”Hallituksella ei ole aavistustakaan, kuinka suuri ongelma opettajien palkoissa on, eikä sillä siksi ole halua ratkaista sitä”.
Näin kommentoi Viron opetusalan ammattiliiton EHL:n puheenjohtaja Reemo Voltri sen jälkeen, kun etujärjestön edustajat olivat marraskuun ensimmäisellä viikolla tavanneet pääministeri Kaja Kallaksen. Edellisellä viikolla 30 000 opettajaa edustava liitto oli ilmoittanut järjestävänsä varoituslakon eri puolilla Viroa, jos hallitus ei esitä konkreettista suunnitelmaa pitkittyneeseen palkkakiistaan.
Voltrin mukaan tilanteen ei olisi pitänyt edetä lakon mahdollisuuteen ollenkaan.
”Opettajien alhainen palkka vaarantaa Viron valtion perustoiminnot. Ilman ratkaisua menetämme edelleen useita satoja päteviä opettajia vuodessa, uusia ei tule ja pian kouluista puuttuu puolet opettajista”.
Opetusalan tulevaisuuden lohduttomat näkymät
Pisa-uutisoinnin perusteella Viron kouluissa pyyhkii hyvin. Virolaisten nuorten tulokset ovat kohentuneet lähes kaikilla osa-alueilla sen jälkeen kun Viro osallistui Pisa-testiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006.
Ammattijärjestön havaintojen näkökulmasta opetusalan tulevaisuus vaikuttaa kuitenkin lohduttomalta: Opettajien keski-ikä Virossa nousee jatkuvasti. Joka viidenneltä opettajalta puuttuu vaadittu pätevyys. Nuoria opettajan työ ei kiinnosta, mikä selittyy osittain sillä, ettei palkka ole kilpailukyinen muiden korkeakoulutusta vaativien tehtävien palkkauksen kanssa.
Vuonna 2023 opettajan minimipalkka nousi 1 412 eurosta 1 749 euroon eli 23,9 prosenttia. Virossa opettajien palkat ovat silti edelleen 25 prosenttia alhaisemmat kuin muiden korkeasti koulutettujen työntekijöiden. OECD-maissa tilanne on samansuuntainen, mutta prosentuaalinen ero puolet pienempi.
EHL on ajanut opettajien palkkaan 11 prosentin korotusta ensi vuoden alusta. Sen myötä minimipalkka olisi noussut 1 749 eurosta 1 950 euroon ensi vuoden alusta.
Opettajien suhteellinen keskipalkka laskemassa ensi vuonna
Opetusministeri Kristina Kallas päätyi esittämään hallituksen budjettineuvotteluissa kahdeksan prosentin korotusta, mikä olisi nostanut vähimmäispalkan 1 889 euroon. Kireän taloustilanteen takia hallituksessa oli tehty päätös julkisen sektorin palkkojen jäädyttämisestä neljäksi vuodeksi eikä opetusministerin esitys mennyt läpi. Opettajien osalta budjettineuvotteluissa sovittiin kuitenkin lopulta 1,77 prosentin korotuksesta. Se nostaisi bruttopalkkaa 31 eurolla.
Vuonna 2023 opettajien keskimääräinen bruttopalkka on ollut 2 048 euroa, joka on 111 prosenttia Viron keskiarvosta. Ensi vuonna keskipalkka kuitenkin hallituksen päätösten myötä laskee suhteessa Viron keskiarvoon, koska palkankorotus ei yllä Viron keskimääräisten palkankorotusten tasolle.
Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite muuttunut epävarmemmaksi
Keväällä eduskuntavaalien kynnyksellä kaikki nykyiset hallituspuolueet olivat sitä mieltä, että opettajien palkkoja on nostettava.
Opettajien ammattiliitto vetoaakin tänä syksynä hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen, että opettajien palkat nousevat 120 prosenttiin Viron keskipalkasta vuoteen 2027 mennessä. Liitto haluaa allekirjoittaa työehtosopimuksen korotusten vahvistamiseksi ja kirjaamiseksi valtion budjettistrategiaan.
”Olemme ehdottaneet useita ratkaisuja tavoitteen saavuttamiseksi neljän vuoden sisällä. Mutta jos hallitus silti aikoo rikkoa lupauksensa, meidän on lisättävä tietoisuutta koulutuskriisistä”, liiton puheenjohtaja on linjannut.
Varoituslakon kynnyksellä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa pääministeri Kaja Kallas totesi, että tavoitteen toteutuminen riippuu valtion talouden tilasta. Hän muistutti samaan hengenvetoon kuten on muistuttanut useasti palkkakiistan jatkuessa, että vuonna 2023 opettajan minimipalkka nousi liki 24 prosenttia.
Kallas lisäsi, että opettajat ovat ainoita valtion työntekijöitä, joiden palkka nousee ensi vuonna.
Kuntien ja valtion vastuista erilaisia käsityksiä
Pääministerin mukaan avainratkaisu opettajien palkkaongelmaan on Viron kouluverkoston järjestäminen uudella tavalla. Hallituksen näkökulmasta tätä potentiaalia ei ole hyödynnetty.
Kainalojuttu: Kaksi kolmasosaa virolaisista hyväksyy lakon
Institute of Social Studiesin ja Norstatin tuoreen tutkimuksen mukaan 69 prosenttia virolaisista hyväksyisi opettajien lakon.
Keskustan kannattajista 81 prosenttia, Isamaan kannattajista 80 prosenttia, SDE:n kannattajista 79 prosenttia, EKRE:n kannattajista 77 prosenttia ja Eesti 200:n kannattajista 61 prosenttia kannattaisi lakkoa. Pääministeripuolue Reformin kannattajista 44 prosenttia tuomitsee lakon ja 43 prosenttia hyväksyy sen.
Opettajien taistelu on puhuttanut Virossa laajasti sekä työnantajia että työntekijöitä edustavia tahoja. Myös yksittäiset nimihenkilöt ovat nousseet esiin. Boltin perustaja
Martin Villig on muun muassa lausunut, että opettajiin ja koulutukseen sijoittaminen on Virolle talouspoliittisesti välttämätöntä ja edistää virolaisten vaurastumista.
Lokakuun lopulla järjestetyssä mielenosoituksessa tukeaan opettajille osoittivat muun muassa Viron pelastustyöntekijöiden liitto, lääkäreiden liitto, terveydenhuollon ammattiliitto, insinööriliitto, rautatietyöntekijöiden liitto, akateemisten alojen liitto, koulujohtajien liitto, päiväkotiliitto, opiskelijakuntien liitto ja vanhempainunioni.
”Kouluverkoston organisointi vapauttaisi varoja, joita voitaisiin kohdentaa opettajien palkkojen nostamiseen”, Kallas sanoi tiedotustilaisuudessa ja painotti kuntien pitkäjänteisen yhteistyön merkitystä.
Pääministerin lausunnosta oli pääteltävissä, ettei opetusministerillä ole ollut valtuuksia sopia asiasta opettajien kanssa.
Opetusministeri Kristina Kallas (Eesti 200) on esittänyt julkisuudessa epäilyjä siitä, ettei kunnissa osata kohdistaa varoja opettajien palkkoihin. Viimeisimmässä gallupissa ykköspaikalle nousseen, oppositiossa tällä hetkellä vaikuttavan Isamaa-puolueen kansanedustaja Jan Trei taas on syyttänyt opetusministeriä vastuun vierittämisestä kuntien harteille ja viitannut peruskoulu- ja lukiolaissa kirjoitettuun säännökseen.
”Niin kauan kuin kunnille ei anneta taloudellista takuuta siitä, että valtion budjetissa on rahaa opettajien palkankorotuksiin, opettajien vähimmäispalkasta määrätään hallituksen asetuksella”, Trei on todennut.
Kieliuudistus nielee opetussektorin varoja
Perjantaiaamuna 10. marraskuuta EHL järjesti tunnin mittaisen varoituslakon kouluissa ja päiväkodeissa. Lisää jännitystä tilanteeseen toi opetusministeriön koulujen rehtoreille lähettämä kirje, jossa väitettiin että varoituslakko on laiton. Ministeriön tulkinnan mukaan minimipalkkaa koskevat valmistelevat keskustelut eivät täytä työehtoriidan määritelmää.
Liitto totesi ministeriön väitteen valheelliseksi. Liiton mukaan kyseessä on palkkoja koskeva kollektiivinen työkiista jo sillä perusteella, että valtakunnansovittelija on aloittanut sovittelumenettelyn.
Varoituslakkoon osallistui kolme neljäsosaa kaikista päiväkodeista ja kouluista. Osallistuminen oli vähäisempää maaseudulla, ennen muuta Ida-Vrumaalla, jossa opettajien palkat ovat kieliuudistushankkeen takia tällä hetkellä korkeammat kuin muualla Virossa.
Kieliuudistuksen myötä venäjänkielistä opetusta tarjoavat koulut siirtyvät asteittain vironkieliseen opetukseen vuoteen 2030 mennessä. Venäjänkieliset koulut ovat toimineet Viron uudelleenitsenäistymisen ajoista näihin päiviin asti vironkielisten koulujen rinnalla. Venäjänkieliseen vähemmistöön kuuluu 24 prosenttia Viron väestöstä, ja venäjänkielisissä kouluissa opiskelee lähes 17 prosenttia peruskouluikäisistä oppilaista.
Kieliuudistuksen edellyttämiä investointeja kohdistetaan ennen muuta Ida-Virumaalle, jossa venäjänkielisen väestön osuus noin 70 prosenttia. Siellä opettavat nostavat tällä hetkellä puolitoistakertaista palkkaa.
Liitto uhkaa useamman viikon lakolla
Opetusministeriö, kaupunki- ja kuntaliitto, valtakunnansovittelija ja opettajien ammattiliiton edustajat kokoontuivat neuvottelemaan varoituslakon jälkeen, mutta kokouksessa ei päästy sopimukseen.
Valtuuksista vallitsevien epävelvyyksien takia kokouksessa päätettiin, että opetusministeri Kallas pyytää hallitukselta mandaattia käydä neuvotteluja opettajien liiton kanssa pidemmän aikavälin palkkasopimuksesta. Opetusministeri on ilmoittanut, että tavoittelee julkisten koulujen osalta kunnille 4,3 prosentin korotusta opettajien palkkatukeen.
Valtakunnansovittelija Meelis Virkebaun sovittelutarjouksen jälkeen osapuolilla on kolme päivää aikaa päättää,, sopiiko se heille. Jos EHL hylkää sopimusehdotuksen ja sovittelija päättää sovitteluprosessin, liitossa aloitetaan yleislakon valmistelu.
Opettajaliiton mukaan heillä on tarpeeksi varoja useiden viikkojen pituiseen lakkoon.
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.