“Suomi tarvitsee kansankapitalismia ja nuorille pitäisi opettaa jo koulussa enemmän talousosaamista”, Finanssialan johtava asiantuntija Elina Erkkilä sanoo.
Suomalaiset laittavat enemmän rahaa rahapeleihin kuin sijoittavat vuosittain pörssiosakkeisiin tai rahastoihin. S-Pankin marraskuussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista noin kymmenen prosenttia uskoo, että lottoaminen on todennäköisin tie vaurastumiseen. Saman tutkimuksen mukaan vajaa puolet kansasta uskoo osaavansa säästää ja sijoittaa.
Suomalaiset kokevat sijoittamisen ja säästämisen turhaan vaikeaksi. Osa ei selvästikään hahmota tai ole kiinnostunut todennäköisyyksistä.
Varsinkin korkoa korolle -ilmiötä voisi opettaa enemmän koulussa. Esimerkiksi, jos laittaa joka kuukausi säästöön 50 euroa, niin kahdenkymmenen vuoden kuluttua se on kasvanut maltillisella 5 prosentin vuotuisella tuotto-odotuksella noin 20 000 euroon.(1)
“Pienetkin puskurit ovat erittäin tärkeitä kotitalouksille, ja niitä kannattaisi olla suomalaisilla huomattavasti enemmän”, Erkkilä sanoo.
Kansankapitalismia Ruotsin tapaan
Ruotsissa kansankapitalismi on paljon pidemmällä ja kotitalouksien sijoitukset ovat tärkeä osa ruotsalaisten varallisuutta. Itse asiassa Suomi on kaukana jäljessä monia verrokkimaitaan. Myös Tanskassa, Saksassa ja jopa Italiassa kotitalouksilla on huomattavasti enemmän sijoitusvarallisuutta.
Suomessa toki säästetään paljon asuntolainojen lyhennysten ja pankkitalletusten muodossa, mikä on tietysti hyvä asia. Asunto, joka toimii kotina, ei kuitenkaan tarjoa tarpeellisia joustoja elämän eri vaiheisiin siten kuin sijoitusomaisuus. Sijoittamisessa on tärkeää myös hajauttaminen, ja tästäkin näkökulmasta asunto-omaisuuden ja talletusten rinnalle on hyvä saada muita sijoituskohteita.
Ruotsissa on käytössä sijoitussäästötili (ISK, Investeringssparkonto), jolle tehtävien sijoitusten tuotot ovat verovapaita, mutta veroa peritään vuosittain tietty prosentti säästöjen pääomasta. Esimerkiksi vuonna 2019 vero on 0,453 % tilillä olevien säästöjen pääomasta. Ruotsissa on jo 2,2 miljoonaa ISK-tilinhaltijaa. Mallilla on yhtymäkohtia Suomessa vuonna 2010 lanseerattuun PS-tiliin eli pitkäaikaissäästötiliin sillä erotuksella, että PS-tili on ikärajoihin sidottua säästämistä, minkä lisäksi sijoituksista saa verovähennyksen tiettyyn rajaan saakka.
PS-tilin sisällä tuotot ovat verovapaita siihen asti, kun varoja nostetaan, jolloin maksetaan normaali pääomatulovero. Suomessa niin PS-tilien kuin vapaaehtoisten eläkevakuutustenkin uusmyynti käytännössä tapettiin jatkuvilla lakimuutoksilla, jotka liittyivät esimerkiksi varojen nostoikärajoihin. Yksilön on voitava nostaa itse säästämäänsä eläkettä, kun hän jää työeläkkeelle. Nyt sitä voi nostaa vasta 68-vuotiaana, vaikka jäisi työeläkkeelle esimerkiksi 65 vuotiaana. Onkin tärkeää jatkaa lainsäädännön uudistamista vapaaehtoisen eläkesäästämisen uudelleen elvyttämiseksi.
Suomessa sijoitusrahastojen sisällä saaduista tuotoista maksetaan verot vasta kun varoja nostetaan. Rahastojen suosio onkin kasvanut Suomessa ja noin joka kolmas kotitalous on rahastosijoittaja. Rahastot mahdollistavatkin helpon sijoitustoiminnan kustannustehokkaasti. Suomalaisten rahastosijoitukset ovat kuitenkin suhteellisen vähäisiä verrattuna verrokkimaihin.
Eduskunta hyväksyi hiljattain lain osakesäästötilistä, joka mahdollistaa sen, että myös osakesäästötileillä voi käydä kauppaa osakkeilla ilman välittömiä verovaikutuksia, kunnes varoja nostetaan tililtä omaan käyttöön. Varoja osakesäästötilille voi alkaa tallettaa ensi vuoden alusta lukien.
“Tämä on hyvä suunta ja sen myötä suomalaiset toivottavasti alkavat sijoittamaan yhtä innokkaasti kuin he pelaavat rahapelejä”, Erkkilä toteaa.
”Nyt tarvitaan vakautta eri sijoitusmuotojen verotukseen. Se on finanssialan pääviesti tulevalle hallitukselle. Päättyvällä vaalikaudella sijoitusmuotojen verotusta on yhtenäistetty. Kotitalouksien tulee voida luottaa nyt siihen, että sijoittamista ja omaan tulevaisuuteen varautumista ei vaaranneta poukkoilevalla veropolitiikalla.”
(1) Esimerkkilaskelman tuottoprosentti on oletus. Laskelmassa ei ole huomioitu kaikkia säästösummaan todellisuudessa vaikuttavia tekijöitä, kuten inflaatiota, veroja, valuuttakurssimuutoksia ja rahastoihin liittyviä kuluja.
Artikkelin on kirjoittanut kaupallinen johtaja Outi Toivanen-Visti
