Tutkimusten ja niistä tehtyjen uutisten valossa Suomi on ollut ongelmien ja epäkohtien kuormittama maa.
Suomalaiset sosiaali- ja terveystieteilijät ovat vuosikymmenestä toiseen listanneet erilaisia ongelmia ja epäkohtia sekä esitelleet erilaisia uhkakuvia ja tulevaisuuspelkoja.
Myös poliittiset puolueet ja julkinen valta ovat rakentaneet politiikan asialistat samalta pohjalta. Entinen, nykyinen ja tuleva oppositio ovat listanneet politiikassa olevia ongelmia ja epäkohtia, jotka entinen, nykyinen ja tuleva hallitus on listannut opposition syyksi.
Pääsääntöisesti julkisuuteen mahtuu puolisen tusinaa ongelmaa ja epäkohtaa viikossa. Suurin osa niistä on median päivänperhoja, jotka tulevat ja menevät ilman sen suurempaa vaikutusta kansalliseen sosiaaliseen ilmapiiriin.
Monet teemat toistuvat kuitenkin yhä uudestaan. Pikkuhiljaa ne ovat muuttuneet vakiintuneiksi totuuksiksi.
Oheisessa taulukossa on yhteenveto suomalaisesta huolten yhteiskunnasta – sen pysyvistä ongelmista ja epäkohdista sekä hyvinvointivaltion sääntelyjärjestelmiin ja uudelleenjakoon liittyvistä haasteista.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää mainiosti
Toimittamassani kirjassa Hyviä uusia Suomesta – Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva on esitelty suuri määrä erilaisia niin sanottuja yhdistelmäindikaattoreita, jotka kartoittavat tietyn yhteiskuntapolitiikan alueen tilaa vertailevasti. Indikaattorit ovat kehittyneet vuosikymmenten myötä yhä luotettavammaksi tavaksi arvioida institutionaalisia rakenteita ja yhteiskuntia. Yrityksen ja erehdyksen kautta ne on saatu myös aikaisempaa selitysvoimaisemmiksi.
Tulokset ovat samansuuntaisia, tarkasteltiinpa taloudellista toimintaympäristöä, sosiaalista edistystä, kestävää kehitystä tai hallinnon toimintakykyä ja oikeusjärjestystä: Suomi on maailman parhaiden maiden joukossa. Monella mittarilla se on lähimpänä maanpäällistä taivasta.
Suomalainen yhteiskunta on vieläpä kehittynyt myönteiseen suuntaan 2000-luvun aikana:
- nuorten asema on kohentunut,
- työelämän laatu on parantunut,
- naisten asema vahvistunut,
- ikääntyvän väestön toimintakyky on vahvistunut.
Suomalaisten elämänlaatu on tasaisesti kohentunut ja terveys parantunut. Erityisen myönteistä on ennenaikaisen kuolleisuuden ja niin sanottujen epätoivon kuolemien määrän vähentyminen useimmilla alueilla.
Merkitystä vailla ei ole sekään, että suomalaisten luottamus tulevaisuuteen on lisääntynyt ja turvallisuudentunne parantunut. Kummallakin näistä mittareista Suomi on maailman parhaiden maiden joukossa – ellei aivan paras.
Samoin ilmaston savukaasut ja ikuisuuskemikaalit ovat ratkaisevasti vähentyneet Suomessa. Muutos on näillä alueilla ollut jopa hämmästyttävän myönteistä.
”Suomen malli toimii varsin hyvin erilaisista ulkoisista kolhuista huolimatta.”
Samankaltaista myönteistä viestiä kertovat kansantalouden ja työmarkkinoiden sekä hyvinvointivaltion ja asunnottomuuden vähentämisen muutokset.
Keskeinen viesti kaikilla näillä alueilla on, että Suomen malli toimii varsin hyvin erilaisista ulkoisista kolhuista huolimatta. Samaa voidaan sanoa myös Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehityksestä muun muassa alustatalouden ja sosiaalisten pilarien alueella.
Huipulta on pitkä matka pohjalle
Tutkimustulokset ovat herättäneet kommentoijissa monenlaisia ajatuksia.
Ensimmäisenä herää kysymys, miksi tutkijat eivät havainneet myönteisiä muutoksia 2000-luvun aikalaisarvioissa. Niissä korostuivat uusliberalismiin, talouskuriin ja kilpailukykypaineisiin liittyvät kriittiset tulkinnat.
Suomalaisen yhteiskunnan menestys sen sijaan jäi monella tapaa katveeseen. Kuilu aikalaisarviointien ja systemaattisten tilastojen välillä on ollut melkoinen.
Toinen ilmeinen kysymys on, menetetäänkö vuosikymmenien kuluessa kertynyt myönteinen muutos nyt kuluvan vaalikauden aikana.
”Suomi aloittaa sopeutumisen maailman muutokseen huipun tuntumasta.”
Toistaiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta kertovat tilastot eivät viesti voimakkaasta murroksesta. Jatkuvuus on ollut vahvaa useimmilla alueilla. Suomalaisten suuri enemmistö voi oikein hyvin.
Olisi toisaalta erikoista, jos pandemian, elinkustannuskriisin sekä työikäisen väestön tulonsiirtojen ja palvelujen leikkaukset eivät alkaisi näkyä pysyvinä muutoksina suomalaisten elämänlaadussa. Myös matalan talouskasvun ja julkisen velan kohtalonyhteys on kaikkien tiedossa, ja useimmat sen myös ymmärtävät.
Vaikka seinille ja muureihin ilmestyy erilaisia kirjoituksia, Suomi aloittaa sopeutumisen maailman muutokseen huipun tuntumasta. Sieltä on pohjalle pitkä matka.
Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Tämän sisällön mahdollistaa Tampereen yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.