”Olen vähän kateellinen Billielle, kun hän pääsee Tampereelle lentämään F-35:llä”, sanoo Lockheed Martinin asiakasvaatimuksista vastaava johtaja Gary North puhelinhaastattelussa USA:n Marylandistä. Hän tarkoittaa Lockheed Martinin pääkoelentäjä Billie Flynniä, joka aloittaa kohta oman osuutensa Suomen ilmavoimien HX Challenge -talvitesteissä.
Lockheed Martinin 5. sukupolven monitoimihävittäjä F-35A on yksi viidestä konetyypistä tarjouskilpailussa, jossa valitaan korvaaja ilmavoimien 64 Hornet-hävittäjälle.
Northin kateutta selittää, että hän on itsekin lentäjä, joka jäi eläkkeelle Yhdysvaltain ilmavoimista neljän tähden kenraalina. Hän on toiminut muun muassa Tyynenmeren ilmavoimien komentajana ja vastannut ilmavoimien operaatioista Lähi-idässä.
Kanadalainen Billie Flynn puolestaan on ollut mukana F-35:n kehitysprojektissa, mutta lentänyt myös useilla sen kanssa kilpailevilla konetyypeillä. Flynn ehti pitkällä urallaan Kanadan ilmavoimissa aloittaa Hornet-lentäjänä, nousta everstiluutnantiksi ja taistella Kosovossa ja Serbiassa, mutta hän on myös lentänyt Eurofighter Typhoonia siviilikoelentäjänä.
Myös Flynn odottaa Suomen HX Challengea innoissaan.
”On meidän vuoromme näyttää kaikille, miten 5. sukupolven hävittäjä toimii Suomessa. F-35 eroaa dramaattisesti aiemmista hävittäjistä: tämä ei ole Tom Cruise ja Top Gun, tämä on Star Wars”, tiivistää Flynn.
Ilmasodankäynti ei ole enää koiratappelua
Suomessa on käyty poliittista kinastelua siitä, pitääkö nykyisten Hornetien tilalle hankkia täsmälleen sama määrä eli 64 hävittäjää vai ei. Hävittäjähankinnan periaatteissa ei puhuta lukumäärästä, vaan tavoitteeksi on ilmaistu, että Hornet-hävittäjien suorituskyky korvataan täysimääräisesti.
Näin etenee HX-hankinta
”Suomi etsii HX-ratkaisua, joka on – kriisitilanteen niin vaatiessa – välittömästi käyttövalmis ja suorituskyvyltään tehtäviensä tasalla”, muotoilee hankinnan ohjelmajohtaja Lauri Puranen blogissaan.
Suorituskyvyn kokonaisuuteen kuuluvat lentokoneiden ja asejärjestelmien lisäksi muun muassa tukeutumis-, koulutus- ja huoltojärjestelmä, johtamis- ja tietojärjestelmien muutokset sekä turvallisuuskriittisen infrastruktuurin rakentaminen.
Mutta mitä suorituskyky tarkoittaa käytännössä? Sen ymmärtämiseksi on hyvä kerrata vähän ilmasodankäynnin historiaa.
North on ehtinyt 36-vuotisella sotilasurallaan nähdä, miten ilmasodankäynnin periaatteet mullistuivat teknologian kehityksen myötä. Hän muistelee ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia ilmasodankäynnin käytäntöä, jota kutsutaan kaartotaisteluksi: hävittäjälentäjät taistelivat lähietäisyydellä toisiaan vaanien.
Sen jälkeen mukaan kuvaan on tullut pitemmän kantaman ohjussodankäynti. Teknologian avulla kohteisiin hakeutuvat ohjukset ovat tehneet ilmatorjunnasta entistä tehokkaampaa.
”3. ja 4. sukupolven lentäjät kasvoivat toisen maailmansodan ja Vietnamin oppien varjossa. Nykyisin ilmasodankäynti on hyvin kehittynyttä, hyvin verkottunutta ja hyvin vaarallista. On kyettävä vastaamaan erittäin kehittyneisiin uhkiin. Tämä kehitys on vaatinut koneilta entistä suurempaa selviytymiskykyä”, North sanoo.
Koneiden suorituskyvyn on pystyttävä toimimaan myös strategisena pelotteena sekä rauhan aikana että tositilanteessa. North tietää, että kun uhka on tarpeeksi vaikuttava, vastustaja ei edes yritä hyökätä.
”Tarvitaan musertava ylivoima: vastapuolen väki tutustuu tilanteeseen ja päättää, että ei kannata. Siksi kun poliitikot ja muut päättäjät investoivat puolustusteknologiaan, hankintojen pitää olla parasta mitä on tarjolla”, korostaa North.
Jos lentäjältä kysytään, mikä on hävittäjän tärkein ominaisuus, vastaus on selvä.
”Voisin sanoa sinulle, että tärkeitä ominaisuuksia ovat koneen järjestelmät, ketteryys ja nopeus, mutta tärkein ominaisuus F-35:ssä on selviytymiskyky. Se tarkoittaa kykyä suorittaa haluamamme tehtävä, Suomen tapauksessa isänmaan suojelu ja ilmatilan valvonta. Teemme sen tietäen, että selviydymme joka kerta eikä vastustaja pääse meitä uhkaamaan”, sanoo Flynn.
Yli kymmenen vuoden kehitysohjelma
F-35-hävittäjän kehittäminen on ollut pitkä ja vaativa prosessi – Lockheed Martinin oman arvion mukaan historian suurin sotateknologian kehitysprojekti koskaan. Yli kymmenen vuotta kestäneessä kehitysohjelmassa kehitettiin ensin suorituskykyjä, sen jälkeen testattiin niitä operatiivisesti mahdollisimman realistisissa skenaarioissa erilaisia uhkia vastaan.
Lopputuloksena on pitkä lista hienoja teknisiä ominaisuuksia: on entistä laajempaa suoritusarvoaluetta, 1,6 Machin eli lähes 2000 kilometrin tuntinopeutta, edistyksellisestä häiveteknologiaa, parempaa liikehtimiskykyä, sensorifuusiota ja verkostoavusteisia taistelujärjestelmiä.
”F-35:n teknologiset ratkaisut on rakennettu kuuden vuosikymmenen aikana kerätyn kyvykkyyden päälle. Projektin hienous on siinä, että kone toimii juuri niin kuin on suunniteltu. Et varmasti löydä ainuttakaan 4. sukupolven pilottia, joka lennettyään 5. sukupolven konetta haluaisi vapaaehtoisesti palata takaisin 4. sukupolveen”, sanoo North.
Ainutlaatuista F-35:ssä on esimerkiksi, että sen aseistus ja polttoainesäiliöt on sijoitettu koneen rungon sisään eikä ulkopuolelle. Tämä parantaa sekä koneen häiveominaisuuksia että toimintakykyä.
Northin mukaan häiveominaisuudet eivät tarkoita ainoastaan sitä, ettei kone näy tutkassa, vaan kyky välttää vihollisen havaitsemaksi tuleminen on laajempi käsite.
”Häiveteknologiaa vähättelevät ne, joilla sitä ei ole. Me Lockheed Martinilla olemme tehneet tätä jo 56 vuotta ja sekä koneiden että ohjelmistojen kehittäminen jatkuu tulevina vuosikymmeninä”, sanoo North.
Häiveominaisuuksiin liittyy Northin mukaan se, miten kehittyneesti tietoa voi jakaa muiden kanssa – tietoliikennekin voi paljastaa toimijoiden sijainnin.
Valtavasti lisää tietoa jaettavaksi
Sensorifuusio ja verkostoavusteiset taistelujärjestelmät liittyvät sekä tiedon hankkimiseen ympäristöstä että sen välittämiseen muille tahoille, lentävien yksiköiden lisäksi tarvittaessa myös maajoukoille, merivoimille tai muille liittolaisille. Tieto kulkee suljetussa verkossa nopeasti ja huomaamattomasti.
Flynnin mukaan tämä tarkoittaa aivan eri mittaluokan tietomäärää kuin aiempien hävittäjäpolvien aikana koskaan oli mahdollista. Tieto on myös helposti omaksuttavissa lentäjän kypärän näytöltä ja verkossa jaettavissa.
”5. sukupolven kone mahdollistaa, että tiedämme kaiken, aivan kaiken vastustajasta ja omista joukoista, satoja kilometrejä ennen kuin näemme heidät omin silmin. Tiedämme kaiken siitä, keitä meillä on vastassa ja tiedämme kaiken omista joukoistamme, jotta voimme suojella niitä – näkemättä fyysisesti koskaan vastustajaa”, kertoo Flynn.
Satoja kilometrejä pidentynyt, entistä tarkempi havaitsemiskyky ei ole tarpeen ainoastaan taistelutilanteessa. Se on keskeistä myös ilmatilan suojaamisessa ja valvonnassa rauhan aikana sekä mahdollisten loukkaajien tunnistamisessa.
Kehittyneet 5. sukupolven järjestelmät tarkoittavat sitä, että F-35 on vähintään yhtä paljon ohjelmistotuote kuin mekaaninen laite – Northin mukaan kyseessä on ”ohjelmiston määrittämä kone”. Siksi sen huolto ja ylläpito sisältävät myös ohjelmistokehitystä, ja koneen turvallisuus tarkoittaa myös tietoturvasta huolehtimista.
”F-35 tulee ennakoimaan kehittyviä uhkia ja kykenee vastaamaan niihin vielä pitkään. Tätä konetta pystyy käyttämään vielä seuraavat 40–50 vuotta, toki aika riippuu siitä miten intensiivistä käyttö on”, North arvioi.
Puolustusministeriö korostaa hankintaperusteissaan, että uusien hävittäjien arvioidaan olevan käytössä 2060-luvulle saakka. Siksi niitä valitessa on arvioitava tulevaisuutta eli on kyettävä arvioimaan järjestelmän kehityspotentiaalia. Tämä arviointi on puolustusministeriön mukaan tärkeämpää kuin nykytason tilanne.
Koska F-35 on 5. sukupolven hävittäjien edelläkävijä, se on vasta elinkaarensa alkuvaiheessa. Koneita on kuitenkin toimitettu jo yli 500 kappaletta, ja tilausten perusteella määrä nousee lähivuosina tuhansiin. Koneita käyttää maaperällään yhdeksän valtiota. Niistä Suomea lähinnä on Norja, joka on hankkimassa 52 F-35-konetta. Myös Tanska on päättänyt hankkia 27 F-35:ttä.
Taistelutehtäviin F-35-hävittäjää ovat käyttäneet Yhdysvaltain ilmavoimat ja merijalkaväki sekä Israelin ilmavoimat.
Valmistusmäärien noustessa F-35:n hinta on jo laskenut ja myös lentotunnin hinta huolto- ja ylläpitokustannuksineen painuu alaspäin. F-35-koneesta on kolme eri versiota, joista Suomeen tarjotaan hinnaltaan edullisinta monitoimihävittäjä F-35A:ta.
”Kun koneiden määrä kasvaa, perustamme lisää huoltovarikkoja ja palvelukeskuksia. Lentotunnin hinta laskee dramaattisesti, aiomme saada sen hyvin lähelle 4. sukupolven koneen lentotuntihintaa”, sanoo North.
Talviominaisuudet on jo testattu
Talvitestit eli HX Challenge ovat ensimmäinen vaihe, jossa hävittäjätarjokkaiden suorituskykyä arvioidaan. Tavoitteena on ohjelmajohtaja Purasen blogin mukaan todentaa monitoimihävittäjän ja sen järjestelmien suorituskyky sekä koneen käyttöhuollon vaatimuksia. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on se, miten koneet toimivat suomalaisessa operaatioympäristössä, toisin sanoen vaihtelevassa talvikelissä.
”Suomalainen operaatioympäristö ja toimintatavat saattavat poiketa muiden käyttäjien sää- ja valaistusolosuhteista. Talviset olosuhteet vaikuttavat monitoimihävittäjän operointiin ja erityisesti elektro-optisten järjestelmien, mutta mahdollisesti muidenkin aktiivisten ja passiivisten järjestelmien suorituskykyyn”, blogissa kerrotaan.
Billie Flynn ei ole millään lailla huolissaan F-35:n suoriutumisesta talviolosuhteissa. Hän muistuttaa olevansa itsekin kotoisin Pohjois-Kanadasta ja harrastavansa murtomaahiihtoa. Oleellisempaa kuitenkin on, että F-35-koneita on jo toista talvea käytössä Norjassa ja toimintaa ollaan aloittamassa myös Pohjois-Alaskassa Yhdysvaltain ilmavoimien koneilla.
”Voin vakuuttaa, että Fairbanksissa Alaskassa on yhtä kylmää kuin Suomessa, Lappi mukaan lukien. Meillä on siis tosielämän operatiivista tietoa koneen toiminnasta kylmimmissä mahdollisissa ilmastoissa, joten olemme varmoja että kykenemme toimimaan myös Suomessa, samoin kuin Norjassa, Alaskassa tai Kanadassa”, Flynn sanoo.
Heidi Hammarsten
