Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen Thomas Blomqvist on kokenut poliitikko ja taitava ihmisten kohtaamisessa.
Sen huomaa pian kun seuraa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriä suurlähettiläiden vuosittaisessa kokoontumisessa. Blomqvist on pitänyt puheen ja antanut haastattelut, mutta ministeri ei meinaa päästä pois Töölön Korjaamolta, jossa suurlähettiläspäivät elokuussa järjestettiin.
Tuon tuosta joku tulee nykimään ministeriä hihasta ja sanomaan jotain. Blomqvist kuuntelee hatken jokaista tarkkaavaisen näköisenä, hymyileekin. Erityisavustaja Anna Abrahamsson katselee vieressä.
Ennen kuin ministeriauto kiidättää Blomqvistin seuraavaan paikkaan, hänellä oli kuitenkin aikaa antaa MustReadille haastattelu siitä, mitä asioita hän aikoo ministerinä aivan ensiksi edistää.
Olet pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri. Onko se myös tärkeysjärjestys?
”Minusta ei ole. En ole tätä nimeä keksinyt, mutta en usko myöskään, että se on ollut tarkoituksena sillä, joka nimen on keksinyt. Kun minut nimitettiin, oli nimike jo valmis. Pohjoismainen yhteistyö ja tasa-arvo ovat molemmat yhtä tärkeitä.”
Kevään eduskuntavaaleissa 4,5 prosentin kannatuksen saavuttanut RKP onnistui saamaan hallitukseen kaksi ministeriä, joista toinen on puolueen puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. RKP:n kymmenen hengen eduskuntaryhmässä on siis melko suuri ministeritiheys.
Oliko sillä erityistä merkitystä, mikä salkku sinulle tuli?
”Meille oli todella tärkeää, että saimme kaksi ministeriä. Yhdellä ministerillä olisi ollut melkein mahdoton tehtävä selvitä kaikesta työtaakasta. En ollut niissä keskusteluissa mukana, ne käytiin puheenjohtajatasolla, mutta tuli tosi hyvä kombinaatio.”
Blomqvist iloitsee siitä, että sekä tasa-arvo että pohjoismainen yhteistyö ovat hallitusohjelmassa voimallisesti esillä. Tasa-arvo mainitaan hallitusohjelmassa 75 kertaa ja pohjoismainen yhteistyökin noin 30 kertaa.
”Ainakin meille ne ovat todella tärkeitä asioita ja se näkyy myös hallitusohjelmassa. Kun tasa-arvo mainitaan, Pohjoismaat on usein viitekehyksenä. Se on aivan oikein, sillä ilman tasa-arvoa pohjoismaiset yhteiskunnat eivät olisi kehittyneet yhtä hyvin.”
Thomas Blomqvist
On aivan totta, että hallitusohjelma pursuaa kirjauksia etenkin tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Hallitusohjelman tasa-arvokirjauksista olemme kertoneet MustReadissa jo aiemmin.
Kun ministeriltä kysyy, mitä hän aikoo tasa-arvoa aivan ensiksi edistää, vastaus on pitkä ja polveileva.
Ensinnäkin, tasa-arvo on luonteeltaan poikkihallinnollista, mikä tarkoittaa, että tasa-arvoon liittyviä toimia tehdään kaikissa ministeriöissä. Varsinainen tasa-arvoyksikkö on kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriössä, ja siellä työskentelee viisitoista virkamiestä. Yhdenvertaisuutta edistävät virkamiehet taas työskentelevät oikeusministeriössä.
Jotta asiat eivät olisi liian yksinkertaisia, pohjoismainen yhteistyö ja sitä hoitelevat virkamiehet ovat sijoitettuina ulkoministeriöön.
Fyysisesti ministeri Blomqvist istuu oikeusministeriössä – samassa ministeriössä kuin puoluetoveri Anna-Maja Henriksson.
Blomqvistilla on apunaan kaksi erityisavustajaa, Anna Abrahamsson ja Silja Borgarsdóttir Sandelin. Hän on RKP:n varapuheenjohtaja, joka oli itsekin eduskuntavaaleissa ehdolla. Blomqvistin kabinettiin on tulossa kolmaskin erityisavustaja, jota ei ole vielä ehditty palkata. Valtiosihteeriä hänellä ei ole.
Työryhmää pukkaa
Aivan ensiksi, selostaa Blomqvist, kootaan työryhmä, joka suunnittelee hallitusohjelmassa luvatun tasa-arvo-ohjelman: Laaditaan laaja-alainen tasa-arvo-ohjelma, jolla koordinoidaan toimenpiteitä tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi eri osa-alueilla, hallitusohjelmassa sanotaan.
”Sellainen visio minulla on, että siihen tasa-arvo-ohjelmaan voi sisällyttää aika paljon tärkeitä asioita. Olen jo sanonut muun muassa naisjärjestöjen kattojärjestölle [Naisjärjestöjen Keskusliitto], että haluan käydä heidän kanssaan keskustelua, kuten myös miesjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.”
Heiltä ministeri haluaa tietää, mitkä ovat isoimmat tasa-arvo-ongelmat, joihin pitäisi puuttua.
”On varmaan sellaisiakin, joista ei ole mainintaa hallitusohjelmassa. Kaikki asiat, jotka mainitaan hallitusohjelmassa, ovat lähtökohtaisesti sellaisia, että niihin haetaan ratkaisu. Haluan kuunnella kenttää tarkalla korvalla.”
Blomqvist odottaa ehdotuksia myös virkamiehiltä ja käy keskustelua muiden ministereiden kanssa – kuten esimerkiksi Aino-Kaisa Pekosen (vas.), joka on sosiaali- ja terveysministeri ja vastaa perhevapaauudistuksesta.
Pekonen on juuri asettanut kolmikantaisen työryhmän suunnittelemaan uutta perhevapaamallia, jonka raamit on tosin melko tarkkaan jo paalutettu hallitusohjelmassa. Sen mukaan tulossa olisi käytännössä vähintään 5+5+5-malli, minkä lisäksi hoitovapaata voisi edelleen jatkaa siihen asti, kun lapsi on 3-vuotias.
Tähän tiedot tasa-arvo-ohjelmasta loppuvatkin. STM:n tasa-arvoyksikön johtaja Tanja Auvinen vahvistaa, että ministerin kanssa on käyty ohjelman suunnittelusta ja työryhmän kokoonpanosta vasta alustavia keskusteluita.
Siitä ei ole tietoa, tuleeko työryhmään esimerkiksi muita ministereitä, kuten ei siitäkään, tuleeko työryhmään edustusta myös järjestöistä. Jos järjestöjen edustajia ei oteta työryhmään jäseniksi, heitä ainakin kuullaan.
”Toiveemme on, että tasa-arvo-ohjelma olisi mahdollisimman konkreettinen. Ohjelma valmistuu loppuvuodesta tai viimeistään ensi vuoden alussa”, suunnittelee erityisavustaja Silja Borgarsdóttir Sandelin.
Uutta on, että hallitusohjelman mukaisesti valtionhallinnossa aiotaan ottaa entistä terhakkaampi ote sukupuolivaikutusten arviointiin. Sitähän periaatteessa pitäisi tehdä jo nyt, mutta toteutus on satunnaista tai laiskanpuoleista tai saattaa jopa puuttua kokonaan:
Hallitus sitoutuu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen muun muassa talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa, lukee hallitusohjelmassa.
Ja lisäksi:
Tasa-arvon seuraamiseen luodaan valtion eri hallinnonalat kattava seurantajärjestelmä. Sukupuolivaikutusten arvioinnin tulee sisältyä kaikkien ministeriöiden alaisten hallinnon toimintoihin.
Poliittinen kokemus painoi ministerivalinnassa
Vaikuttaa luvalla sanoen siltä, että tasa-arvoasiat ovat ministeri Thomas Blomqvistille melko uusia. Ne ovat toki olleet RKP:n asialistalla pitkään, ja puolueessa on myös useita vahvoja tasa-arvopoliitikkoja, kuten kansanedustaja Eva Biaudet, joka on entinen Lipposen hallituksen peruspalveluministeri ja Etyjin ihmiskaupan vastaisen toiminnan erityisedustaja.
Biaudetia ei kuitenkaan tällä kertaa valittu ministeriksi, kuten ei myöskään kansanedustaja Anders Adlercreutzia, jota jotkut pitivät todennäköisempänä valintana tasa-arvoministeriksi kuin Blomqvistia.
Blomqvistilla on kuitenkin Adlercreutzia huomattavasti enemmän poliittista kokemusta. Adlercreutz on vasta toisen kauden kansanedustaja, Blomqvist neljännen kauden. Blomqvist on myös ollut muun muassa RKP:n varapuheenjohtaja, hän on istunut puolue-elimissä ja johtanut RKP:n eduskuntaryhmää – tehtävä, johon Adlercreutz valittiin kesäkuussa Blomqvistin jälkeen.
Yksinkertaisesti: Blomqvistista tuli ministeri, koska oli hänen vuoronsa.
Talonpoika Tenholasta
Ei kuitenkaan tuomita ministeriä vielä ennakkoon; eihän hän ole ehtinyt olla virassaankaan vasta kuin kolme kuukautta. Taustaltaan Blomqvist on maanviljelijä, joka ilmoittaa eduskunnan sivuilla sidonnaisuuksistaan näin: Noin 62 ha peltoa ja noin 58 ha kasvuisaa metsämaata käsittävän maa- ja metsätalouskiinteistön omistaja.
Blomqvist on myös niin tammisaarelainen ihminen kuin olla ja voi. Hän saattaa ilmoittaa kotipaikakseen myös Tenholan tai Raaseporin – riippuen siitä, missäpäin Uuttamaata hän liikkuu. Valtakunnan tasolla hän sanoo olevansa Raaseporista.
Oletko feministi?
”Oikeastaan kutsun itseäni, että olen tenholalainen, se on syntymäpaikkakuntani, ja olen talonpoika. Ne ovat nimitykset, joita olen käyttänyt itsestäni tähän saakka. Muita en ole käyttänyt, kun ne ovat kuitenkin minusta aika isoja asioita”, Blomqvist pyörittelee.
Ministeri lisää, että ei ole ”innostunut etiketistä”, minkä hän ilmeisesti katsoo jollain lailla liittyvän feministiyteen. Hän päätyy vakuuttamaan, että feministi ei ole hänelle sen vaikeampi nimilappu kuin mikään muukaan.
”Se on ihan ok ja mitä tiedän feminismistä, niin kyllä minä ajan niitä asioita, joita feministitkin ajavat. Jos onnistun hyvin ja jos tulokset ovat hyviä, ehkä sitten joskus uskallan kutsua itseäni feministiksi.”
Blomqvist on koulutukseltaan ylioppilas. Hän on opiskellut maa- ja metsätaloustiedettä Helsingin yliopistossa. Ministeri vaikuttaa olevan myös hyvin perhekeskeinen. Nettisivuillaan kolmen lapsen isä kirjoittaa:
”Minulle on tärkeää viettää aikaa perheeni kanssa. Vaimoni ja lapseni ovat minulle kaikki kaikessa ja he ovat myös tärkein tukeni.”
Turvakodeille kolmen miljoonan korotus
Jotta nyt päästäisiin edes johonkin konkretiaan, kysytään ministeriltä turvakodeista. Valtioneuvostossa ne kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön ja ministeri Krista Kiurun (sd.) vastuulle.
Turvakotien toimintaan on budjetoitu hallitusohjelmassa tuntuva korotus: kolme miljoonaa euroa vuodessa.
Kyse on merkittävästä korotuksesta, sillä valtion budjetista turvakotien toimintaan käytetään tänä vuonna vajaat 20 miljoonaa euroa. Ylipäätään turvakotien rahoitusta on nostettu rutkasti jo viime vaalikaudella. Vuonna 2016 turvakotien rahoitus oli 11,5 miljoonaa euroa. Valtion budjettiin, pois kuntien rahoituksesta, turvakodit siirrettiin vuonna 2015.
Vaikka rahoitusta on lisätty, tarve on edelleen huutava. Suomessa pitäisi olla Euroopan neuvoston suosituksen mukaan 500 turvakotipaikkaa. Nyt niitä on noin 220.
Ministerin mukaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttuminen on hänen sydäntään lähellä.
”Miten voidaan puuttua itse väkivaltaan, on tietysti ongelman ydin. Vaatii ehkä lisäselvityksiä, mitä voisimme tehdä, että väkivaltaa saataisiin vähennettyä? Ettei niitä turvakotipaikkoja tarvittaisi niin paljon. On huolestuttavaa, että tarvitaan näinkin paljon paikkoja.”
Itse asiassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on Suomessa tutkittu ja selvitetty melko paljonkin.
Eikö nyt kannattaisi jättää selvitykset sikseen ja panna kaikki paukut toteutukseen – vaikka niihin turvakoteihin?
”Katsotaan nyt, kuinka monta paikkaa saadaan lisää. Tahtotila on kuitenkin kirjattu hallitusohjelmaan. Paikkoja tullaan lisäämään, mutta päästäänkö viiteensataan tällä kaudella, sitä en uskalla luvata. Ainakin oikeaan suuntaan mennään.”
Kentällä odottava tunnelma
Soittokierros tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parissa toimiviin järjestöihin osoittaa, että kentällä ollaan toiveikkaalla, mutta odottavalla mielellä. Hallitusohjelmaa pidetään yleisesti hyvänä ja paljon lupaavana.
Enää ei tarvitse kuin toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset.
Olisi tärkeää, että hallitus saisi tasa-arvoon liittyvät suuret uudistukset nopeasti liikkeelle, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 60 järjestöä, joilla on yhteensä yli 400 000 jäsentä.
”Isoja uudistuksia ovat ainakin perhevapaauudistus, translain uudistus, suostumus, siis raiskauslainsäädännön uudistus. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma pitäisi saada mahdollisimman nopeasti valmiiksi, samoin kuin naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma”, luettelee Heinilä.
Heinilä huomauttaa, että ainakin yksi hallituksen tasa-arvoteko on jo toteutuksessa: subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautus on osa ensi vuoden talousarvioesitystä. Palautusta koskevien lakien ehdotetaan tulevan voimaan elokuussa 2020.
”Myös esimerkiksi alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy etenee, sehän tulee myös edullisemmaksi kuin abortit. Viimeksi päätöksen tekivät Turku ja Lahti, Vantaalla käytäntö on ollut jo pitkään ja Helsingissäkin jonkin aikaa. Jo noin puolessa Suomen kunnista nuorten ehkäisy on maksutonta.”
Hallitusohjelmaan ollaan tyytyväisiä myös Seta ry:ssä. Erityisen tärkeä Setalle oli translain uudistus, johon liittyvistä kirjauksista merkittävin oli pääsihteeri Kerttu Tarjamon mukaan se, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan niiltä transsukupuolisilta, jotka vaihtavat sukupuoltaan.
”On ollut hämmästyttävää ja räikeä ihmisoikeusloukkaus, että meillä on Suomessa ihmisryhmä, jolta on vaadittu lisääntymiskyvyttömyyttä. Toisin sanoen valtio on katsonut, että on ihmisryhmä, jonka ei toivota lisääntyvän. Toivomme, että laki tulisi voimaan nopealla aikataululla”, sanoo Kerttu Tarjamo.
Setassa ei kuitenkaan olla täysin tyytyväisiä translakia koskeviin kirjauksiin. Transsukupuoliset itse olisivat halunneet, että oikeus juridisen sukupuolen vaihtamiseen olisi annettu myös nuorille, esimerkiksi 16-vuotiaille, eikä vasta täysi-ikäisille, kuten hallitusohjelmassa nyt sanotaan.
”Vaikuttaa siltä että kaikki eivät täysin ymmärrä, mistä siinä on kyse. Kyse on oikeudellisesta vahvistamisesta, mikä on ihmisen henkilötunnus. Jotkut tarkoituksellisesti sekoittavat tämän sukupuolen korjaushoitoihin ja leikkauksiin”, Tarjamo jatkaa.
Toinen akuutti asia ovat intersukupuoliset henkilöt, joiden vartalo ei ole selkeästi nais- tai miestyypillinen vaan jotakin siltä väliltä. Intersukupuolisia lapsia, useimmiten vauvoja, on tähän saakka leikattu suomalaisissa sairaaloissa joko tytöiksi tai pojiksi. Tämän kosmeettisen, ei-lääketieteellisen sukuelinkirurgian hallitus haluaa lopettaa.
Tätä hallitusohejlman kirjausta Kerttu Tarjamo pitää merkittävänä maailmanlaajuisestikin.
”Intersukupuolisten lasten oikeuksia käsitellään aika harvoin tällä tasolla. Asiana se on paljon poissaolevakin, sellainen, jota ei mainita koskaan.”
Intersukupuolisten lasten osalta Tarjamo esittää saman toiveen kuin transihmisten puolesta – uusi lainsäädäntö voimaan ja mahdollisimman nopeasti, kiitos.
Ohjelmien kautta tekoihin?
Palataan vielä Korjaamolle jututtamaan tenholalaista talonpoikaa, josta on yllättäen tullut tasa-arvoministeri.
”Olen ollut vasta niin vähän aikaa ministerinä, että ei tässä ole vielä paljoa tapahtunut, mutta toivon mukaan tapahtuu. Sitä ainakin haluan. Vaikka edistysaskeleet olisivat pieniäkin, on tärkeää että niitä saada aikaan”, sanoo Thomas Blomqvist.
Pienillä, konkreettisilla parannuksilla voi olla ministerin mukaan suuri merkitys myös pohjoismaisessa yhteistyössä.
”Asiat voisivat sujua vielä nykyistäkin joustavammin kun ihmiset muuttavat töihin, opiskelemaan tai yrittämään Pohjoismaiden välillä.”
Kaikkea ei myöskään saada välttämättä ihan täydelliseksi, ministeri pohtii. Näin saattaa käydä esimerkiksi perhevapaauudistuksessa.
”Siitä ajattelen, että tehdään uudistus nyt ja sitten katsotaan, toimiiko se. Ja jos ei toimi, korjataan.”
Hallituksen ohjelmaa on arvosteltu ei vain tasa-arvon osalta vaan ylipäätään siitä, että siinä luvataan niin paljon selvittää asioita ja laatia erilaisia ohjelmia.
Toisaalta on niinkin, että käytännön toimet etenevät usein jonkinlaisen ohjelman kautta.
Tasa-arvo-ohjelman lisäksi hallitus laatii muun muassa samapalkkaisuusohjelman. Se tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Samapalkkaisuusohjelmaan liittyen hallitusohjelmassa luvataan edistää muun muassa palkka-avoimuutta.
”Ajankohtainen asia on myös, että talousarvio joka on jo prosessissa, pitää katsoa ja tehdä ennakkoarviointeja, ja luoda seurantajärjestelmä, että miten eri talousarviomomentit vaikuttavat tasa-arvoon.”
Onko valtion talousarviossa toisin sanoin tarkoitus soveltaa sukupuolitietoista budjetointia?
”Kyllä. Hallitus tulee tekemään niin talousarvioissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa. Se on kirjattu hallitusohjelmaankin, mutta nyt täytyy katsoa, että se käytännössä toteutuu.”
Lisää aiheesta:
Tämän sisällön mahdollistavat Akava, EK, PAM ja Tehy.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.