäonnistumiset lahjojen kuten niin kutsutun matikkapään puutetta, vai saavutetaanko taidot yrittämisen ja harjoittelun kautta? Harva meistä jaksaa motivoitua ponnistelemaan ja harjoittelemaan taitoa, jonka oletamme olevan vain lahjoista kiinni.
Tutkimusten mukaan meillä aikuisilla on helposti käsitys, että erityisesti matematiikassa lopputulosta ohjaa ennen kaikkea lahjakkuus, vaikka kehittymistä tukeva ajattelumalli johtaa selvästi parempaan suoritukseen myös matematiikassa.
Opettajan oma ajattelumalli heijastuu helposti oppijan ajatteluun omasta osaamisestaan. Oppijan kyvykkyysuskomusten on taas havaittu ennustavan suorituksen lopputulosta jopa enemmän kuin todellisten taitojen.
Yhteenkuuluvuus ja hyväksytyksi tuleminen
pohjustavat turvallisen oppimisympäristön
Meillä on myös tarve kokea yhteenkuuluvuutta johonkin ryhmään. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyssä havaittiin, että jopa 22 prosenttia yläkoululaisista tytöistä ja 15 prosenttia pojista tuntee itsensä yksinäiseksi.
Lapsi ja nuori, joka jää ilman ystäviä koulussa, ei pysty kokemaan yhteenkuuluvuutta luokkaansa eikä saa kokemusta muiden hyväksynnästä. Hyväksytyksi tulemisen kokemus on kuitenkin meidän jokaisen perustarve. Sen huomiotta jättämisellä on väistämättä kielteisiä seurauksia lapsen tai nuoren terveydelle ja hyvinvoinnille.
Kouluelämässä seurauksia tyypillisesti ovat heikentynyt motivaatio ja kyynistyminen koulutyötä kohtaan. Tällainen kielteinen kehitys johtaa helposti koulupoissaolojen lisääntymiseen ja voi lopulta johtaa jopa opintojen keskeyttämiseen.
Ei ole siis turhaa kiinnittää huomiota luokka- ja kouluympäristön tunneilmapiiriin. On tärkeää, että jokaisella luokkaan kuuluvalla on kaikilla turvallinen olo, vain se mahdollistaa täysipainoisen oppimisen.
Opettajan motivaatio on tärkeää oppijan kannalta
Opettajan oma motivaatio ja jaksaminen ovat avainasemassa oppimismotivaatiota tukevan oppimisympäristön luomisessa.
Motivoitunut opettaja ottaa huomioon luokan tunneilmapiirin, kannustaa haasteellisissa kohdissa ja luo turvallista oppimisympäristöä, jossa jokainen tulee kohdatuksi yksilönä ja kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään.
Keskustelu ja oppijoiden kohtaaminen yksilöinä vie aikaa ja vaatii opettajalta vahvaa läsnäoloa sekä monesta suunnasta tulevan informaation huomioimista Tämä vaatii koulujärjestelmältä riittävästi resursseja ja tukea opettajan työn tekemiseen.
Tämän sisällön mahdollistaa Jyväskylän yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.