Alkuvuodesta julkaistiin laaja katsaus fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Liikuntalääketieteen tutkijoille hyödyt eivät tulleet yllätyksenä. Jo vuosikymmenien ajan olemme olleet tietosia liikkumisen positiivisista vaikutuksista henkiseen hyvinvointiimme.
Osalle ihmisistä hyödyt ovat tuttuja myös arkielämässä. Saamme energiaa, arkiset huolet häviävät taka-alalle ja poistuvat mielestämme, kun liikumme. Tähän porukkaan kuuluvat ihmiset ovat usein jo lapsuudesta asti tottuneet liikkumaan ja nauttivat liikunnan tuomasta ilosta lähes päivittäin.
Nyky-yhteiskunta haastaa kuitenkin kiireellään ja suorituskeskeisyydellään niin lapsia ja nuoria kuin aikauisväestöäkin. Kiireen ja stressin keskellä on hyvin helppo unohtaa liikunta ja liikkuminen, elleivät ne ole vakiintuneet olennaiseksi osaksi arkea.
Helpotusta stressiin
Tutkimusten perusteella tiedetään, että kroonistunut stressi altistaa mielenterveydenhäiriöille. Toisaalta tiedämme, että liikunnalla on helpottava vaikutus stressiin.
Liikunta aiheuttaa mielihyvän tunnetta, lisää dopamiinitasojamme parantaen keskittyneisyyttämme sekä lisää noradrenaliinin ja serotoniinin pitoisuuksia. Nämä kaikki vaikuttavat masennusoireita vähentävästi.
Liika liikunta voi tosin olla joskus pahastakin. Tämäkin pitää muistaa, kun puhutaan liikunnan ja liikkumisen terveyshöydyistä. Kaikki ihmiset eivät koe liikunnan tuovan heille mielihyvää.
Mielihyvän tunteeseen voi myös jäädä koukkuun. Ihminen haluaa yhä useammin endofiniryöppyjä, jolloin syntyykin riippuvuustila.
Vähäinen fyysinen aktiivisuus puolestaan osalla johtaa mielenhyvinvoinnin heikkenemiseen. Toisaalta masentuneisuus voi olla syy liikkumattomuuteen.
Liikuntaa vai lääkkeitä?
Miten sitten voisimme liikunnan avulla ja liikunnallisella elämäntavalla hoitaa myös mielemme hyvinvointia?
Optimaalista olisi, jos kokisimme olevamme tuottavia, meillä olisi hyvät suhteet läheisiimme ja muihin ihmisiin ja osaisimme selviytyä vastoinkäymisistä.
Näin ei vain valitettavasti ole kaikkien kohdalla. Jos ihminen esimerkiksi sairastaa masennusta, hän ei koe mielihyvää tai nautintoa. Hän menettää kiinnostuksen jopa aiemmin mukavaksi kokemiinsa asioihin, kärsii ruokahalu- ja unihäiriöstä eikä pysty keskittymään.
”Noin 15 prosentilla maailman ihmisistä on riski sairastua masennukseen.”
Maailmanlaajuisesti on arvoitu, että noin 15 prosentilla ihmisistä on riski sairastua masennukseen. Usein oireita aletaan hoitaa lääkkeillä ja unohdetaan muut ei-lääkkeettömät keinot, kuten liikunta.
Masennusoireiden osalta löytyy vahvaa näyttöä siitä, että paljon liikkuvat ihmiset sairastuvat masennukseen harvemmin kuin vähemmän liikkuvat. Tämä pitää paikkansa myös yläasteikäisten nuorten kohdalla.
Keväällä Itä- Suomen yliopiston suuressa lähes 33 000 nuorta käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että eniten liikkuvilla nuorilla mielenterveysoireilun todennäköisyys oli pienin. Vapaa-ajan liikunnalla on siis merkittävä rooli nuorten hyvinvoinnin kannalta.
Joukkuelajeilla myönteisin vaikutus
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti niin Suomessa kuin maailmalla. Tämä heijastuu myös aikuisuuteen aiheuttaen ongelmia niin fyysiseen, henkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin.
Tutkimusten perusteella mielenterveyttä voidaan parhaiten pitää yllä säännöllisellä liikunnalla. Jo yksittäinenkin liikuntakerta vähentää ahdistuneisuutta. Vaikutus on kuitenkin ohimenevä, jos liikunta ei ole säännöllistä.
Vuonna 2018 tehty jättitutkimus osoitti, että kaikenlainen liikunta oli hyväksi, samoin kotityöt. Monista muista tutkimuksista poiketen joukkuelajeilla oli myönteisin vaikutus mielenterveyteen.
Tästä näkökulmasta uuden hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman ehdotus lisätä pallo mukaan äitiyspakkaukseen ei kuulosta yhtään hassummalta idealta.
Ei kannata myöskään unohtaa luonnon ja luontoliikunnan merkitystä mielen hyvinvoinnille niin stressin vähentäjänä kuin rentoutumis- ja virkistymiskeinona. Onneksi Suomessa lähes kaikilla on mahdollisuus päästä luontoon tai viheralueille melkein kotioveltaan.
Tämän sisällön mahdollistaa Itä-Suomen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu