Toukokuun toisena viikonloppuna Tarton kaupunkia halkovan Emajoen rannalle, Lodjakodan teemapuiston kainaloon kiikutettiin 13 erilaista saunaa. Tartto toimii vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupunkina ja saunafestivaali on osa vuoden pääohjelmistoa.
”Maailman ilmeisesti ensimmäiseksi saunakeskustelufestivaaliksi” tituleeratun Alaston totuus -tapahtuman tavoitteena oli luoda luottamuksellinen ilmapiiri, joka kannustaisi kaikkia saunojia ottamaan osaa keskusteluun.
Saunan lauteiden opit
Saunojat innostuivat keskustelemaan muun muassa kulutustottumuksista, ympäristötietoisuudesta ja rauhanrakentamisesta. Viimeksi mainittua käsiteltiin niin Viron sisäpolitiikan, Venäjän kuin Euroopan unionin näkökulmasta. Unionin rooli nousi vahvasti esiin sen takia, että tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta Viron EU-jäsenyyden solmimisesta.
Keskusteluissa toteutettiin suomalaisen Erätauko-säätiön edistämää dialogimallia. Vetäjät omaksuivat perinteisistä paneeleista poikkeavan roolin: moderaattori pani keskustelun liikkeelle, mutta keskustelijat määräsivät suunnan.
Tapahtuman vastaava tuottaja, Suomen Viron-instituutin johtaja Hannele Valkeeniemi tarkentaa, että dialogisen mallin ideana on kuunnella toisia ja tarttua aiemmin sanottuun. Dialogisessa keskustelussa ei ole tarkoitus sen paremmin päästä konsensukseen kuin käännyttää toisia oman mielipiteen taakse, vaan kuulla rauhallisesti eri näkemyksiä ja kehittää ajatusta.
”Julkinen puhe on hyvin usein monologia, peliä tai esitystä. Pahimmillaan keskustelu on vihaista ja vastakkainasettelua lietsovaa. Sellainen vieraannuttaa monia ihmisiä. Dialogimalli edustaa ajattelutavan muutosta”, Valkeeniemi toteaa.
Tartossa dialogimalli vietiin ympäristöön, jossa sitä esiintyy luonnostaan eniten – saunaan. Keskustelijoiden titteleillä ei ollut merkitystä. Puheet jäivät lauteille, eikä niitä taltioitu.
Valkeeniemen mukaan tapahtuma lunasti sille asetetut odotukset. Tarton saunakeskusteluissa onnistuttiin noudattamaan rakentavan keskustelujen sääntöjä.
”Saunan lauteilla kehitetyt opit olisi syytä saada yhteiskuntaan laajemminkin.”
Telttasauna matkaa rintamalle
Tarton saunakeskustelufestivaali syntyi suomalaisten ja virolaisten yhteistyönä. Oppejaan tapahtumassa jakoivat muun muassa Tampereen vanhimman yleisen saunan, Rajaportin saunan lämmittäjä Alexander Lembke ja Tallinnan Mustamäe Span saunamestari Kaupo Sõrmus. Keskustelua oli innoittamassa myös ryhmä Tarton yliopiston politiikantutkijoita.
Konsepti on skaalattavissa sekä isoihin että pieniin tapahtumiin. Se saa jatkoa ainakin Oulussa, joka on valittu vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Emajoen rannalla saunottiin myös Oulu 2026 -tiimin rakentamassa pop-up-saunassa.
Pääosin festivaalisaunat olivat kuitenkin virolaista käsialaa. Yhtenä näyttävimmistä erottui Ukrainaan myöhemmin matkaava suuri telttasauna, jota testattiin Tartossa ensimmäistä kertaa.
Hankkeen taustalla on virolainen Saunas for Ukraine -hyväntekeväisyysjärjestö. Järjestössä on mukana pro bono -pohjalta virolaisia saunayrittäjiä ja Viron maanpuolustusliiton jäseniä, joita yhdistää maanpuolustustahto, rakkaus saunaan ja halu auttaa Ukrainaa. Heistä mainittakoon muun muassa kiuastuotantoon keskittyvän HUUM OÜ:n johtaja Siim Nellis sekä elokuvaohjaajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana tunnettu Ilmar Raag.
Viron ja Suomen saunakulttuurien yhteiset juuret
Saunafestivaalin löylyissä pohdittiin myös itse saunomista ja vertailtiin Suomen ja Viron saunakulttuureja keskenään. Maiden yhteistä saunaperinnettä on satoja vuosia vanha saunarauhan käsite, jonka lähtökohtana on saunan pyhyys ja huomaavainen löylykäytös.
Erojakin löytyy. Virossa toimii esimerkiksi edelleen enemmän yleisiä saunoja kuin Suomessa. Näihin vanhoihin kylä- ja kaupunkisaunoihin mennään yhteisöllisyyden hengessä tapaamaan ihmisiä. Toisaalta niissä käydään Virossa senkin takia, ettei kaikilla ole varaa tai tilaa omaan saunaan. Suomessa yleisistä saunoista pitkälti luovuttiin elintason nousun myötä, kun kerrostaloihin alettiin rakentaa omia saunoja. Saunomistapahtuma muuttui aiempaa yksityisemmäksi.
Saunaentusiastiksi tunnustautuva Hannele Valkeeniemi kertoo havainneensa, että yhteisöllinen ja urbaani saunakulttuuri tekee paluuta Suomessa. Hän muistuttaa myös, että Suomen ja Viron saunakulttuureilla on yhteiset juuret.
”Perinnesaunomisen tavat ovat Suomessa ja Virossa samankaltaisia, mutta alueellisesti muovautuneita. Kaakkois-Viron savusaunaperinne on matka omiin juuriin myös suomalaiselle.”
Savusaunaa ei voitu festivaalialueelle siirtää. Festivaalin osallistujat pääsivät kuitenkin satelliitin välityksellä tutustumaan Haanjan kylässä Vana-Võromaalla sijaitsevan Mooskan talon savusaunaan. Võromaalainen savusaunaperinne pääsi vuonna 2014 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suomen saunaperinne kirjattiin samaiseen luetteloon kuusi vuotta myöhemmin.
Kansainvälisenä saunapäivänä 8. kesäkuuta kello 19–20 virolaiset ja suomalaiset yhdistävät jälleen voimansa saunomisen merkeissä. Tavoitteena on tehdä Guinnessin maailmanennätys Facebookissa ja postata tunnissa ennätysmäärä kuvia saunovista ihmisistä.
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.