Tallinnassa on eletty keväästä alkaen mittavien, kaupungin kokonaisinfraa uudistavien rakennustöiden keskellä. Rakentamisen aikana keskustan joukkoliikennelinjoihin ja liikenteen hallintaan on tehty lukemattomia väliaikaisia muutoksia.
Helsingistä Tallinnaan saapuvien matkustajien silmiin osuu ensimmäisenä vanhankaupungin satamaan johtavan raitiotien rakentaminen, jonka vuoksi useat risteykset ja tieosuudet kaupungin keskustassa on suljettu.
Uuden raitiovaunulinjan arvioidaan valmistuvan kesällä 2024. Raiteiden asennusta seuraa tie- ja jalkakäytäväpäällysteiden rakentaminen, liikenteenohjauslaitteiden, linja-autokatosten ja muun kaupunkitilakalustuksen asennus sekä urakan loppuvaiheessa maisemointityöt, jotka saatettaneen päätökseen helmikuussa 2025.
Keskustan läpi muodostuu vaihtoehtoisia väyliä
Ensimmäisen vaiheen rakennustyöt ovat edellyttäneet liikenteen laajoja uudelleenjärjestelyjä kaupungin keskustassa. Järjestelyillä on ollut vaikutusta massojen liikkumiseen sillä Tallinnan sataman ja keskustan välillä kulkee valtavasti ihmisiä.
Vuonna 2019 sataman läpi kulki yhteensä noin 10,7 miljoonaa matkustajaa, joista noin 8,8 miljoonaa Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Vuonna 2020 sataman kokonaismatkustajamäärä tippui koronapandemian vuoksi 4,3 miljoonaan. Vuonna 2022 määrä kasvoi yli 7 miljoonaan. Tänä vuonna määrän arvioidaan palaavan pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Uudet reititykset luovat valmistuessaan vaihtoehtoisia väyliä keskustan läpi, mikä liikennetutkija Hannes Lutsin mukaan lisää raitiovaunuverkostoon joustavuutta.
”Verkosto kestää jatkossa paremmin häiriöitä. Uusi satamareitti tarjoaa luotettavamman yhteyden satamaan ja lähialueille, joissa on meneillään paljon uutta kiinteistökehittämistä.”
Yritysten menetyksiä pyritään kompensoimaan
Rakennustöillä on ollut vaikutuksia myös yritysten toimintaan, koska useat risteykset ja tieosuudet keskustassa on suljettu. Tilanne vaikeutui entisestään, kun raitiotien rakentamisen rinnalla kaupungin keskustassa kunnostettiin myös Jõe- ja Pronksi-katuja.
Tallinnan apulaiskaupunginjohtaja Vladimir Svet toteaa, että näin suuria hankkeita on mahdotonta toteuttaa ilman katujen ja risteysten tilapäistä sulkemista. Kaupunki onkin yhteistyössä yritysten kanssa pohtinut toimenpiteitä, joilla negatiivisia vaikutuksia kompensoidaan.
”Yritykset voivat vuokrata kaupungin tiloja kaupalliseen toimintaan maksutta. Mainosverosta on mahdollista saada 50 prosentin alennus”, Svet kertoo.
Veroalennuksen hakemisen edellytyksenä on, että yritystoiminnan kannalta olennainen katu on osittain tai kokonaan suljettuna vähintään kuusi kuukautta peräkkäin tai yhteensä vähintään kuusi kuukautta vuoden sisällä rakennustöiden takia. Veroetua voidaan tarjota kadun sulkemisen tai osittaisen sulkemisen aikana ja vielä kaksi kuukautta kadun avautumisen jälkeen.
Rakennustyöt ovat karkottaneet asiakkaita keskustan yrityksistä. Heidän houkuttelemisekseen takaisin on käynnistetty uusittua kaupunkitilaa esittelevä tiedotuskampanja, joka jatkuu tammikuun loppuun asti.
Baltian maiden yhteishanke tukee Tallinnan raideinfran uudistuksia
Sataman uusi raideyhteys asettuu osaksi Baltian maiden Rail Baltica -ratayhteyshanketta. Raitiotien 46 miljoonan rakentamiskustannuksista 26 miljoonaa euroa katetaan Rail Balticalle myönnetystä EU-tuesta. Rail Baltica -ratayhteyshankkeen saama rahoitus on toisin sanoen vauhdittanut uuden raitiovaunulinjan rakentamista.
Rail Baltica
Baltian maiden välisestä rautatiehankkeesta on käyty keskustelua 1990-luvun lopulta lähtien.
Vuonna 2001 Viron, Latvian ja Liettuan liikenneministerit allekirjoittivat hankkeesta yhteistyösopimuksen.
Vuonna 2010 Puolan, Liettuan, Latvian, Viron ja Suomen liikenneministeriöiden edustajat allekirjoittivat muistion.
Ensimmäisen vaiheen rakennustöitä koskeva sopimus allekirjoitettiin vuoden 2023 huhtikuussa.
Rautatie alkaa Tallinnasta ja kulkee Pärnun, Riian, Panevėžysin ja Kaunasin kautta Varsovaan. Kaunasista on myös yhteys Vilnaan.
Rail Baltican matkustajajunat kulkevat 234 km/h.
Tallinnasta pääsee Rail Baltican valmistuttua Riiaan alle kahdessa tunnissa, Vilnaan alle neljässä tunnissa ja Varsovaan alle seitsemässä tunnissa.
Matkustajaliikennesuunnitelmassa on neljä vuoroa päivässä Tallinnasta Varsovaan sekä neljä suurnopeusjunaa päivittäin Tallinnasta Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan. Lisäksi suunnitteilla on toinen yöjuna Varsovaan.
EU-rahoittaa 85 prosenttia projektista Connecting Europe Facility (CEF) -välineen kautta.
Kansallisten hallitusten on vastattava EU:n rahoituksen mahdollisesta vähennyksestä.
Apulaispormestari Svet korostaa kahden rinnakkaisen hankkeen synergiaetuja.
”Palvelemme sataman asiakkaita, parempaa yhteyttä Rail Balticaan ja hajautamme sataman liikennettä”.
Noin 900 kilometrin pituinen Rail Baltica yhdistää valmistuessaan Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan pääkaupungit toisiinsa ja muuhun Eurooppaan. Virossa Rail Baltican rata tulee olemaan noin 220 kilometrin pituinen. Samanaikaisesti modernisoidaan maan nykyistä rataverkkoa.
Rail Baltica -hanketta on kaavailtu kymmeniä vuosia. Visio on asteittain konkretisoitumassa, kun tänä syksynä Tallinnan päässä on aloitettu Ülemisten kaupunginosaan nousevan matkustajaterminaalin rakennustyöt.
Hankkeella on myös symbolista merkitystä. Neuvostomiehityksen jälkeen alueen rautatiejärjestelmässä otettiin käyttöön Venäjän raideleveys, mikä rajoitti voimakkaasti Baltian maiden mahdollisuuksia luoda rautatieyhteyttä Eurooppaan. Yhdistyessään Euroopan rataverkkoon Baltian maat palautuvat kiinteämmin osaksi Eurooppaa ja irtautuvat jälleen kauemmaksi neuvostomenneisyydestä.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt hankkeen strategista merkitystä. Latvian liikenneministeri Kaspars Briškens on todennut uuden rautatieyhteyden lisäävän maan puolustuskykyä.
Viron puolustusministeri Hanno Pevkur tunnustaa hänkin Rail Baltican puolustuspoliittisen ulottuvuuden.
“Rail Baltica vahvistaa valmistuttuaan sotilaallista liikkuvuutta. Uusi rautatieyhteys monipuolistaa logistiikan kehittämista ja tukee alueellisia puolustuskykyämme.”
Kestävän liikkuvuuden tavoitteet rakentamisen pohjana
Tallinnan kaupungin päätöksentekijöiden visioissa kaiken rakentamisen on tuettava kestävän liikkuvuuden tavoitteita. Kaupunkilaisille pyritään tarjoamaan liikkumisen mahdollisuuksia, jotka kilpailevat aiempaa paremmin autojen kanssa. Tavoitteena on saavuttaa tasapainoinen liikennemuotojakauma, esteetön liikkumisinfrastruktuuri ja turvallinen liikenneympäristö kaupungin alueella.
Tallinnan kaupunginhallitus on vastikään jättänyt kaupunginvaltuustolle kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaluonnoksen, joka myötäilee laajempien ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteutumista. Fossiilisten polttoaineiden käyttö pääkaupungin joukkoliikenteessä on päätetty lopettaa vuoteen 2035 mennessä.
Liikennetutkija Hannes Luts kiittelee kunnianhimoista suunnitelmaa joukkoliikennejärjestelmän ja pyöräilyinfrastruktuurin parantamiseksi.
”Nähtäväksi jää, miten järjestelmä kehittyy. Viimeisimmät kehityssuunnat antavat toivoa, että Tallinna saattaa olla menossa ainakin oikeaan suuntaan. Tuloksena on parhaimmillaan vihreämpi, kestävämpi ja autoista vähemmän riippuvainen kaupunki.”
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.