Tarton yliopiston taloustieteilijä Krista Jaakson työryhmineen analysoi OECD:n tietoja ikääntyneiden työntekijöiden määrästä eri maissa. Viron osuus erottui tilastoissa silmiinpistävästi: 65–69-vuotiaista 35 prosenttia on työllisiä, kun Euroopan unionin keskiarvo on vain 16,7 prosenttia.
Vuoden 2021 väestötutkimuksen mukaan iäkkäitä työntekijöitä oli eniten pedagogiikan, terveydenhuollon, liiketalouden ja hallinnon huippuasiantuntijoissa (22 prosenttia). Toinen suuri joukko olivat kouluttamattomat työntekijät siivousalalla ja jätehuollossa.
Työvoimapula ja eläkeiässä olevien osuus korreloivat, mistä kertoo koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla työskentelevien eläkeikäisten merkittävän suuri osuus.
Iäkkäiden erityistarpeet paitsiossa
Tarton yliopiston tutkijaryhmä käytti OECD:n tilastojen rinnalla analyysissään kansainvälisen tutkijaverkosto CRANETin (The Cranfield Network on European Human Resource Management) kyselyä, joka toteutetaan viiden vuoden välein yli 100 työntekijää työllistävien yritysten henkilöstöjohtajien parissa.
Ryhmä teki vastausten pohjalta johtopäätöksiä virolaisten yritysten työympäristöistä. Selvisi, ettei korkeaa eläkeikäisten työllisyysosuutta selitä Virossa ainakaan ikääntyneiden erityistarpeita huomioiva työympäristö. Virolaiset työnantajat eivät juurikaan tarjoa iäkkäille työntekijöilleen koulutusta tai mahdollisuutta vaikkapa osa-aikatyöhön.
Lisäeläkkeisiin Virossa suhtaudutaan niin ikään nihkeästi – vain kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti maksavansa lisäeläkemaksuja. Norjassa vastaava luku on 76 prosenttia, Ruotsissa 50 prosenttia, Tanskassa 45 prosenttia ja Suomessa noin 25 prosenttia.
Jaaksonin mukaan Viron ja Pohjoismaiden välistä eroa selittää se, että Virossa lisäeläkejärjestelmä on ollut käytössä vasta suhteellisen lyhyen ajan.
”Virolaiset yritykset eivät ole uudelleenitsenäistymisen jälkeisenä aikana ehtineet keskittyä järjestelmän kehittämiseen.”
Kuluvan vuosikymmenen alussa Viron eläkejärjestelmä uudistettiin. Valinnanvapaus kasvoi, kun työeläkettä kerryttäneille työntekijöille tarjoutui mahdollisuus nostaa eläkevarojaan ennen eläkeikää. Mahdollisuuteen ovat tarttuneet ennen muuta ne, joille eläkevaroja on kertynyt vähänlaisesti.
Vaihtoehdottomuutta ja elämänlaatua
Suomen eläkkeiden laskennallinen korvausaste on noin 62 prosenttia, Virossa vain noin puolet tästä. Onkin perusteltua päätellä, että monet eläkeikäiset haluavat Virossa jatkaa työelämässä yksinkertaisesti sen takia, ettei heillä ole muuta vaihtoehtoa.
”Yritysten ei tarvitse tehdä erityisiä ponnisteluja pitääkseen eläkeikäisten työllisyyttä korkealla. Työnteko on monille eläkeikäisille Virossa taloudellinen välttämättömyys”, Jaakson summaa.
Tutkija korostaa kuitenkin, ettei taloudellinen näkökulma paljasta koko kuvaa. SHARE (Survey on Health, Aging and Retirement in Europe) -tietokannan mukaan työssäkäyvien eläkeikäisten elämänlaatu on työssäkäymättömiä eläkeikäisiä huomattavasti korkeampi.
”Elämänlaatua mitataan subjektiivisena arviona, eikä se rajoitu pelkästään taloudelliseen hyvinvointiin.”
Indeksikorotusten ja väestökehityksen haasteet
Kaiken kaikkiaan eläkeläiset ovat Virossa Jaaksonin arvion mukaan varsin hyvin suojattuja. Eläkkeet kasvavat joka vuosi, koska ne on indeksoitu. Tämä on ollut erityisen tärkeää Viron jyrkästi nousseen inflaation takia.
Esimerkiksi vuonna 2023 eläkkeet nousivat keskimäärin lähes 14 prosenttia ja tänä vuonna 11 prosenttia. Ensi vuonna kasvun odotetaan olevan 6 prosenttia.
Viron budjetin alijäämän kasvaessa indeksikorotuksesta on käyty jonkin verran keskustelua. Jo alhaisen korvausasteen takia korotuksen kyseenlaistaminen ei kuitenkaan näytä minkään puolueen näkökulmasta tällä hetkellä poliittisesti kannattavalta vaihtoehdolta.
Samaan aikaan Virossa yritetään muiden Euroopan maiden tavoin sopeutua vääristyneen väestökehityksen tuottamiin haasteisiin. Yli 65-vuotiaiden osuus virolaisista oli 20,2 prosenttia vuonna 2023. Nykyinen syntyvyys johtaa siihen, että Viron väkiluku pienenee noin 10 prosenttia kahden sukupolven aikana.
Ikääntyneillä pelkoa työllistymisessä
Ikääntyneeksi luokitellaan kansainvälisissä tilastoissa 55 vuotta täyttänyt työntekijä. Viron palkkatietoviraston kyselyn mukaan noin 40 prosenttia yli 55-vuotiaista työntekijöistä uskoo, että saman palkkatason työpaikan löytäminen kestäisi vähintään kolme kuukautta. Ikäluokissa 35–44 vastaava luku on 20 prosenttia.
Työn löytämiseen liittyvät pelot kasvavat jyrkästi yli 55-vuotiaiden keskuudessa. Pelko ei ole ilman pohjaa. Vaikka iso osa eläkeikään ehtineistä työntekijöistä jatkaa Virossa työelämässä, ikääntyneiden palkkaamisessa maa ei ole kunnostautunut. Vain prosentti Viron suurimmista yrityksistä ilmoitti CRANETin kyselyssä, että niillä on ollut ikääntyneiden palkkaamista edistäviä sopimuksia. Vastaava luku esimerkiksi Latviassa ja Liettuassa on kahdeksan prosenttia.
Jaakson arvelee, että tilannetta selittää virolainen mentaliteetti.
”Vastustamme jopa positiivista syrjintää. Kaikkia pitää kohdella samalla tavalla. Emme halua toimia toisin edes haavoittuvammassa asemassa olevien kohdalla. Tämä näkyy myös naiskiintiöistä parhaillaan käytävissä keskusteluissa.”
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.