MustRead Akatemian palstalla tieteentekijät kirjoittavat ytimekkäästi tuntemastaan yhteiskunnallisesta teemasta.
Kolme pointtia
Tapaamme huomata tässä hetkessä vain erityisen isot muutokset – pienemmät tunnistamme jälkikäteen.
Kun pienet muutokset hivuttavat asioita hitaasti johonkin suuntaan, puhutaan kehityskuluista. Kun taas isompi muutos pakottaa kaikki sen piirissä olevat toimijat muuttamaan toimintaansa syvällisesti ja äkillisesti, puhutaan disruptiosta.
Disruptio muuttaa taustalla eteneviä kehityskulkuja niin, että niiden pohjalle rakentunut toiminta menettää merkityksensä. Disruption jälkeen vanhat toimintatavat eivät ole enää elinkelpoisia.
Iso osa yksilö- ja ryhmätason päätöksenteosta perustuu kehityskulkujen tunnistamiseen ja tulevaisuuden ennakointiin niiden pohjalta. Haluamme tunnistaa mihin ympäristö on menossa ja sovittaa toimintamme siihen sopivaksi. Disruptiot pelottavat, koska niiden jälkeen olemme menossa tuntemattomaan suuntaan. Siksi disruptiot ymmärretään usein negatiiviseksi ilmiöksi. Positiivinen disruptio tarkoittaa muutosta, joka kohdistuu negatiiviseen kehityskulkuun.
Kolme pointtia positiivisen disruption aikaansaamiseksi
Toisinaan disruptiot vain tapahtuvat, mutta eritoten positiivisten disruptioiden kohdalla mielenkiintoista on se, miten niiden syntymiseen voi vaikuttaa. Mitä päätöksiä ja toimenpiteitä voimme yksilöinä ja päättäjinä tehdä? Seuraavat kolme pointtia avaavat käsitteen anatomiaa positiivisen disruption aikaansaamisen näkökulmasta.
1) Iso muutos on aina sosioteknologinen: esimerkkinä Netflix
Teknologian kehitys ohjaa ihmisten ajatus- ja toimintamallien muutosta, joka puolestaan suuntaa teknologian kehitystä. Jos teknologia ja ihmisten toiminta ovat ristiriidassa, jompikumpi nytkähtää liikkeelle, kunnes ne jälleen sopivat yhteen. Tämä nytkähdys disruptoi, mutta ristiriitatilanteen havaitseminen etukäteen antaa mahdollisuuden vaikuttaa muutoksen suuntaan ja voimakkuuteen.
Yrityspuolelta Netflix on erinomainen esimerkki disruptiosta, joka syntyi sosioteknologisesta nytkähdyksestä. Tunnistamalla ihmisten toiminnan orastavat muutokset ja yhdistämällä siihen kehittyvän teknologian mahdollisuudet Netflix pystyi ensimmäisenä tarjoamaan suoratoistopalvelua. Yritys vaikutti merkittävällä tavalla siihen, miten nykyään katsomme elokuvia ja miltä vapaa-aikamme näyttää.
Netflixin palvelu toimi siltana teknologian mahdollisuuksien ja ihmisen toiminnan muutoksen välillä, ja vaikutti molempien kehittymisen suuntaan. Kuten monessa yritystason disruptiossa, myös tässä tapauksessa se, oliko disruptio positiivinen vai negatiivinen, riippuu näkökulmasta. Suoratoistopalveluiden syntyminen ja leviäminen tuhosi yhden liiketoimintamallin ja loi toisen.
Päätöksentekijöiden näkökulmasta olennaista tämän esimerkin kohdalla onkin ymmärtää, että teknologisessa muutoksessa ei ole kyse vain tekniikasta vaan myös ihmisen käyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä.
Kun pyritään luomaan yhteiskunnallisella tasolla positiivisia disruptioita, yksittäisten teknisten innovaatioiden sijaan tulee tunnistaa, miten teknologiset mahdollisuudet kietoutuvat yhteen ihmisten toiminnan muutoksen kanssa.
Esimerkiksi sähköautoilun yleistyminen on tällä hetkellä tilanteessa, missä Netflix-tyylinen oivallus voisi hyvinkin disruptoida liikenteen. Teknologisia mahdollisuuksia on ja käyttäytymisen muutos orastaa, mutta valtavirtaistaminen vaatisi samankaltaisen sillan, minkä Netflix osasi tarjota viihteen kulutukseen.
2) Ihmisen ajatus- ja toimintamallit eivät muutu valistuksen kautta: esimerkkinä kasvissyönti
Pelkän tiedon lisääntymisen sijaan isot muutokset syntyvät aina asenteiden ja oletusten nytkähdyksistä. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on viime vuosina esitelty ”nudge”-käsite, joka tarkoittaa ihmisen toiminnan muuttamista ”tuuppaamisen” avulla.
Tuuppaamisessa on kyse siitä, että haluttu vaihtoehto tehdään ihmisille kognitiivisesti helpoimmaksi vaihtoehdoksi. Oletukseksi, jonka valitseminen perustuu ihmisen päätöksenteon automaattiseen puoleen, kuten Daniel Kahneman tuo esille kirjassaan Thinking, Fast and Slow.
Esimerkiksi lisäämällä kasvisruuan tarjontaa ruokalassa, ihmiset syövät enemmän kasvisruokaa. Kasvisten syönnistä tulee oletus ja vastaavasti liharuuan saamiseksi joutuu käyttämään enemmän kognitiivista energiaa.
Positiiviseen disruptioon tähtäävän päätöksenteon tulisikin pohtia miten haluttujen valintojen tekeminen olisi yksilötasolla se automaattisin ja helpoin vaihtoehto, oletus. Netflixin myötä oletuksenamme on, että katsomme elokuvia usein suoratoistona. Miten esimerkiksi kasvissyönnistä voisi tulla samankaltainen oletustason toimintamalli?
3) Ikäväkin muutos on mahdollisuus: esimerkkinä korona
Disruptioissa on aina kyse lumipalloefektistä. Liikkeelle lähdössä kitka on suurin, mutta kun muutos on käynnistynyt, jyllää se omalla painollaan eteenpäin. Muutoksen ollessa jo käynnissä, sen valjastaminen toivottujen tavoitteiden saavuttamiseksi vaatii usein vähemmän voimaa kuin pysähtyneen tilan muuttaminen.
Karmeudestaan huolimatta esimerkiksi koronapandemia on aiheuttanut muutostilan, jossa kytee jo monta ympäristön kannalta toiveikasta positiivisen disruption kipinää. Koronan myötä esimerkiksi isot investointipankit havahtuivat ympäristön tilan aiheuttamiin taloudellisiin uhkiin, joista pandemia tarjosi esimakua. Sen vuoksi pankit lisäsivät huomattavasti kestävään liiketoimintaan kohdistuvia panostuksia.
Muuttuneiden arkirutiinien myötä kansallispuistomme kokivat ennennäkemättömän kävijäryntäyksen ja lemmikkimarkkinat huippukautensa – kenties nämä signaalit ihmisen kaipuusta osaksi luontoa voisivat toimia herätteinä laajemminkin luonnon monimuotoisuutta arvostavaan elämäntapaan. Etätyön yleistyminen puolestaan voi tarjota positiivisen disruption siemeniä liikenteen ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.
Käynnissä olevan muutoksen hyödyntäminen positiiviseen disruptioon vaatii kuitenkin tietoista toimintaa ja muutosmahdollisuuksiin tarttumista. Myös päättäjien tulee ymmärtää tämä. Suunnitellut päätökset eivät voi perustua samoihin oletuksiin ihmisen käyttäytymisestä kuin ennen koronaa. Sen sijaan viisas päättäjä tunnistaa ne orastavat merkit ihmisen käyttäytymisen ja teknologian muutoksista, jotka voisivat oikein tuettuina viedä toivottuun suuntaan, ja vahvistaa niitä.
Tämän sisällön mahdollistaa Turun yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.