Mehiläisen OmaMehiläinen-sovellus ja sen osana toimiva Digiklinikka lähtivät ideasta tehdä chattiin perustuva sovellus, jolla asiakkaat saisivat lääkäripalvelut mobiililaitteessa omaan taskuunsa. Työterveysasiakkaista löytyikin heti ajatuksesta kiinnostuneita kokeilijoita, ja sovellus julkaistiin kesällä 2016.
”Asiakkaiden reaktiot olivat heti, että miksi tällaista ei ole ollut jo aiemmin? Meidät on yllättänyt positiivisesti, miten ison osan lääkäriasioinnista Digiklinikalla voi hoitaa”, sanoo Mehiläisen liiketoimintajohtaja Anssi Hartiala.
Ensimmäisen toimintavuoden joulukuuhun mennessä käyttäjiä oli tuhat kuukaudessa. Nykyisin määrä on kuukausitasolla 14 000 eli noin kymmenen prosenttia lääkärikäynneistä hoituu digitaalisesti. Hartiala arvioi, että kasvupotentiaalia on edelleen runsaasti ja Digiklinikalla voisi toteuttaa laadukkaasti ja nykyistä tehokkaammin noin 25–50 prosenttia yleislääkärikäynneistä.
Digiklinikka käynnistyi osana työterveyshuollon palveluita, mutta sen mahdollisuudet huomattiin nopeasti myös kunnallisissa ulkoistuksissa. Tätä helpottaa se, että Digiklinikan asiointitiedot on mahdollista yhdistää myös Kanta-palveluun.
”Digiklinikka on tosi iso mahdollisuus myös julkisella sektorilla, missä ongelmana ovat lääkäreiden saatavuus ja nousevat kustannukset. Lääkäreiden tuottavuus on digivastaanotolla ainakin kaksin-kolminkertainen perinteiseen vastaanottoon verrattuna”, Hartiala sanoo.
Täysulkoistusten lisäksi eräät kunnat ovat hankkineet Digiklinikan täydentämään omaa palveluvalikoimaansa, esimerkiksi ilta- ja yöajan käyttöön.
”Digiklinikka on aina auki ja palvelee siis myös päivystyksellisissä asioissa. Se on helppo ensikontakti silloin kun pohtii, onko syytä hakeutua fyysiseen sairaalapäivystykseen. Tämä ennaltaehkäisee päivystysten ruuhkautumista, kun ei-päivystykselliset asiakkaat hoidetaan etänä”, kertoo Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo.
Hyvä ratkaisu lääkäripulassa
Kun Kemi, Tornio ja Keminmaa pari vuotta sitten ulkoistivat sekä Länsi-Pohjan sairaalan että perusterveydenhuollon Mehiläiselle, kustannussäästöt eivät olleet päällimmäinen tavoite, kertoo johtava lääkäri Pertti Sakaranaho. Oleellisinta oli sote-uudistuksen tavoitteissakin korostettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio, joka sujuvoittaa potilaiden hoitopolkuja.
Näin saatavuushaaste voisi ratketa
”Pääasiallisena tarkoituksena oli Länsi-Pohjan sairaalan toiminnan jatkaminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio, sitä kautta saatavat laadulliset ja mahdollisesti myös kustannushyödyt”, sanoo Tornion kaupungin hyvinvointipalveluissa työskentelevä Sakaranaho.
Digiklinikka on Länsi-Pohjassa ollut käytössä viime huhtikuusta asti. Noin 50 000 hengen asiakaspohjalla on jo ylletty noin 6000 asiakaskäyntiin vuositasolla.
”Olen laskeskellut, että ehkä parin lääkärin työpanos hoidetaan tällä kolmen kunnan alueella digiklinikan kautta. Ja kun tällä alueella on lääkäripula, se on ihan hyvä ratkaisu kuntalaisille: helppo, palvelee hyvin ja nopeasti”, Sakaranaho arvioi.
Lupaavan alun jälkeen Digiklinikalla on Sakaranahon mukaan vielä runsaasti varaa kasvattaa käyttäjäkuntaansa. Jo nyt näkyy, että kokeilijat ovat tyytyväisiä ja turvautuvat sovellukseen toistekin.
”Tietenkin suuri osa meidän asiakkaistamme on ikäihmisiä, joille digitaalinen maailma on oudompi. Kouluttamalla ja tiedottamalla Digiklinikan käyttöä voidaan laajentaa. Nuorten ihmisten keskuudessa palveluiden käyttötarvetta on harvemmin, mutta he taas löytävät digitaalisuuden helpommin”, sanoo Sakaranaho.
Sujuvoittaa hoitoon pääsyä
Potilaan näkökulmasta Digiklinikka säästää aikaa ja vaivaa. Sitä tukevat myös sähköinen ajanvarausjärjestelmä sekä OmaMehiläinen-palvelu, jossa näkee tutkimustulokset ja tietoja terveyshistoriastaan. Digitaalisesti saa laboratoriolähetteitä ja voi uusia reseptejä.
Mehiläisen asiakkaat ovat osoittautuneet taitaviksi arvioimaan, milloin heidän ongelmansa sopii Digiklinikalle: yli 80 prosenttia sinne esitetyistä asioista myös hoituu ilman varsinaista vastaanottokäyntiä.
Mehiläisen konseptin tekee ainutlaatuiseksi se, että siinä on integroitu teknologiaa ja lääkäriresursseja. Potilas tekee ensin strukturoidun esihaastattelun, jonka lääkäri saa käyttöönsä ja jatkaa sen perusteella chat-keskustelua potilaan kanssa. Lääkäri saa näkyviin myös potilaan laboratoriotulokset ja sairaushistorian.
”Digiklinikalla käytössä ovat automatisoidut oirekyselyt, jotka nopeuttavat lääkärin työtä ja lisäävät tasalaatuisuutta. Kun dataa tulee lisää, kone myös oppii siitä ja algoritmia kehitetään”, sanoo Mehiläisen Kaisla Lahdensuo.
Kun lääkäri on valinnut tietyn diagnoosin, hänellä on käytössään myös niin sanottuja geneerisiä hoitosuunnitelmia. Niitä voi käyttää hyvin samanlaisina toistuvissa tapauksissa, mutkikkaammat tilanteet ratkaistaan erikseen.
”Digiklinikka on hyvä toistuvissa vaivoissa, joiden takia potilas on jo aiemmin asioinut meillä ja tiedot ovat meidän järjestelmässämme. Samoin sellaisissa asioissa, joista voi lähettää kuvan. Suurin lisäarvo syntyy tilanteissa, joissa fyysinen liikkuminen vastaanotolle olisi vaikeaa, esimerkiksi jos pieni lapsi sairastuu myöhään yöllä”, Lahdensuo kertoo.
Mehiläisen Digiklinikassa on mukana noin 30 lääkärin rinki. Pääsääntöisesti he tekevät sekä perinteistä vastaanottotyötä että Digiklinikkaa 4 tunnin vuoroissa.
”Tulijoita tähän työhön olisi enemmänkin, koska tätä voi hoitaa myös etänä. Siksi tämä konsepti lisää myös alueellista tasa-arvoa tuomalla lääkäriresursseja sellaisille seuduille, joille on vaikea saada vakituisia työntekijöitä”, Hartiala kertoo.
Digi parantaa myös laatua
Digiklinikka on ulospäin näkyvin osa Mehiläisen digikehitystä, mutta digitaalisuus ja sen mahdollistama datan keruu vaikuttavat yrityksen palveluiden laatuun monella muullakin tavalla.
”Mehiläinen on jo 110-vuotias, joten yrityksen potilasturvallisuus- ja laatutyöllä on pitkät perinteet. Nykyaikaiset työkalut mahdollistavat kuitenkin vielä paljon laajemman datan keruun sekä ammattilaisilta että potilailta itseltään”, sanoo Lahdensuo.
Digitaalisuus toimii omavalvonnan tukena ja varmistaa, että tutkimus- ja hoitokäytännöt noudattavat suosituksia ja laatu pysyy tasaisena kaikissa yksiköissä.
”Potilastietojärjestelmästä saa rakenteistettua tietoa esimerkiksi siitä, paljonko kussakin yksikössä myönnetään sairauslomia, määrätään antibiootteja tai kolmiolääkkeitä tai tehdään tietyntyyppisiä tutkimuksia – tiedetään esimerkiksi että lannealueen röntgentutkimuksia ei pitäisi tehdä kevyin perustein hedelmällisessä iässä oleville”, Lahdensuo kertoo.
Poikkeamille etsitään selitys
Lukuja verrataan kunkin lääkärin omaan alaryhmään: kyseessä voi olla esimerkiksi yleislääkäri, työterveyslääkäri tai fysiatri. Jokaisen yksikön vastaava lääkäri seuraa lukuja ja poikkeamista keskustellaan. Useimmiten niille löytyy järkevä selitys, joskus voi olla myös osaamisen päivittämisen tarvetta.
”Voi olla, että diabetekseen erikoistunut lääkäri saa hoidettavakseen kaikkein hankalimmat tapaukset, ja silloin hoitotasapainoluvut ovat huonot – mutta niin pitääkin olla. Lukujen avulla nähdään myös, saadaanko lisää vaikuttavuutta, jos esimerkiksi tuodaan diabetespotilaiden hoitoon lisää henkilökuntaa, kuten moniammatillinen tiimi.”
Myös hoidon vaikuttavuuden seurantaan digitaalisuus antaa uusia mahdollisuuksia. Tietoja voi poimia joko suoraan potilastietojärjestelmästä tai kyselytutkimuksilla, joita Digiklinikka ja OmaMehiläinen helpottavat.
”Seuraamme kakkostyypin diabeteksen hoitotasapainoa potilastietojärjestelmän verensokeri- ja kolesteroliarvojen kautta. Samoin sydän- ja verisuonitautipotilaiden tietoja saa poimittua potilastietojärjestelmästä”, sanoo Lahdensuo.
Polvileikkauspotilailta taas kysytään omia kokemuksia polven toimintakyvystä ja kivuliaisuudesta ennen ja jälkeen leikkauksen. Seuraavaksi potilaiden omia arvioita on tarkoitus alkaa kerätä myös sydämen varjoainekuvausten yhteydessä.
Ennaltaehkäisy on tehokkainta
Jos terveydenhuollon panostukset halutaan pitää mahdollisimman tuottavina ja vaikuttavina, avainkysymys on oikea-aikaisuus: sairauksien ennaltaehkäisy sujuu aina pienemmin panoksin kuin hoito. Oikea-aikainen hoitoon pääsy taas ehkäisee myöhempiä ongelmia ja pitää sairauspoissaolot mahdollisimman lyhyinä.
Myös ennaltaehkäisyssä digitaalisuus on osoittautunut lupaavaksi työkaluksi. Mehiläisellä on hyviä kokemuksia elämäntapavalmennuksista, joissa yhdistetään digiä ja esimerkiksi työterveyshoitajalta saatavaa ammattilaistukea. Tällaisia valmennussovelluksia on tarjolla jo painonhallintaan ja stressiin.
”Useimmat valmennukset on porrastettu niin, että perustasolla oppii esimerkiksi syömään oikein tai säätelemään stressiä. Jos tilanne on jo vaikeampi, sovellus hyppää seuraavalle tasolle ja tukea antamassa on erikoistuneempi ammattilainen”, kertoo Lahdensuo.
Elämäntapavalmennuksissakin on Lahdensuon mukaan ensiarvoisen tärkeää seurata vaikuttavuutta, eli on asetettava tavoitteita ja seurattava niiden toteutumista.
”Seuraamme esimerkiksi mielialamittareita tai painokiloja. Lisäksi kannustamme ihmisiä asettamaan omia tavoitteitaan. Ne ovatkin usein tosi kovia, mutta silti yli 80 prosenttia ykköstason sovelluksen käyttäjistä saavuttaa tavoitteensa.”
Kehitystyö jatkuu
Seuraavina teemoina elämäntapavalmennusten kehitysjonossa ovat mielenterveysongelmat ja tupakoinnin lopettaminen.
”Tiedämme, kuinka suuri terveysongelma tupakointi on ja että tupakoimattomuus helpottaa esimerkiksi leikkaushaavojen parantumista. Tupakoinnin lopettamisvalmennusta voisi tarjota automaattisesti sellaisella hetkellä, kun motivaatiota siihen on muiden terveysongelmien takia. Jos edes yksi prosentti tarttuisi tähän mahdollisuuteen, vaikutus kansanterveydelle olisi jo valtava”, arvioi Lahdensuo.
Digiklinikan kehityslistalla on seuraavaksi tulossa kuvien lähettämisen lisäksi mahdollisuus varata aika videovastaanottoon.
”Mehiläinen on hyvä yhteisö kehittämiseen, koska täällä on paljon sekä lääkäreitä että potilaita. Näemme nopeasti, mikä toimii ja mikä ei. Sellaista on turha puskea, mikä ei tuota hyötyä”, Lahdensuo sanoo.
Digiklinikka on ainutlaatuinen konsepti myös kansainvälisesti, ja Anssi Hartiala uskookin sen vientimahdollisuuksiin. Ensimmäinen kauppa syntyi kesäkuussa, kun kreikkalainen yksityisiä sairaala- ja lääkäripalveluja tarjoava Hellenic Healthcare Group osti Digiklinikka-alustan lisenssin, verkkoajanvarausjärjestelmän ja näiden lokalisoinnin. Toiminta alkaa vuoden 2020 alussa.
”Tavoitteemme on hankkia kymmeniä kansainvälisiä asiakkaita ja auttaa heitä digitalisoimaan perinteistä toimintaa”, sanoo Hartiala.
Heidi Hammarsten
