Keskustelu rahapelihaitoista ja poliittinen tahto niiden vähentämiseen ovat Suomessa varsin uutta. Vielä 2010-luvun puolivälissä suomalaisen rahapelipolitiikan oikeutuksissa toistui järjestöjen edustama kansallinen etu ja niiden palvelujen tuoma lisä hyvinvointivaltiolle. Haitat olivat kuitenkin jo tuolloin orastavasti esillä, jopa edunsaajien itsensä puheessa.
MustRead Akatemian palstalla tieteentekijät kirjoittavat ytimekkäästi tuntemastaan yhteiskunnallisesta teemasta.
2010-luvun lopussa media kritisoi yhä kiivaammin suomalaisen rahapelimonopolin kykyä torjua rahapelihaittoja. 2020-luvulla poliitikot ovatkin olleet aktiivisesti muuttamassa järjestelmää.
Edellinen hallitus katkaisi yhteyden rahapelimonopolin tuottojen ja järjestöjen rahoittamisen välillä. Tämä oli selkeä askel pois taloudellisen edun tavoittelusta kohti arpajaislain varsinaista tavoitetta eli rahapelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä.
Nykyisellä hallituksella on käynnissä lakiuudistus, jossa avataan suomalainen rahapelijärjestelmä nettipelien osalta lisenssimallilla kilpailulle viimeistään vuoden 2026 alussa. Hallitus pyrkii tällä uudistuksella saamaan yhä laajenevilla nettimarkkinoilla toimivia kansainvälisiä uhkapeliyrityksiä lisenssimaksujen ja valvonnan piiriin.
HS uutisoi, että kansainvälisten uhkapeliyritysten edustajat ja hallitus ovat olleet tyytymättömiä rahapelimainonnan rajoituksiin, joita sisäministeriön esivalmistelutyö viime syksynä ehdotti. Yritysten lobbarit ovat korostaneet lisenssijärjestelmän taloudellisia hyötyjä. Hallitus taas haluaa pitää kiirettä uudistuksen kanssa ja lain luonnoksen kesäksi lausunnolle.
Jos päättäjillä on todella tahtoa ehkäistä ja vähentää haittoja niin, mihin tulisi panostaa lisenssijärjestelmään tähtäävässä lakiuudistuksessa nyt?
1. Kyseenalaistetaan kiire ja keskitytään uudistuksen huolelliseen arviointiin
2010-luvun hallituksilla oli hankala perustella, että monopolisysteemi todella pyrki puuttumaan rahapelihaittoihin eikä tuottamaan taloudellista etua. Nykyisellä hallituksella saattaa olla edessä sama haaste: Jos Suomen valtio vain vaihtaa fokuksensa järjestöjen avustamisesta lisensoitujen uhkapeliyritysten voitontavoittelun tukemiseen, muutos ei edelleenkään ehkäise eikä vähennä haittoja.
Läpinäkyvä ja huolellinen uuden lain ennakkoarviointi selkeyttäisi paitsi päättäjille itselleen myös kansalaisille, millaiset rahapelihaitat saattaisivat erityisesti lisääntyä lisenssijärjestelmässä ja millä konkreettisilla keinoilla niitä pyritään ehkäisemään. Tämä kuitenkin vaatisi poliittista rohkeutta kyseenalaistaa hallituksen kiire.
2. Kuullaan rahapelihaittoja kokeneiden ihmisten näkökulmia
Eri sidosryhmien ja kansalaisten kuuleminen on tärkeä osa lainvalmistelua. Sisäministeriö järjesti kuulemistilaisuuden lisenssijärjestelmää koskien syksyllä 2023, jossa eri asiantuntijat pitivät puheenvuoroja. Tässä, kuten monessa muussakin uudistuksessa, olisi kuitenkin tilaa saada mukaan lainvalmisteluun lisää näkökulmia rahapelihaittoja kohdanneilta ihmisiltä itseltään.
Näkökulmien tavoittamisessa kannattaa hyödyntää suomalaisten rahapelitutkijoiden vahvaa tietotaitoa ja ajankohtaista poikkitieteellistä tutkimusta. Tätä edustaa esimerkiksi lainsäädännön hiljaisten toimijoiden kuulemista edistävä Strategisten tutkimuksen neuvoston hanke SILE. Lyhenne tulee sanoista ”Silent Agents Affected by Legislation”.
3. Kannustetaan asiakastyön ammattilaisia lausumaan uudistuksesta
Syksyn kuulemistilaisuudessa oli paikalla rahapelihaittoja kokeville suunnattujen palvelujen edustajia. Päättäjien kannattaisi kuitenkin rohkaista auttavien palvelujen arjen ammattilaisia arvioimaan tulevaa lakiluonnoksesta yhä laajemmin.
Ammattilaisille on asiakastyössä kertynyt käytännön tietoa, millaisia haittoja ja riskejä kansainvälinen verkossa tapahtuva uhkapelaaminen sisältää. Hallinnonalojen yhteistyö voisi auttaa kehittämään valvontajärjestelmää, jossa sote-ammattilaiset ja pelaajat voivat matalalla kynnyksellä raportoida epäilyttävästi toimivista uhkapeliyrityksistä sisäministeriön alaisille viranomaisille.
Varsinkin jos lausuntokierros uudesta laista tapahtuu kesällä parhaaseen loma-aikaan, vaatii päättäjiltä todellista aktiivisuutta ja poliittista tahtoa saada ammattilaiset mukaan.
Tämän sisällön mahdollistaa Helsingin yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.