Viron parlamentin oppositio esitti viime keväänä väestölliseen murrokseen liittyvän välikysymyksen. Pääministeri Kaja Kallakselta tivattiin, miten hän aikoo varmistaa, että Virossa syntyy tulevaisuudessa riittävästi lapsia ja miten hän alhaisen syntyvyyden tilanteessa perustelee suunnitteilla olevat leikkaukset lapsilisiin.
Pääministeri vastasi, ettei syntyvyyttä saada nousuun pelkän rahan voimalla. Olennaisinta olisi kaikin keinoin lisätä naisten luottamusta tulevaisuuteen.
”Turvalliset perhesuhteet lisäävät syntyvyyttä. Kotitöiden pitää Virossa jakautua tasa-arvoisemmin kumppanien kesken. Valitettavasti isät myös jättävät usein perheensä ja äidit jäävät yksin lastensa kanssa. Tarvitaan parempia lastenhoitopalveluja”, Kallas totesi.
Viron Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan vuonna 2022 yli 6000 lapsen toinen vanhempi jätti elatustuen maksamatta entiselle puolisolleen. Se on noin kaksi prosenttia kaikista lapsista.
Virossa kuten muissakin Euroopan maissa yritetään sopeutua alhaisen syntyvyyden haasteisiin. Virossa naiset synnyttävät tällä hetkellä keskimäärin 1,64 lasta. Uusiutumistason saavuttaminen edellyttäisi 2,06 lapsen syntyvyyttä. Nykyinen syntyvyys johtaa siihen, että Viron väkiluku pienenee noin 10 prosenttia kahden sukupolven aikana.
Viron parlamentin kaikki puolueet pitävät uusiutumisen edellyttämän syntyvyyden tavoitetta tärkeänä. Kiihkeimmin siihen suhtautuvat oppositioon kuuluvien kansalliskonservatiivisen Isamaa-puolueen (91 prosenttia) ja oikeistopopulistisen EKRE-puolueen (85 prosenttia) edustajat. Nämä puolueet esiintyivätkin välikysymyskeskustelun eturintamassa ja vastustivat kuuluvasti leikkauksia.
Viron perhetuet ovat lukeutuneet Euroopan anteliaimpiin. Vauvan kanssa kotiin jäävä vanhempi on saanut valtiolta palkkaansa vastaavan summan jopa 3000 euroon saakka puolentoista vuoden ajan lapsen syntymän jälkeen.
Lapsilisät ovat olleet runsaampia kuin esimerkiksi Suomessa. Kolmannesta lapsesta on saanut Virossa miltei saman verran lapsilisää kuin kahdesta ensimmäisestä yhteensä ja lisäksi 300 euron kuukausittaista suurperhelisää. Viron 1500 euron keskipalkkaan suhteutettuna tuki on ollut merkittävä. Monilapsisten perheiden tukitoimet ovat kuitenkin jo pitkään herättäneet Virossa keskustelua siitä, millaisia perheitä valtion pitäisi tukea ja miten paljon.
Viron valtion velkataakan arvioidaan kasvavan vuoteen 2024 mennessä 21 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Maalle, joka on tottunut profiloitumaan velattomana, suunnanmuutos tekee erityisen kipeää. Talouden taantumassa säästöjä etsitään joka suunnalta.
Kun hallitus syyskuun puolessa välissä hyväksyi vuoden 2024 budjetin, suurperheiden tukea päätettiin alentaa. Näin saatiin aikaiseksi 86 miljoonan euron säästöt. Tukien painopiste muuttuu, kun varoja ohjataan muun muassa erityislasten ja yksinhuoltajien hyvinvoinnin tukemiseen.
Vilkkaana jatkunut syntyvyyskeskustelu sai irvokkaan sivujuonen, kun julkisuuteen levisi uutinen kyselystä, joka oli lähetetty kahdelle tuhannelle lapsettomalle naiselle. Kyselyssä esitettiin yksityiskohtaisia kysymyksiä naisten seksielämästä, poliittisista näkemyksistä, mielenterveydestä ja asenteista lasten hankkimiseen. Monet kyselyn saaneista naisista järkyttyivät.
Skandaalin taustalta on mahdollista erottaa poliittisia intohimoja sillä kyselyn toteutti Isamaa-puolueen tuella perustettu ajatuspaja Pere Sihtkapital. Kaiken lisäksi selvisi, että naisten yhteystiedot ja henkilötunnukset oli saatu sisäministeriön ylläpitämästä väestörekisteristä. Kysely keskeytettiin. Ajatuspajan hallituksen jäsen, Tarton yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaani Raul Eamets sai potkut, koska hän oli allekirjoittanut yliopiston ja säätiön välisen sopimuksen yliopiston lakimiesten ohjeita vastaan.
Tallinnan yliopiston kansainvälisten suhteiden lehtori Benjamin Klasche ja kansainvälisten suhteiden apulaisprofessori Birgit Poopuu ovat skandaalin jälkimainingeissa ilmaisseet huolensa siitä, että konservatiivit käyttävät tiedettä väärin ajaakseen omaa agendaansa.
”Meidän on jatkuvasti haastettava konservatiivisia ajatuksia, joita yhteiskunnassamme edistetään, ja varmistettava, ettei niitä naamioida tieteeksi. Naisten syyllistäminen estää käsittelemästä kasvavaa yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Se on suuri vaara kaikkien hyvinvoinnille”, he kirjoittivat.
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.