”Muutos on ihan valtava”, sanoo HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Sakari Metsälampi pääkaupunkiseudun uusista raitiotiehankkeista.
”Jo päätetyt ja tekeillä olevat hankkeet yli kaksinkertaistavat nykyisen raitiotieverkoston noin 90 kilometriin kaksisuuntaista rataa. Jos kaikki MAL-suunnitelmassa kaavaillut hankkeet toteutuvat, raitioteiden määrä yli kolminkertaistuu.”
Jo päätettyjä tai tekeillä olevia hankkeita
Suunnitellun valmistumisvuoden mukaan
- 2022 Linjan 9 jatke Ilmalaan
- 2024 550 eli Raide-Jokeri
- 2024 Kalasatama-Pasila
- 2024 Linjan 6 jatke Hernesaareen
- 2026 Kruunusillat
- 2028 Länsi-Helsingin raitiotiet: Vihdintien pikaraitiotie ja läntisen kantakaupungin raitiotie
Metsälampi viittaa pääkaupunkiseudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavaan suunnitelmaan, joka ulottuu 2030-luvulle. Tätä hallituskautta koskee myös valtiovallan kanssa solmittu MAL-sopimus, jossa on sovittu valtion osallistumisesta liikenneinvestointeihin.
Näissä on tavoitteena varmistaa Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kasvu riittävällä asuntorakentamisella. Samalla pitää kuitenkin hillitä ilmastonmuutosta tiivistämällä kaupunkirakennetta ja siirtymällä kestäviin liikkumistapoihin.
Raiteet on nähty hyväksi keinoksi houkutella rakentamista, ja tonttimaan tehokas käyttö raiteiden lähellä tukee myös osaltaan ilmastotavoitteiden täyttymistä.
”Yleiskaavaluonnoksen liikenneverkko perustuu pikaraitiotieverkkoon. Säteittäiset linjat yhdistyvät verkoksi poikittaisten linjojen avulla”, linjataan Helsingin yleiskaavassa.
Kun viime vuosikymmenet on lähinnä rakennettu pieniä lisäpaloja nykyiseen kaupunkiraitioteiden verkostoon, nyt on siis tulossa kokonaisia aivan uudenlaisia pikaraitioteitä.
Ensin kehä, sitten kantakaupunki
Ensimmäinen pikaraitiotie eli Raide-Jokeri-hankkeessa rakennettava pikaratikka 550 Itäkeskuksesta Keilaniemeen valmistuu 2024. Pari vuotta myöhemmin ovat valmistumisvuorossa Kruunusillat, joiden kautta kulkee uusi yhteys keskustasta Laajasaloon.
”Kruunusillat on ensimmäinen kantakaupunkiin tuleva pikaratikka. Allianssin on tarkoitus aloittaa sen rakennustyöt tänä vuonna.”
Toteutuspäätös on tehty myös Vihdintien pikaraitiotiestä, joka kulkee keskustasta tulevalle kaupunkibulevardille.
Suunnittelupöydällä on vielä paljon lisää hankkeita. Vantaan pikaratikka Mellunmäestä Hakunilan ja Tikkurilan kautta lentoasemalle valmistuu suunnitelmien mukaan 2028. Hankkeen yleissuunnitelma on hyväksytty, hankepäätös on tarkoitus tehdä vuonna 2023.
Viikin-Malmin pikaraitiotien yleissuunnittelu on käynnissä, ja suunnitelma on tarkoitus hyväksyä tänä keväänä. Suunnittelupöydällä on myös Tuusulanbulevardin pikaraitiotie, joka voisi valmistua 2032.
”Tämä linjaus on yleiskaavassa. Helsinki tekee parhaillaan Tuusulanbulevardin kaavarunkoa ja tarkentaa suunnittelua.”
Sen jälkeen voisi olla vuorossa Viikin-Malmin raitiotien jatke Vantaalle. Toteutuspäätös riippuu hankkeen käynnissä olevan yleissuunnittelun lopputulemasta.
Vähemmän täsmentyneinä esiintyvät suunnitelmissa myös Pohjois-Pasilan raitiotie ja Majomaleksi kutsuttu Espoon Matinkylä-Leppävaara-raitiotie, joka aiemmin tunnettiin nimellä Raide-Ässä.
”Majomale kuuluu MAL2019-suunnitelman hankkeisiin, mutta siitä ei ole koko linjaukseltaan kaavavarauksia. Myös radan tarkka linjaus sekä hankelaajuus ovat vielä jossain määrin auki.”
Myös nykyinen kaupunkiratikkaverkosto laajenee rivakammin kuin pitkään aikaan. Linja 6 on jatkunut tänä vuonna jo Eiranrantaan ja vuonna 2024 reitti pitenee Hernesaareen. Linjat 8 ja 9 päätyvät lopullisille reiteilleen Jätkäsaaressa 2022–2024. Vuonna 2022 linja 9 jatkuu Ilmalaan ja linja 7 Meilahden sairaalalle.
Kaksi ratikkatyyppiä samoilla raiteilla
Pikaratikka voi käyttää samoja raiteita kuin perinteinen kaupunkiratikka, mutta muuten eroja on paljon. Kyseessä on Metsälammen mukaan valtaosin yhtenäinen raitiotiejärjestelmä, joka koostuu palvelutasoltaan kahdesta erilaisesta raitioliikennetyypistä, kaupunkiraitioliikenteestä ja pikaraitioliikenteestä.
”Nykyiset ratikat muodostavat kantakaupungin paikallisliikenneverkon, pikaratikalla kuljetaan pitempiä matkoja. Vaunut ovat isompia, pysäkkivälit harvemmat ja pysäkeille on asetettu kovemmat vaatimukset.”
Koska molemmat ratikkatyypit kulkevat samoilla raiteilla, pysäkkien pitää olla niin pitkiä, että niille mahtuu kaksi vaunua samaan aikaan.
Kun nykyisessä ratikkaverkossa vaunujen keskinopeus jää alle 15 kilometriin tunnissa, pikaratikoiden tuntinopeus on 5–10 kilometriä nopeampi. Vauhdikkaimpaan keskinopeuteen, lähes 25 km/h, yltää Vantaan ratikka.
”Käytännössä nopeus riippuu kaupunkirakenteesta ja sitä palvelevasta pysäkki- ja rataverkosta. Kantakaupungin alueella on tiheämmässä pysäkkejä, koska palveltavia kohteita on enemmän.”
Pikaratikat myös liikennöivät tiheämmin vuorovälein kuin nykyiset kaupunkiratikat, joilla on tarkoitus säilyttää 10 minuutin vuoroväli läpi päivän.
”Pikaratikoilla on suurempi ruuhkapiikki kuin nykyisillä ratikoilla, sillä ne palvelevat erilaista maankäyttöä. Viisi minuuttia olisi asiakkaalle hyvä, helposti kommunikoitava vuoroväli.”
Uusille linjoille tarvitaan tietysti myös uutta kalustoa, mutta tarkka määrä selviää vasta kun aikataulut on suunniteltu loppuun asti. Metsälammen arvio on, että nykyinen 122 raitiovaunun määrä noin tuplaantuu vuoteen 2035 mennessä.
Niinpä uudet raitiotiet vaativat myös varikkoinvestointeja. 2023 valmistuu Ruskeasuon varikko, joka on merkittävä investointi ja osa varautumista tulevaan lisätilan tarpeeseen.
”Raide-Jokerille tulee oma varikkonsa Roihupeltoon ja Laajasalon ratikalle Yliskylään. 2027 valmistuu Koskelan varikon peruskorjaus ja Vallilan varikosta luovutaan.”
Linjasto ”iteroidaan taaksepäin”
Uusien raitioteiden linjasto on parhaillaan Metsälammen ja hänen kollegoidensa suunnittelupöydällä. HSL:n uusi hallitus saa sen hyväksyttäväkseen ensi syksynä. Tehtävä ei ole erityisen helppo.
”Tarkoitus on laatia kaikki rataosuudet sisältävä kokonaisvisio, joka kattaa vuoteen 2035 ulottuvat aikataulutetut hankkeet. Siinä ’iteroidaan taaksepäin’, hahmotellaan linjaston kehityksen polku niin, että se säilyy matkustajia palvelevana koko ajan.”
Suunnitteilla olevia hankkeita
Suunnitellun valmistumisvuoden mukaan
- 2028 Vantaan pikaraitiotie Mellunmäki-Lentoasema
- 2031 Viikin-Malmin pikaraitiotie
- 2032 Tuusulanbulevardin pikaraitiotie
- 2035 Viikin-Malmin raitiotien jatke Vantaalle
ei aikataulua:
- Pohjois-Pasilan raitiotie
- Espoon Majomale eli Matinkylä-Leppävaara raitiotie
Tämä tarkoittaa, että tulevat tavoitteet mielessä pitäen tehdään muutoksia vaihe vaiheelta, kun suunnitelmat toteutuvat ja täsmentyvät. Päähaasteita linjastosuunnittelussa on kaksi.
Ensinnäkin, kuten jo havaittiin, nykyiset ratikat ja pikaraitiovaunut liikkuvat osin samoilla raiteilla. Tämä lisää liikennettä nykyisillä pääväylillä niin paljon, että suunnittelijat pohtivat nykyisen liikenteen ohjaamista myös muualle.
On jo tiedossa, että Vihdintien pikaraitiotien valmistuttua Helsingin läntisen kantakaupungin ratikkareitit muuttuvat.
”Linja 4 olisi voimakkaasti päällekkäinen tulevan Vihdintien pikaratikan kanssa, joten se aiotaan siirtää Topeliuksenkadulle Töölössä. Itäisessä kantakaupungissa on tulossa merkittäviä vuorolisäyksiä pääväylille kuten Hämeentielle, joten on järkevää tehdä muutoksia pääväylien tarjontaan.”
Linjan 4 päätepysäkin sijoittaminen keskustan suunnalla on herättänyt käyttäjissä monenlaisia mielipiteitä, ja tämä on saanut suunnittelijat pohtimaan eri linjauksia.
”Nykyisten bussilinjojen 14 ja 18 korvaaminen linjalla 4 ja päätepysäkki Etelä-Helsingissä olisivat järjestelmätasolla hyvä vaihtoehto, mutta joukkoliikenteessä on kyse ennen kaikkea matkustajien palvelusta. Muitakin vaihtoehtoja on”, sanoo Metsälampi.
Edelleen pohdittavia kohteita ovat myös Hämeentien keskiosan pysäkit ja se, siirtyykö liikennettä Sturenkadulle. Sturenkatua käytettiin, kun Hämeentie oli katuremontin kourissa. Käyttäjämäärien ja palautteen perusteella pysyvälle liikenteelle voisi olla kysyntää.
”Verkostossamme on heikko kohta, keskustan ja Hakaniemen väli. Kun raideliikenne itäisessä kantakaupungissa lisääntyy, tämä Pitkänsillan pullonkaula on vaarassa ruuhkautua.”
Kaavoitus vaikuttaa etenemiseen
Toinen haaste on raidehankkeiden ajoitus, usein hidas eteneminen ja riippuvuus kaavoituksesta. Esimerkiksi vuonna 2015 hyväksytyssä edellisessä linjastosuunnitelmassa on joitakin uusia osuuksia, joita ei ole saatu käyttöön vieläkään.
”Ilmalan ratikka on siirtynyt jatkuvasti eteenpäin, Jätkäsaaren rataosuuksilta taas puuttuu edelleen päätesilmukat. Bunkkerin silmukka on jumissa niin kauan kuin Bunkkerin kaava on valituskierteessä”, Metsälampi viittaa hankkeeseen, jossa entinen varastorakennus Jätkäsaaressa muutetaan liikuntatiloiksi ja asunnoiksi.
Ääriesimerkki verkkaisesta etenemisestä on Raide-Jokeri, josta ensimmäinen alustava yleissuunnitelma tehtiin vuonna 1990.
”Silloin raiteita jo tutkittiin ja todettiin hanke järkeväksi, mutta se toteutettiin ensin bussilla. 34 vuotta menee ennen kuin saadaan vaunut liikenteeseen.”
Toisaalta nyt aletaan nähdä myös vauhdikkaammin toteutuvia raidehankkeita. Ennätyksen tekee mahdollisesti Kalasatama-Pasila, uusi reitti, jolla liikenne alkaa samana vuonna kuin Raide-Jokerin matkanteko. Tämä hanke nostettiin esiin Helsingin kaupunkistrategiassa vuonna 2017.
Pikaratikoita on Metsälammen mukaan toivottu jatkettavan myös kantakaupungin reiteille, etenkin Länsisataman suuntaan, jonne matkustajia kyllä riittää ruuhkaksi asti. Tämä ei kuitenkaan onnistu aivan helposti.
”Rataverkolla ei ole tarpeeksi sujuvaa infraa Rautatieasemalta eteenpäin. Jos pikaratikkaverkkoa halutaan jatkaa, se edellyttäisi Bulevardin muuttamista joukkoliikennekaduksi.”
Heidi Hammarsten
