“Varmaan poltetaan kaikki, mikä palaa. Nyt reagoidaan tähän kriisiin, kun itäenergia leikkautui äkillisesti pois”, linjaa perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin.
Käynnissä on Pohjolan Voiman ja MustReadin järjestämä Energiapolitiikan korkeajännitys -tapahtuma, ja Vallinin lisäksi paikalla on kolme kansanedustajaa ratkomassa energiakriisiä: vihreiden Atte Harjanne, SDP:n Matias Mäkynen ja kokoomuksen Saara-Sofia Sirén.
Vallinin mukaan puolueissa on “pientä erimielisyyttä” siitä, pitäisikö vihreää siirtymää jarruttaa energiakriisin takia. Paikalla olevat kansanedustajat ovat kuitenkin käytännössä kaikki yhtä mieltä siitä, että kriisin hoito ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet vaativat tasapainottelua akuutin kriisitalven yli pääsemiseksi.
Toisin sanoen päästövähennystavoitteista täytyy kansanedustajien mielestä voida joustaa lyhyellä aikavälillä.
Myös Harjanne on valmis turvaamaan energiantuotantoa väliaikaisesti esimerkiksi polttamalla, kunhan tulevaisuuden tavoitteista ei tingitä.
“Luontevaa on, että turpeelle tulee nyt pieni aikalisä ja Meri-Porin tapauksessa hiilelle. On selvää, että sähköä ja lämpöä on oltava, jotta yhteiskunta pyörii.”
Kokoomuksen Sirén korostaa, että Suomella on kriisistä huolimatta hyvät mahdollisuudet olla edelläkävijä puhtaaseen energiaan ja päästöjen vähentämiseen keskittyvissä ratkaisuissa.
“Kaikkialla maailmassa kaivataan ratkaisuja näihin samoihin isoihin kysymyksiin. Suomi voisi näyttää suuntaa: olemme olleet hyvällä tiellä, joka näkyy siinä, että meidän on ollut monia muita helpompaa irtautua Venäjän fossiilisesta energiasta.”
Malttia päätöksiin
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä on samaa mieltä siitä, että Suomen verrattain hyvin onnistunut irtautuminen venäläisestä energiasta kertoo siitä, että energiapolitiikassa monet asiat on tehty hyvin.
“Tästä voidaan nähdä, että suomalaisen energiajärjestelmän lähtökohtina olleet monipuolisuus ja teknologianeutraalisuus on syytä säilyttää.”
Huolenaiheitakin tosin löytyy. Leskelän mukaan energiapolitiikka näyttää kulkevan Euroopassa kriisin keskellä suuntaan, jossa pyritään aiempaa vahvemmin ohjaamaan, mikä on hyvää ja mikä huonoa.
“Kannan kyllä huolta siitä, miten teknologianeutraalisuudelle jatkossa käy.”
Myös Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen peräänkuuluttaa harkintaa ja malttia tulevaisuuden ratkaisujen suhteen poikkeustilanteessa.
“Nyt tehdään ratkaisuja tulevaisuuden energia- ja sähkömarkkinoiden toimivuuteen. Toiveena on, että ne ratkaisut kannustavat tehokkuuden kehittämiseen, investointeihin ja kilpailukyvyn parantamiseen entisestään.”
Kansanedustajat vakuuttivat, että akuutissa kriisissäkään muutoksia markkinamekanismeihin tai muita energiapoliittisia päätöksiä ei tehdä hötkyillen.
“On nähty, että vaihtelevaan sähkön hintaan täytyy ehkä jossain vaiheessa reagoida, mutta asioita kannattaa nyt katsoa tarkkaan”, Mäkynen sanoo.
“Ei kriisin keskellä mitään pysyviä muutoksia kannata ryhtyä tekemään.”
Investoinneille edellytykset
Energia-alalla investointeja tehdään tyypillisesti vuosikymmenten aikaperspektiivillä. Siksi alan toimijoiden puheissa korostuu toimintaympäristön ennustettavuus, jotta investointeja uskalletaan tehdä.
Poliitikot vakuuttavat ymmärtävänsä tämän.
“Nyt pitää pitää huoli siitä, että ei luoda uusia polttoriippuvuuksia kriisiä selätettäessä, vaan vauhditetaan samalla investointeja ja luodaan näkymä siihen, että vihreä siirtymä on entistä nopeampi”, Harjanne sanoo.
Kokoomuksen Sirén korostaa, että luvitus on tällä hetkellä pullonkaula.
“Meillä on mahdollisuudet saada miljardiluokan investointeja tulevina vuosina, esimerkiksi vihreään vetyyn liittyen, mutta se edellyttää sitä, että toimintaympäristö on riittävän houkutteleva, ja siinä luvitukset ovat keskeinen osa.”
Edullista ja vihreää energiaa myös jatkossa?
Tapahtumassa on edetty paritehtäviin, ja poliitikoiden tehtävänä on tarkastella energiatuotannon tulevaisuutta kolmen peruspilarin näkökulmasta: energian hinta, saatavuus ja ympäristöystävällisyys. Voivatko kaikki kolme olla toteutettavissa yhtä aikaa myös tulevaisuudessa?
Perussuomalaisten Vallinin mukaan se on mahdollista – ihminen on hyvä keksimään, kuten viimeiset sata vuotta todistavat.
“Peräänkuuluttaisin tässäkin realismia: edetään järkevässä tahdissa, eikä ajeta ensin alas jotakin ja sitten mietitä, millä se korvattaisiin vaan toisin päin.”
Ympäristön näkökulmasta jatkossa korostuu ilmastovaikutusten lisäksi myös luontokato. Mäkynen korostaa, että luontokato pitää pystyä ottamaan huomioon, vaikka sille ei olekaan hinnoiteltavissa selkeää ulkoisvaikutusta siten kuin hiilelle.
“Ei kai energiateollisuuskaan muuten olisi tehnyt omaa tiekarttaansa luontokadon ehkäisemiseksi”, hän sanoo.
Harjanne painottaa, että luontokadon hillitseminen on myös ennakoitavuuden edellytys.
“Jos haluaa ennakoitavuutta, pitää tehdä tiedepohjaista politiikkaa.”
Ydinvoimaa isosti tai pienesti
Tasaisesti ja hiilipäästöttömästi energiaa tuottava ydinvoima on viime aikoina nostanut suosiotaan Olkiluoto 3:n ongelmista huolimatta. Ydinvoima saakin nyt tukea yli puoluerajojen.
Mäkysen mukaan kaikkiin uusiin isoihin ydinvoimalahankkeisiin suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti – poisluettuna ehkä venäläiset.
Vihreiden Harjanne arvioi, että Suomeen voisi nousta uusi suuri ydinvoimala tällä vuosikymmenellä.
“Sen pitäisi ainakin olla se tavoitetila, johon pyritään. Ei pitäisi olla mitään teknistä, taloudellista tai oikeastaan edes poliittista syytä, etteikö näin voitaisi toimia.”
Yksi kuumimmista puheenaiheista ydinvoimaan liittyen ovat modulaariset pienydinvoimalat. Nykyinen ydinenergialaki ei kuitenkaan erikseen huomioi niitä.
“Ydinvoimalain uudistamisen nopeuttamiseksi on tehty töitä”, pääministeripuolue SDP:tä edustava Mäkynen sanoo.
Hänen mukaansa tavoitteena on löytää myös resursseja lupaviranomaiselle, jotta he voisivat tehdä koeluvituksen kuvitteelliselle laitokselle. Näin kokemusta olisi jo kertynyt, kun oikeat laitoshankkeet tulevat pöydälle.
Perussuomalaisten Vallin pitäisi vielä jäitä hatussa pienvoimaloiden suhteen.
“Suhtautuisin konservatiivisesti. En kiirehtisi etunojassa rakennustöihin, vaan antaisin jonkun muun rakentaa niitä ensin, koska en tiedä, kuinka valmista tämä teknologia tosiasiassa on.”
Säätövoimaa vedestä
Vesivoiman merkitys sähköjärjestelmän toimivuudelle on Suomessa valtavan suuri. Sen avulla järjestelmää pystytään tasapainottamaan esimerkiksi tuulivoiman tuotannon vaihdellessa.
Saara-Sofia Sirén muistuttaa, että vesivoimaa tarvitaan säätövoimana, mutta vaelluskalakysymykseen on etsittävä toimivia ratkaisuja tapauskohtaisesti.
“Lienee selvää, että kun sähköntuotannon tarve tulee valtavissa määrin kasvamaan, tarvitaan myös vesivoimaa, koska se on puhdasta, mutta vaelluskalakysymys on tarpeen ratkaista.”
SDP:n Mäkynen on vesivoiman ja kalakysymyksen suhteen samoilla linjoilla. Myös Harjanne muistuttaa vesivoimalla olevan ekologisia vaikutuksia. Vallin toteaa, että vesivoiman suhteen täytyy tasapainotella sähköntarpeen ja luontovaikutusten välillä.
Terveisiä tulevalle hallitukselle
Entä mitkä olivat Energiateollisuuden Leskelän ja Pohjolan Voiman Tykkyläisen terveiset seuraavalle hallitukselle?
“Meillä tuntuu olevan hyvät mahdollisuudet päästä kriisin yli ja hoitaa samalla energiamurrosta. Toivoisin silti vielä tarkempaa teollisuuspoliittista näkemystä siitä, miten teollisia investointeja jatkossa tähän maahan saadaan,” Leskelä sanoo.
Leskelä toivoo tulevalta hallitukselta myös selvästi vahvempaa otetta energiakeskusteluun ja päätöksentekoon EU:ssa.
Ilkka Tykkyläinen taas toivoo, että markkinaehtoisuus on jatkossakin keskeinen asia energiapolitiikassa.
“Tiedämme valtiontalouden tilanteen ja haasteet jatkossa. Kun luodaan hyvät edellytykset markkinaehtoiselle toiminnalle ja investoinneille, sitä kautta saadaan hyviä asioita tapahtumaan ja luodaan hyvinvointia Suomelle.”
Koko Energiapolitiikan korkeajännitys -keskustelutapahtuman voi katsoa tästä.
Aaro Kajaste
