80 prosentin hiilipäästövähennys vuoteen 2007 verrattuna jo vuoden 2020 loppuun mennessä eli Suomen kunnianhimoisin päästötavoite. Siinä vajaan 10 000 asukkaan Iin kunnan johtotähti, jota varten koko kunta on tehnyt töitä pian vuosikymmenen.
Pienen pohjoissuomalaisen kunnan ilmastotaistelu on ehtinyt herättää jo runsaasti kansainvälistäkin huomiota. Viime talvena BBC kävi tekemässä paikan päällä dokumentin, jossa seurattiin muun muassa sitä, kuinka paikalliset lapset seuraavat energiankulutusta koulussa ja kulkevat pyörillä ja potkureilla kouluun keskellä kylmintä talvea.
Tämä toimii! esittelee onnistumisia
Tämä toimii! -sarja esittelee kuntien ja kaupunkien uusia toimintatapoja. Toimitus on valinnut juttujen aiheet journalistisen työn ja kunnille tehdyn kyselyn perusteella. Ehdotuksia onnistuneista uudistuksista voi yhä lähettää osoitteeseen: info@mustread.fi
Nyt kesäkuussa Iissä on tv-ryhmä tekemässä ajankohtaisohjelmaa australialaiselle SBS-kanavalle. Kuvausryhmää on auttamassa Johanna Jakku-Hiivala, jonka tehtäviin kunnan kehittämisyhtiö Micropolisissa kuuluu mediayhteistyön lisäksi kuntalaisten osallistaminen ilmastotaisteluun.
”Yhdenlaista osallistamista tämäkin on. Etsin haastateltavia ja huolehdin aikatauluista”, hän kertoo paikallisen päiväkodin pihalla. Kuvausryhmä on juuri palaamassa metsäretkeltä lasten kanssa.
Pian toisella puolella maapalloa asukkaat tulevat näkemään, miten iiläiset pikkulapset viettävät arkeaan: tutustuvat metsässä ötököihin ja kukkiin, leikkivät puissa ja syövät eväitä kannonnokassa.
Koulut ja päiväkodit ovatkin olleet avainasemassa kunnan ilmastotyön jalkautuksessa.
Puolet energiassa säästetyistä euroista lapsille takaisin
Päiväkotien ja koulujen alkoi rooli Iin ilmastotyön eturintamassa alkoi vuonna 2013 Euronet 50/50 Max -hankkeesta, johon osallistui 500 koulua 15 eri maasta. Ideana oli, että koulut mittaavat veden, lämmön ja sähkön kulutusta, ja kunta maksaa puolet energialaskuissa säästetyistä euroista takaisin. Kun energiassa säästetyt eurot jaetaan puoleksi lasten ja kunnan kesken, malli on molemmille osapuolille houkutteleva.
Iistä hankkeeseen osallistui alun perin kolme koulua. Tuloksista pidettiin niin paljon, että hanketta päätettiin jatkaa itsenäisesti.
Nyt kaikki Iin päiväkodit ja koulut alakouluista lukioon ovat mukana energiansäästötalkoissa. Lapset ja nuoret itse seuraavat energiankulutusta ja miettivät tapoja säästää energiaa. Erilliset lasten keskuudesta valitut energia-agentit raportoivat tuloksista kuukausittain.
Lapset saavat myös päättää siitä, mitä säästetyillä rahoilla tehdään. Hyvin usein rahat on laitettu yhteisiin harrastusvälineisiin. Summat ovat olleet merkittäviä: esimerkiksi vuonna 2018 kouluille palautettiin lähes 12 000 euroa.
”Välillä lapset ovat innostuneet säästämisestä vähän liikaakin, istuisivat vaikka pimeässä ettei tuhlattaisi, ja vievät hanakasti tietoa ympäristöasioista myös koteihin”, kertoo energia-asiantuntija Kari Manninen kunnan omistamasta kiinteistöyhtiö Iilaakso Oy:stä.
Liian totisena Iissä ei kuitenkaan ilmastotyötä tehdä, vakuuttavat kaikki haastateltavat. Kunnassa uskotaan, että rentous, tasavertaisuus, positiivisuus ja ymmärrettävyys kantavat pidemmälle kuin ylhäältä alaspäin johtaminen, pelottelu ja syyllistäminen.
Ilmastokysymystä ei tule ideologisoida yhden puolueen asiaksi
Tahto taistella ilmastonmuutosta vastaan hyvässä ilmapiirissä näkyy myös kunnallisessa päätöksenteossa. Resurssiviisas Ii -tiekartta, joka määrittelee kunnan ilmastotyön tavoitteet, painopisteet ja mittarit, tehtiin työryhmässä, jossa oli mukana tasaväkinen määrä edustajia kaikista valtuustoryhmistä, kertoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teijo Liedes, joka on ollut mukana Iin kunnallispolitiikassa vuosikymmeniä ja on myös kunnanhallituksen jäsen ja ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja.
Kunnassa on nähty tärkeäksi se, ettei ilmastokysymystä ideologisoida yhden puolueen asiaksi, vaan sen takana ovat kaikki puolueet ja että kaikki päättäjät ruohonjuuritasolta saakka osallistuvat ilmastostrategian tekoon.
Ajattelutapa on lähtöisin jo vuosituhannen alkupuolelta, jolloin kunnassa tehtiin ensimmäinen ympäristöohjelma.
”Se hautautui mappeihin eikä ottanut tulta alleen. Sen aikana kuitenkin selviteltiin esimerkiksi biokaasutuotannon aloittamista. Vaikka laskelmat lopulta osoittivat, ettei tuotantoa kannata aloittaa, opimme toimintatavan, jossa ideoidaan, lasketaan ja – jos laskelmat näyttävät hyviltä – pilotoidaan.”
Kunnan ilmastotyö nytkähti toden teolla eteenpäin vasta kun mikroelektroniikkayritysten tueksi rakennettu kehittämisyhtiö Micropolis tarvitsi uuden strategian yritysten siirtäessä tuotantoaan Kiinaan.
”Teimme radikaalin käännöksen ja päätimme lähteä hakemaan elinvoimaa ja elinkeinopolitiikan linjaa ympäristöasioista. Ajatus oli, että sitä kautta saamme kuntaan uusia työpaikkoja. Hyvin pian vuonna 2012 liityimme Hinku-kuntiin ja Fisu-verkostoon ja aloimme tehdä määrätietoista työtä, joka tuotiin myös kunnan strategiaan.”
Hinku- eli hiilineutraalit kunnat ja maakunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Fisu-verkosto puolestaan on resurssiviisaiden kaupunkien ja -kuntien osaamisyhteisö.
Liedes uskoo ympäristötavoitteiden menneen hyvin läpi kaikissa valtuustoryhmissä, koska kaikissa ilmastotoimissa on nojattu niin vahvasti laskelmiin ja pilotointiin alusta saakka.
Esimerkkinä Liedes kertoo koulujen siirtämisen maalämpöön. Kun idea syntyi, Micropoliksen asiantuntija teki laskelmat. Niiden mukaan takaisinmaksuaika investoinnille olisi muutamia vuosia. Kun maalämpö sitten maksoi itsensä takaisin pilottikoulussa muutamassa vuodessa, oli helppo saada kunnanvaltuustossa läpi päätös kaikkien koulujen siirtämisestä maalämpöön.
”Eli ideoidaan, lasketaan, kokeillaan, mitataan ja skaalataan. Ei päättäjät niin tyhmiä ole, että kun näkevät, että säästöä syntyy, alkaisivat sitä jonkin ideologian takia vastustaa.”
Resurssiviisaan tiekartan avulla ilmastotavoitteet myös pysyvät kunnallisen päätöksenteon ytimessä, ja se on mukana jokaisessa talousarvioesityksessä ja tilinpäätöksessä. Lisäksi nimetty resurssiviisas johtoryhmä varmistaa kokouksissaan, että hankkeet etenevät eivätkä asiat enää hautaudu mappeihin.
Ilman ilmastotekoja kunnallisveroprosentti olisi korkeampi
Pitkäjänteinen ilmastotyö on tuonut pikkuiseen kuntaan reilut 200 miljoonaa ulkopuolisia investointeja. Liedeksen mukaan ilmastotoimet tuovat kuntaan sen verran säästöjä ja tuloja, että ilman niitä kunnallisveroa pitäisi nostaa 1,5–2 prosenttia.
Vaikka kunnan talous on tiukilla kuin niin monissa muissakin kunnissa, ja viime vuoden tilinpäätös näytti 2,8 miljoonan alijäämää, Iissä ei ole tarvinnut mennä kipeisiin rakenteellisiin muutoksiin, kuten pienten kyläkoulujen lakkauttamisiin.
Yksi iso selittäjä tuloksille on tuulivoima, joka on kunnassa suurin yksittäinen tulonlähde. Tuulivoiman verotuotot ovat jo 1,6 miljoonaa euroa vuodessa ja kasvavat tulevaisuudessa. Tuulivoiman ja vesivoiman ansiosta kunnassa tuotetaan yli kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin se käyttää.
Iillä on ilmastokuntana siis siitä hyvä lähtökohta, että se sattuu sijaitsemaan tuulisella alueella ja valtakunnallisten päävoimalinjojen varrella.
Liedeksen mukaan kunta on suhtautunut tuulivoimaan alusta alkaen avoimesti. Toimintatapana on ollut, että tuulivoiman rakentajat ja operaattorit hoitavat ensin suhteensa maanomistajiin ja tekevät alustavat suunnitelmat. Vasta sen jälkeen he tulevat puhumaan kunnan päättäjille kaavoituksesta.
”Näin tuulivoimapuistot on saatu rakennettua ilman valituskierrettä. Kunta on saanut siitä tuloja ja maanomistaja vuokratuottoa.”
Tällä hetkellä tuulivoima aiheuttaa tosin kipakkaakin keskustelua, sillä Pohjois-Iihin on suunnitteilla suuri, 63:n voimalan Ollinkorven tuulipuisto, ja monta muutakin tuulivoimahanketta on vireillä. Vaikka kysymys on päästöttömästä energiasta, osa kuntalaisista pelkää sen vaikuttavan liikaa luontoon, eläimiin ja maisemaan. Kunnassa on tällä hetkellä 53 tuulivoimalaa.
Keskustelua niin, ettei kukaan tunne itseään pöljäksi
Suurten tuulivoimahankkeiden lisäksi kunnassa on tehty paljon kaikenlaista pienempää. Ympäristötietouden jakamisen ja kuntalaisten osallistamisen näkökulmasta yhdistykset ja tapahtumat ovat olleet tärkeässä roolissa.
Jakku-Hiivala työskenteli 2018–2019 Iisisti energinen -hankkeessa, jossa tutkittiin kotitalouksien energiansäästöä. Tavoitteena oli myös energiatietouden lisääminen. Kun varta vasten järjestetyt energiaklinikat eivät innostaneet ihmisiä, päätettiin mennä sinne missä ihmiset ovat – yhdistyksiin.
”Kävimme vetämässä niissä energiavisailuja, joissa ihmiset saavat kilpailla pienryhmissä toisiaan vastaan. Ne ovat hauska tapa herättää keskustelua ja vaihtaa kokemuksia, mutta myös levittää tietoa”, Jakku-Hiivala kertoo.
Erityisesti eläkeläisyhdistykset ovat tehneet Jakku-Hiivalaan vaikutuksen.
”Sitä voisi kuvitella, että vanhemmat ihmiset eivät niin helposti lähde näihin keskusteluihin, mutta hehän tekevät jo kaiken! Heiltä ei ruokahävikkiä tule ja jos iskee vilu, he laittavat toiset villasukat jalkaan mieluummin kuin lisäävät lämmitystä. Heistähän sitä mallia pitäisi ottaa!”
Tuore ylpeydenaihe Iissä on viime kesänä ensimmäisen kerran järjestetty kaksipäiväinen IlmastoAreena, joka veti paikalle 6 500 kävijää. Täksi vuodeksi tavoite oli 10 000 kävijää, mutta koronan takia tapahtuma järjestetään verkossa.
”IlmastoAreenassa tarkoitus on festarimeiningillä levittää tietoa, osallistaa ihmisiä ja pitää hauskaa. Tapahtumissa on hyvä kerätä ihmisiltä säästövinkkejä.”
Paljasjalkaisena iiläisenä Jakku-Hiivala on kokenut osallistumistyön antoisana, koska hän tuntee paikalliset ihmiset ja heidän mentaliteettinsa.
”On tärkeää puhua ympäristö- ja energiansäästöasioistakin niin, että kaikki ymmärtävät eikä kenenkään tarvitse tuntea itseään pöljäksi. Tuputtaminen ei kannata.”
Kunnan metsät hiilinieluksi uusilla metsänhoitotavoilla
Kunnassa tärkeä hanke on ollut myös sähköautojen hankkiminen kunnan työntekijöiden käyttöön leasing-sopimuksella. Ensimmäiset täyssähköautot hankittiin 2015, ja samalla kunta rakensi myös latausjärjestelmäverkon, joka on edelleen Suomen tihein asukaslukuun suhteutettuna. Autot on sittemmin jo vaihdettu uudempiin, ja nykyään käytössä on myös sähköpakettiautoja.
Viime syksynä kuntaan hankittiin myös ensimmäinen “kimppa-auto”. Se on kunnan käytössä virka-aikana, mutta muina aikoina kuka tahansa voi käyttää sitä korvausta vastaan.
”Sähköautoilla saatu säästö ei ole ollut suuri, vain noin tuhat euroa vuodessa. Suurempi säästö tuli siitä, kun kunnan työntekijät velvoitettiin käyttämään ensisijaisesti sähköautoa työajoihin oman auton ja kilometrikorvausten sijaan. Siitä säästö oli jo 45 000 euroa”, Kari Manninen kertoo.
Säästöä merkittävämpi asia sähköautoissa oli kuitenkin esimerkki: jotta ilmastotalkoista voisi tulla paikkakunnalla kaikkien asia, kunnan on näytettävä mallia. Sähköautoja onkin alkanut näkyä kunnanraitilla aiempaa enemmän.
Seuraaviakin askeleita kunnassa otetaan jo täyttä päätä. Päiväkodeissa ja koulussa käytettyä 50/50-mallia sovitellaan otettavaksi käyttöön muissakin kunnan kiinteistöissä. Esimerkiksi kunnantalolla tai kirjastoissa energiansäästörahat voitaisiin ohjata henkilökunnan tyky-toimintaan.
Päästösäästöjen lisäksi kunnassa halutaan kääntää katse myös hiilinieluihin. Parhaillaan käynnissä on kunnan metsäsuunnitelman päivitys.
”Vaikka kunnalla ei ole merkittävää metsäomaisuutta, vain noin 1 500 hehtaaria, halutaan näyttää esimerkkiä ja valjastaa ne myös taisteluun ilmastonmuutosta vastaan”, kertoo kunnan ympäristönhoitaja Vesa Miettunen.
Tavoitteena on hiili- ja ravinneneutraali metsäsuunnitelma, jonka ansiosta kunnan metsien hiilinielu kasvaa nykyisestä. Miettusen mukaan malli on kuntapuolella ainutlaatuinen.
”Tarkoitus on löytää metsänhoitotapoja, jotka esimerkiksi vähentäsivät ravinnepäästöjä ojitetuilta soilta. Tähän mennessä kunnassa ei ole kovin tietoisesti hoidettu metsää, vaan se on käytännössä ulkoistettu metsänhoitoyhdistykselle.”
Miettusen mukaan Pohjois-Pohjanmaa on Suomen ojitetuin maakunta, jonka ojitetut suot rasittavat vesistöjä. Myös turvesoita on paljon, jonkin verran myös Iin kunnassa. Niille haetaan nyt kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan näyttää mallia muille.
Usean ison joen varrella sijaitseva kunta on myös perinteinen kalastuskunta.
Paikallisia jokia on jo kunnostettu vuodesta 2018 alkaen, jotta ne houkuttelisivat enemmän vaelluskaloja. Lisäksi kunta on mukana Iijoen toimijoiden yhteistyöverkostossa eli Iijoki-sopimuksessa, jolla pyritään parantamaan Iijoen ja sen valuma-alueen vesitaloutta
”Vesistönkunnostuksesta hyötyvät paitsi luonto, myös kalastajien liiketoiminta, kuntalaisten kalastusharrastus sekä matkailu.”
Teijo Liedes painottaa, että nyttemmin päätökset eivät ole syntyneet pelkästään säästösyistä, vaan Iissä on alettu ymmärtää myös ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden yhteys. Tästä esimerkkinä on uuden metsäsuunnitelman teon lisäksi se, että kunta vastustaa uusia turvetuotantoalueita ja on valittanut Turveruukin saamista uusista luvista hallinto-oikeuteen.
“Onnistumiset ilmastotyössä ovat auttaneet päätökseen myös asioita, joilla ei ole pelkästään taloudellista merkitystä”, Liedes sanoo.
Osaamista ja tietoa verkostoista
Mutta entäs ne työpaikat ja uudet asukkaat, joita Micropoliksen noin kymmenen vuoden takaisella strategiamuutoksella lähdettiin etsimään?
Tuulivoiman tuomat työpaikat ovat helposti laskettavissa: 50 kappaletta.
Lisäksi työpaikkoja ovat synnyttäneet kuntaan tehdyt investoinnit, kuten kunnan rakennusten siirtäminen pois öljylämmityksestä joko maalämpöön, hakkeeseen, kaukolämpöön tai ilmalämpöpumpuille.
”Nyt lähes 400 000 litran lämmitysöljyn vuosikulutuksesta ollaan tilanteessa, että kunnan kiinteistössä ei ole enää yhdessäkään varsinaisena lämmön lähteenä pala öljy”, Iilaakso Oy:n Kari Manninen kertoo.
Muutos on työllistänyt paikallisia yrittäjiä. Lisääntynyt on myös kunnan kehitysyhtiössä pikkuhiljaa kasvava ympäristö- ja energia-asiantuntijoiden joukko.
Osittain työpaikat ovat vielä tekeillä. Yksi toivoa antava hanke on Circlab, ravinteiden kierrätykseen erikoistunut tutkimus- ja yrityskeskittymä, jonka tavoitteena on kehittää uudenlaisia lannoitteita teollisuuden sivuvirroista. Mukana hankkeessa on Oulun yliopiston lisäksi useita yrityksiä Outokummusta StoraEnsoon.
Paikallisia yrityksiä on kannustettu ilmastotyöhön muun muassa Paikallista-tunnuksen avulla. Merkin saavat iiläiset yritykset, jotka sitoutuvat edistämään kunnan tavoitteita. Verkostossa on kymmeniä paikallisia yrityksiä.
Pieni kunta haluaa näyttää esimerkillään, että ilmastotyössä riittää, kun kaikki tekevät oman parhaansa.
”Tärkeintä on lähteä rohkeasti kokeilemaan ja saada onnistumisia, joiden jälkeen usko ja uskallus lähtevät leviämään”, Manninen kannustaa.
Ennen kaikkea iiläiset kannustavat kuntia liittymään erilaisiin ilmasto- ja kierotalousverkostoihin, kuten Hinkuun, Fisuun, Rankuun ja Circwasteen.
”Kaikkea ei tarvitse osata tai edes opetella itse, vaan tietoa ja osaamista saa näiden verkostojen kautta. Ympäristötyötä tehdään pikkuhiljaa rakentaen, ei kertarysäyksellä, joten omaa osaamattomuutta tai tiedonpuutetta ei tarvitse pelätä”, sanoo Miettunen, joka toimii myös eri verkostojen yhteyshenkilönä kunnassa.
Tukea Ii on saanut vuosien varrella niin aluekehitysrahastolta, TEMiltä, ELY-keskukselta kuin valtioltakin.
”Kanavia löytyy ja niitä kannattaa hyödyntää. Se vaatii kuitenkin sen, että kunta ottaa työn tosissaan ja sekä päättäjät että kuntalaiset ovat ilmastotyön takana, jotta puuhaihmiset löytyvät”, Miettunen kertoo.
Jos Ii pääsee päästötavoitteeseensa, kunta olisi 20 vuotta edellä kansallisia tavoitteita ja 10 vuotta edellä muita Hinku-kuntia. Kuuma kysymys on, paukkuuko 80 prosentin päästötavoiteraja.
Mannisen mukaan vastaus tiedetään varmasti vasta parin vuoden päästä, kun SYKEn laskelmat valmistuvat. Siihen saakka vastaus on varovainen ehkä.
”Nyt me tiedämme 2017 tilanteen, jossa säästö oli 62 prosenttia. Sellainen kutina meillä kuitenkin on, että kyllä me se saavutetaan”, Kari Manninen naurahtaa.
Tämän sisällön mahdollistavat Suomen Kuntaliitto ry ja Kuntarahoitus Oyj.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.