”Millaisena näet somevaikuttajien roolin nyt, kun Suomi on hakemassa Nato-jäsenyyttä?”
Yllättävän kysymyksen esitti vastaväittäjäni toukokuun lopussa järjestetyssä väitöstilaisuudessani. Mietin hetken ja vastasin, että somevaikuttajat voisivat tarjota seuraajilleen mahdollisuuden keskustella Suomen turvallisuuspolitiikasta ja Nato-jäsenyydestä ja sitä kautta käsitellä asiaan liittyviä huolia ja pelkoja.
Perustelin vastaustani havainnoilla, joita teimme tutkiessamme somevaikuttajien osallistumista valtioneuvoston “Faktaa koronasta” -kampanjaan. Havaitsimme, että erityisesti lääkärinä työskentelevien somevaikuttajien korona-aiheiset Instagram-postaukset tuottivat runsaasti vuorovaikutusta. Monilla oli siis selvästi tarvetta ja halua keskustella koronasta ja sen aiheuttamista huolista myös somevaikuttajien kanavissa.
Maanpuolustus kiinnostaa naisia
Uskon, että monilla ihmisillä on tällä hetkellä samanlainen tarve keskustella maanpuolustuksesta. Osallistuin pian väitökseni jälkeen Naisten Valmiusliiton järjestämään NASTA Leijona 2022 -varautumisharjoitukseen. Viikonlopun aikana kävi selväksi, että moni suomalaisnainen on alkanut tänä keväänä pohtia omaa suhdettaan maanpuolustukseen.
Venäjän helmikuinen hyökkäys Ukrainaan on saanut minut ja monet kaltaiseni naiset miettimään, mikä meidän tehtävämme ja roolimme mahdollisessa kriisitilanteessa oikein olisi. Ajatuspaja E2:n tänä keväänä toteuttaman tutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia nuorista naisista kokee oman turvallisuuden tunteensa heikentyneen Venäjän hyökkäyksen seurauksena.
Perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus koskee jokaista suomalaista sukupuoleen katsomatta.
Omaa rooliaan ja turvallisuuttaan miettivät tällä hetkellä epäilemättä myös monet miehet. Nykyisen kaltainen asevelvollisuus pitää kuitenkin todennäköisesti huolen siitä, että ainakin keskimäärin miehet ovat miettineet omaa suhdettaan maanpuolustukseen naisia enemmän.
Perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus kuitenkin koskee jokaista suomalaista sukupuoleen katsomatta. Tarvitsisimmekin enemmän julkista keskustelua siitä, mikä on meidän jokaisen oma suhteemme maanpuolustukseen.
Sotilassosiologian professori Teemu Tallbergin mukaan maanpuolustussuhde käsitteenä kattaa neljä ulottuvuutta: 1) asenteet maanpuolustusta, asevoimia ja/tai aseen käyttöä kohtaan, 2) luottamuksen valtion maanpuolustusta ja omaa kriisipystyvyyttä kohtaan, 3) käsitykset omasta toimijuudesta osana maanpuolustusta ja 4) maanpuolustusta koskevat tiedot sekä taidot. Maanpuolustussuhteessa onkin kyse myös kansalaisten suhteesta valtioon.
Väitän, että somevaikuttajat ovat tänä päivänä sellaisia toimijoita, joiden olisi hyvä osallistua keskusteluun ja jotka voisivat näin tarjota seuraajilleen tilaisuuksia käsitellä omaa maanpuolustussuhdettaan. Uskon, että tämä monipuolistaisi ja moniäänistäisi maanpuolustusta koskevaa keskustelua ja saisi ehkä entistä useamman – myös asevelvollisuuden ulkopuolelle jäävän – pohtimaan omia asenteitaan ja luottamustaan maanpuolustusta kohtaan sekä miettimään syvällisemmin omaa osallisuuttaan osana maanpuolustusta.
Somevaikuttajat ovat myös yhteiskunnallisia vaikuttajia
Tarkastelin viestinnän johtamisen väitöskirjassani sosiaalisen median vaikuttajien roolia organisaatioiden strategisessa viestinnässä.
Somevaikuttajilla viittaan tässä eri sosiaalisen median alustoilla toimiviin henkilöihin, jotka tuottavat sosiaaliseen mediaan sisältöä säännöllisesti, joille on muodostunut tunnistettava henkilöbrändi, joilla on usein kiinteä ja läheinen suhde seuraajiinsa, ja jotka tekevät kaupallista yhteistyötä yritysten sekä muiden organisaatioiden kanssa.
Käsitys somevaikuttajista on usein kapea ja vaikuttajien pääasialliseksi rooliksi saatetaan mieltää viimeisimpien kulutushyödykkeiden suosittelu seuraajilleen. Tällöin voi unohtua, että somevaikuttajilla on monipuolista sisältöosaamista ja että he ovat sosiaalisen median vuorovaikutuksen ammattilaisia.
Somevaikuttajat ovat kriisiviestinnän ammattilaisia
Vaikuttajat tuntevat yleisönsä ja tietävät, millaiset asiat seuraajia kiinnostavat, ärsyttävät ja huolestuttavat. Monet ovat käytännössä kriisiviestinnän ammattilaisia ja tietävät, kuinka somekohuista selvitään hengissä.
Lisäksi somevaikuttajat ovat yhä useammin myös aktivisteja. Monet suomalaiset vaikuttajat ottavat säännöllisesti kantaa muun muassa naisten oikeuksiin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin sekä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Viime aikoina vaikuttajien kanavissa on keskusteltu esimerkiksi kehopositiivisuudesta, kulttuurisesta omimisesta ja hoitajien lakosta.
Jostain syystä tätä keskustelua halutaan kuitenkin julkisuudessa usein vähätellä. Ei ole tavatonta, että somevaikuttajien käymää yhteiskunnallista keskustelua pidetään näennäisaktivismina. Olen myös kuullut erään suomalaisen politiikan tutkijan kutsuvan somevaikuttajien yhteiskunnallisia analyyseja heppoisiksi. Tuoksahtaa vähän elitismiltä. Lifestyle- tai viihdesisältöjen tuottaminen ei tarkoita sitä, etteikö vaikuttajalla voisi olla merkityksellistä sanottavaa seuraajilleen yhteiskunnallisista ja poliittisista teemoista.
Maanpuolustusasenne voi olla myös kriittinen – tärkeintä on keskustelu
Itse koen, että olisi erittäin mielenkiintoista, jos esimerkiksi Instagramissa seuraamani somevaikuttajat, pääosin kolme-nelikymppiset naiset, käsittelisivät sisällöissään omaa suhdettaan maanpuolustukseen ja kävisivät aiheesta keskustelua seuraajiensa kanssa.
Haluaisin tietää, miten ja miltä pohjalta seuraamieni somevaikuttajien maanpuolustussuhde on syntynyt ja kehittynyt. Miten he asennoituvat esimerkiksi asepalvelukseen? Mistä he uskovat näiden asenteiden kumpuavan? Luottavatko he Suomen ja suomalaisten kykyyn puolustaa itseään? Mitä he ajattelevat omasta kriisikestävyydestään? Entä informaatiovaikuttamisesta? Millaiset tiedot heillä on Natosta? Kuinka Venäjän helmikuinen hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut tähän kaikkeen?
Tämä on keskustelua, joka sopisi luontevasti somevaikuttajien kanaviin. Somevaikuttajien lumovoima kun perustuu nimenomaan oman elämän ja omien arkikokemusten esiin tuomiseen sekä siihen, että somen käyttäjien on mahdollista reflektoida omaa ajatteluaan juuri niiden vaikuttajien kautta, joihin kokevat samaistuvansa kaikkein eniten. Samalla uskon, että esimerkiksi me tutkijat voisimme saada näin aivan uudella tavalla tietoa siitä, millainen kansalaisten maanpuolustussuhde on ja millä tavalla siitä keskustellaan.
Maanpuolustusasenne voi totta kai olla myös kriittinen.
Virkistävintä olisi, jos keskustelu käynnistyisi somevaikuttajista itsestään. Myös erilaiset maanpuolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät järjestöt voisivat kutsua tai haastaa vaikuttajat keskustelemaan maanpuolustuksesta ja kokonaisturvallisuudesta. Ainakin Faktaa koronasta -kampanja antoi viitteitä siitä, että moni somevaikuttaja vastaisi mielellään ”isänmaan kutsuun”, yhteisen asian puolesta.
Tarkoitus ei tietenkään ole, että kaikki somevaikuttajien seuraajat ryntäisivät keskustelujen seurauksena ammuntakursseille tai ilmoittautuisivat sotilaskotisisariksi. Maanpuolustusasenne voi totta kai olla kriittinen, luottamus valtiota kohtaan horjuva ja kokemus omasta toimijuudesta heikko. Somevaikuttajat voivat myös kokea keskustelun maanpuolustuksesta hankalaksi ja jopa pelottavaksi. Mutta se on todennäköisesti sitä myös monille seuraajille, minkä vuoksi keskustelu olisikin tärkeää.
Tosi paikan tullen erilaisia valintoja on todennäköisesti helpompaa tehdä ja arvioida, jos niin omaa kuin kanssaihmistenkin maanpuolustussuhdetta on tullut tarkasteltua ja reflektoitua rohkeasti edes hieman syvällisemmin – vaikka sitten somevaikuttajien innoittamana.
Maarit Lahikainen
Tämän sisällön mahdollistaa Jyväskylän yliopisto.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Tämä artikkeli on julkaistu Creative Commons CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.