Talouskriisi, ekokriisi, demokratian kriisi. Tarvitsemme työvälineitä, joilla rakennamme tulevaisuutta globaaleissa kriiseissä. Vastaus on sivistys.
Jokainen ihminen ja aika antaa sivistykselle oman merkityksensä. Yhteistä on se, että sivistys kantaa kestävyyden ja yhdenvertaisuuden arvoihin pohjaavaan tulevaisuuteen. Sivistystä tarvitaan, jotta voimme elää sovussa toistemme kanssa ja pitää huolta yhteisestä planeetastamme.
Sivistysyhteiskuntaa rakentamassa
Sivistysyhteiskuntaa on rakennettu määrätietoisesti elinikäisen oppimisen, avoimuuden ja osallistamisen perustalle. Kvs-säätiö on tehnyt tätä työtä pian 150 vuotta. Suomalaisessa yhteiskunnassa säätiön toiminta konkretisoituu monenlaisina, arkeemme asettuneina innovaatioina, kuten kirjastolaitoksen ja Yleisradion tuottamina opetusohjelmina ja etäopetuksena.
”Kansanvalistusseura on kehittänyt sivistysyhteiskuntaa konkreettisesti, pannut asioita liikkeelle ja niistä on tullut osa arkeamme. Kutsumme sitä arkisivistykseksi”, Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi sanoo. Arkisivistyksen perusta on yhdessä oppiminen.
”Sivistys on dynaaminen ja elää ajassaan”
Toimitusjohtaja Tuomi pitää suomalaisen sivistyksen vahvuutena sitä, että se voidaan sanoittaa kullekin aikakaudelle sopivaksi. Sen kuuluukin elää ja muuntua.
”Sivistys on dynaaminen käsite, joka elää ajassaan. Sivistys on tuonut Suomelle ja suomalaisille resilienssiä kohdata haastavat ajat – mutta onko tämä unohtunut? Juuri nyt on tärkeä pohtia sivistyksen merkitystä ja sanoittaa se uudelleen monikriisiaikaamme”, Tuomi sanoo.
Ensi vuosi on siihen omiaan. Säätiön 150-vuotisjuhla on innoittanut opetus- ja kulttuuriministeriötä (OKM) nimeämään vuoden 2024 kaikille avoimeksi Sivistyksen teemavuodeksi. Sen kunnianhimoinen tavoite on tuoda sivistys kaikkien arkeen. Vuodesta on rakentumassa valtakunnallinen tapahtumien vuosi.
Toisin sanoen sivistys on mukana arjessa ja juhlassa, pienessä ja suuressa. Arkisivistys toteutuu jokapäiväisessä elämässä.
Pölyt pois ja vähemmän marmorinmakua
”Nyt on aika pyyhkiä pölyt sivistyksen päältä, jotta sivistysvaltiomme perusta ei rapaudu”, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen toteaa.
”Nyt on aika pyyhkiä pölyt sivistyksen päältä, jotta sivistysvaltiomme perusta ei rapaudu.”
”Toivomme, että sivistyksen teemavuoteen osallistuvat aktiivisesti kaikki keskeiset sivistysvaltiomme toimijat: koulutus, kulttuuri, liikunta, tiede ja taide, kirjastot, nuoriso sekä myös työelämä ja yritykset. Sivistyksen merkitystä on tärkeä pohtia yhdessä, ja sanoittaa sivistys tähän päivään. Sivistys ei saa jäädä unohduksiin”, Lehikoinen painottaa.
Sivistys on kuin uudistuva metsä tai jokasyksyinen marjasato — se on ehtymätön varasto, kun sitä vaalitaan ja siitä pidetään huolta. Sivistys on jokaisen oikeus.
Sivistyksen teemavuosi kutsuu kaikki dialogiin ja toimintaan — Sivistys matkaa myös maailmalle
”150-vuotissyntymäpäiviemme kunniaksi saimme tehtäväksi tulevan teemavuoden koordinoinnin. Näin pääsemme myös juhlavuotena tekemään säätiömme tarkoitukseen kirjattua sivistystyötä ja elinikäisen oppimisen edistämistä. On ollut hienoa huomata, miten innostuneesti eri toimijat ovat ottaneet teemavuoden omakseen. Tapahtumia suunnitellaan ympäri Suomea”, kertoo Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi.
Sivistyksen teemavuoden pääteemat
Sivistyksen teemavuoden juhlatoimikuntaa luotsaa puheenjohtajana europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.
”Me elämme maailmassa, joka on tällä hetkellä rauhaton ja levoton. Euroopassa on käynnissä sota Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kestävyyskriisi koettelee planeettaamme. Demokratia ja eurooppalaiset arvot ovat uhattuna diktatuurien ja ääriajattelun nostaessa päätään. Sivistystä tarvitaan enemmän kuin ennen. Sivistys vahvistaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Sivistys on turvallisuuden paras tae”, Pietikäinen toteaa.
Hän toivoo, että teemavuosi auttaa viemään sivistyskeskustelua myös Eurooppaan ja maailmalle. ”Esimerkiksi kesällä 2024 Helsingissä on laaja sivistyskonferenssi, joka toteutetaan yhteistyössä Euroopan ja maailman aikuiskoulutusjärjestöjen kanssa”, Pietikäinen sanoo.
Juhlatoimikunta on määritellyt teemavuodelle kuusi pääteemaa, joiden kautta sivistystä tarkastellaan.
Nämä teemat ovat
- kestävä tulevaisuus
- monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja uussuomalaisuus
- kulttuuri ja taide edelläkävijöinä
- tieteestä sivistykseksi
- lukutaito ja dialogi
- elinikäinen oppiminen ja sivistys.
Lisäksi läpileikkaavina teemoina ovat digitalisaatio ja myötätunto.
”Sivistys on sanana Suomen lahja maailmalle. Sivistys on vaikeasti käännettävissä englannin kielelle, joten päädyimme juhlatoimikunnassa antamaan tämän sanan lahjaksi maailmalle osana saunan, sisun ja Sibeliuksen jatkumoa”, Pietikäinen toteaa.
Kestävää elämää Sivistyksen teemavuoden jälkeenkin
Sivistyksessä riittää työsarkaa, ja siihen Kvs-säätiö kumppaneineen kutsuu kaikkia mukaan. Pidetään yhdessä sivistys elävänä ja dynaamisena kestävän elämän perustana teemavuoden jälkeenkin.
”Sivistyksellä on katse avoinna kolmeen suuntaan: se luottaa menneisyyteen, elää omassa ajassaan ja katsoo uteliaana tulevaisuuteen”, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kokoaa Sivistyksen teemavuoden 2024 tavoitteen.
Teemavuoden tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta sivistys.fi. Tietopaketit ovat saatavilla myös ruotsiksi, englanniksi, inarinsaameksi, koltansaameksi, pohjoissaameksi ja romanikielellä.
”Ota rohkeasti yhteyttä, jos sinulla on hyvä idea teemavuoden tapahtumaksi”, Lauri Tuomi kehottaa.
”Tervetuloa mukaan teemavuoden tapahtumiin ja tapahtumajärjestäjäksi. Luodaan yhdessä tulevaisuuden toivoa luova tapahtumien vuosi”, Sirpa Pietikäinen innostaa.
Sivistyksen teemavuosi 2024 on kaikille avoin tapahtumien vuosi
- Yhteisöt ja verkostot voivat hakea mukaan osaksi teemavuoden tapahtumakalenteria.
- Lisätietoa muun muassa avoimista infowebinaareista sekä tapahtumakalenterin hakulomake ja -ohjeet: sivistys.fi
- Sivistyksen teemavuoden 2024 tapahtumia koordinoi 150 vuotta täyttävä, sitoutumaton Kvs-säätiö (Kansanvalistusseura sr.).
Teksti: Kansanvalistusseura / Elina Heiskanen ja Terhi Kouvo
