Heinäkuussa Viron pääministeriksi ilmastoministerin paikalta noussut Kristen Michal voidaan luokitella yhdeksi puolueensa uskollisimmista jäsenistä. Hän liittyi vuonna 1994 perustettuun Reformipuolueeseen jo vuonna 1996.
Uutta pääministeriä kuvaillaan organisointikykyiseksi. Järjestelmällisyydestä kertoo muun muassa se, että hän perusti ilmastoministeriön käytännössä tyhjästä viime vuonna. Paitsi järjestelmällisenä Michal tunnetaan myös kunnianhimoisena ja ovelana poliitikkona. Hänestä ehdittiin jo pitkään uumoilla vuonna 2021 pääministeriksi nousseen, ja kohujen keskelle ajautuneen Kaja Kallaksen syrjäyttäjää.
Kun Kallaksen pääministeriyden loppusuora alkoi häämöttää, spekulaatiot kallistuivat Michalin puolelle varsin pääministerikelpoisen puolustusministeri Hanno Pevkurin sijasta. Muistutettakoon, että seitsemän vuotta sitten Michal hävisi Pevkurille Reformipuolueen puheenjohtajakisan ja kyselyissä Pevkur on noussut nykyhallituksen suosituimmaksi ministeriksi.
Turvallisuutta ja säästöjä
Uusi pääministeri on jo tehnyt linjauksia muun muassa Viron kilpailykyvyn palauttamisesta, valtion budjetoinnin läpinäkyvyyden lisäämisestä ja turvallisen Viron rakentamisesta.
Puolustussektori säästynee Michalinkin johdossa tulevilta leikkaustoimilta, vaikka hallitusohjelmaan sisältyy paljon veronkorotuksia ja säästötoimenpiteitä. Paisuvien puolustusmenojen kattamiseksi Virossa on suunnitteilla uusi laajapohjainen vero.
Pääministeripuolue tuleekin todennäköisesti menettämään entisestään suosiotaan kiristyvän talouskurin takia.
Kulmikkuus vaihtuu rauhallisuudeksi
Viro näyttää saavan edelliseen verrattuna ominaisuuksiltaan jokseenkin vastakkaisen pääministerin. Kallasta on luonnehdittu spontaaniksi ja kulmikkaaksi, Michalia puolestaan kärsivälliseksi ja rauhalliseksi.
Kallaksen lyhyehköä kautta sävyttivät toinen toistaan seuranneet kriisit ja hallituksen sisäiset ristiriidat. Michalin tähtäimessä vaikuttaisikin olevan ennen muuta vakaus, jolla hän pyrkii erottautumaan Kallaksesta.
Michalin odotetaan myös keskittyvän edeltäjäänsä enemmän sisäpolitiikkaan ja jättävän kansainväliset asiat ulkoministerille tai presidentille. Kansalaisten suuntaan hän kommunikoi maltillisemmin äänenpainoin kuin kansainvälisillä politiikan areenoilla loistanut Kallas, jota alettiin Ukrainan sotaan liittyvien kannanottojensa myötä kutsua “Euroopan rautarouvaksi”.
Kallaksen hallitus rampautui
Tämän vuoden maaliskuussa toteutetun kyselyn vastaajista 66 prosenttia kertoi olevansa tyytymätön Kallaksen hallitukseen. Pääministerille tulos oli vielä murheellisempi: 67 prosenttia oli sitä mieltä, ettei Kallas pysty hoitamaan tehtäväänsä pääministerinä. Tulokseen vaikutti pääministerin puolison Venäjä-yhteyksistä noussut kohu, josta poliittiset vastustajat ottivat kaiken irti.
Hallituksen päätöksenteko oli vaikeutunut viimeisen vuoden aikana. Muun muassa autoverotuksen muutoksiin liittyvä retoriikka herätti hämmennystä. Osa ministereistäkin myönsi, että tilanne oli sekava. Opetusministeri Kristina Kallas (Viro 200) antoi lausunnon, jonka mukaan epävarmuus pääministerin jatkosuunnitelmista hankaloittaa valtiontalouteen liittyvien hankalien päätösten käsittelyä.
Pohdinta Kaja Kallaksen tulevasta huippupestistä kävi kevään mittaan kuumana. Viron pääministerille oltiin petaamassa jopa Naton pääsihteerin paikkaa. Lopulta hänet kesäkuun lopussa nimitettiin EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi.
Eroilmoituksensa Kallas jätti 17. heinäkuuta ja Reformipuolueen asettama pääministeriehdokas Kristen Michal aloitti neuvottelut hallituskoalition jatkamisesta. Presidentti Alar Karis kävi keskustelun hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa ja uusi hallitus vannoi virkavalansa elokuun alussa.
Luvassa vaikeita päätöksiä
Parlamentille pitämässään avauspuheessa Michal tarttui epäsuorasti edeltäjänsä saamaan kritiikkiin korostaessaan päätösten tekemisen tärkeyttä.
”Virossa osattiin ennen tehdä päätöksiä, jotka olivat tarpeellisia. Viime aikoina Virossa on tehty päätöksiä, jotka ovat mukavia. Meidän on oltava rehellisiä ja myönnettävä, että edessä on vaikeita päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkien virolaisten elämään”, Michal julisti.
Pääministeri äityi avauspuheenvuorossaan runolliseksi kuvaillessaan hallituksen edessä olevaa valinnan paikkaa: on joko avattava Gordionin monimutkainen solmu eli tehtävä päätöksiä tai jätettävä päätökset tekemättä ja alistuttava jatkuvaan epävarmuuteen.
Michal visioi hallituksen ratkaisevan solmun kansalaisten luottamuksen voimin ja luottamuksen puolestaan tuottavan kasvua: yritykset uskaltavat luottamuksen ilmapiirissä investoida ja kansalaiset hankkia lapsia.
Samaan hengenvetoon pääministeri tosin kertoi ymmärtävänsä, että kansalaisten luottamus on koetuksella Ukrainan sodan takia. Kansan luottamus oli koetuksella myös vuonna 2012, jolloin Mihalia syytettiin puoluerahoituksessa ilmenneistä epäselvyyksistä. Oikeusministerinä tuolloin toiminut Michal joutui eroamaan tehtävästään, kun 90 prosenttia virolaisista kertoi kyselyssä ettei luota hänen lausuntoihinsa asiassa.
Suosiomittausten karut luvut
Luottamus ei ainakaan vielä näy uuden pääministerin suosiossa. Elokuun pääministeritutkimuksessa Michal keräsi 15 prosentin kannatuksen, joka on kaksi prosenttia vähemmän kuin Kaja Kallas keräsi kesäkuun tutkimuksessa.
Eniten kannatusta elokuun tutkimuksessa keräsi oppositiossa vaikuttavan Isamaan puheenjohtaja Urmas Reinsalu, jota 27 prosenttia vastaajista piti sopivimpana hoitamaan pääministerin salkkua. Reinsalu on pysynyt suosituimpana pääministeriehdokkaana kymmenen kuukauden ajan. Elokuun mittauksessa hänen kannatuksensa nousi peräti viisi prosenttia kesäkuun mittauksesta.
Michalin johtamat budjettineuvottelut alkoivat tiistaina 28. elokuuta. Reformipuolueen puheenjohtajaksi hänet valitaan 8. syyskuuta järjestettävässä puoluekokouksessa.
Kristen Michal
Syntynyt vuonna 1975.
Valmistunut Nord-yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi ja opiskellut hallintotieteitä sekä oikeustiedettä Tallinnan yliopistossa.
Reservin upseeri.
Pitkä ura Reformipuolueen eri tehtävissä.
Toiminut aiemmin oikeusministerinä, talousministerinä ja ilmastoministerinä.
Aviopuoliso Evelin Oras toimii poliittisena neuvonantajana. Pariskunnalla on kolme lasta.
Vuonna 2012 Michalia epäiltiin rahanpesusta ja puoluerahoituksen epäselvyyksistä. Todisteiden puuttuessa syytteet kuitenkin kaatuivat. Kohu tunnetaan nimellä “Silvergate”.
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.