Maailman aurinkopaneelimarkkinoiden koko oli viime vuonna arviolta 214 miljardia euroa. Ennusteiden mukaan se kasvaa jopa 365 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan unioni suunnittelee aurinkosähkökapasiteetin merkittävää kasvattamista nykyisestä 263 gigawatista lähes 600 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. Jos mikään ei muutu, tämä lisäys perustuu lähes yksinomaan kiinalaisiin aurinkopaneeleihin. Vuonna 2023 Kiina toimitti yli 95 prosenttia EU-maissa käytetyistä aurinkopaneeleista.
Riippumattoman Bruegel-tutkimuslaitoksen tuoreen raportin mukaan kasvavan globaalin vastakkainasettelun uhan seurauksena Euroopassa on kuitenkin herätty kantamaan huolta Kiinaan liittyvistä maariskeistä. Teknologiariippuvuuden epädemokraattisesta yksipuoluemaasta pelätään heikentävän EU:n taloudellista turvallisuutta ja lisäävän unionimaiden geopoliittista haavoittuvuutta.
Konkreettinen esimerkki vastaavista riskeistä saatiin viimeistään 2022 Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan ajettua Euroopan energiamarkkinat kaaokseen.
EU on periaatteessa sopinut ei-sitovasta 40 prosentin omavaraisuustavoitteesta vuoteen 2030 mennessä aurinkopaneeleille ja muille tunnistetuille strategisille teknologioille. Tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin hyvin epävarmaa ja uusimpien raporttien mukaan todellisuudessa epärealistista.
Eurooppalainen aurinkopaneelituotanto ei kannata
Huolimatta EU:n vihreästä siirtymästä ja virallisista pyrkimyksistä edistää aurinkoenergian käyttöä, SolarPower Europe -toimialanjärjestön mukaan eurooppalaisten aurinkopaneelivalmistajien taloudellinen tilanne on tällä hetkellä käytännössä syöksykierteessä. European Solar Manufacturing Council -toimialajärjestön mukaan Yhdysvaltojen Kiinalle asettamat tuontirajoitukset ovat saaneet Kiinan suuntaamaan vientiään yhä aggressiivisemmin Eurooppaan.
Monet maanosan aurinkopaneelien valmistajat ovat lopettamassa toimintaansa, koska ne eivät kykene kilpailemaan Kiinan halpatuonnin kanssa. Belgialaisen Mediahuis-verkkomedian haastatteleman energia-asiantuntija Alex Polfietin mukaan tämän vuoden alussa Euroopan varastoissa odotti valmiina toimitusta uusia kiinalaisia aurinkopaneeleja noin sadan gigawatin tuotantokapasiteetin verran.
Kiinalaisen ylitarjonnan takia kahdeksan eurooppalaista aurinkoenergiateknologiayritystä oli lyhyen ajan kuluessa joko järjestänyt uudelleen lainansa, keskeyttänyt tuotantonsa, hakeutunut konkurssiin tai antanut varoituksia laitosten lähestyvistä sulkemisista.
Muun muassa sveitsiläinen Meyer Burger Technologies ilmoitti äskettäin sulkevansa yhden Euroopan suurimmista aurinkopaneelien tuotantolaitoksista Saksan Freiburgissa sen jälkeen, kun yhtiö oli menettänyt osakkeidensa arvosta 87 prosenttia edellisten 12 kuukauden aikana. Yhtiön mukaan Euroopan heikentyneessä markkinaympäristössä täysimittaisen aurinkosähköteknologian valmistuksen jatkaminen ei ole toistaiseksi kannattavaa.
Yritys sanoi keskittyvänsä tuotannon lisäämiseen Yhdysvalloissa. Uutisen jälkeen yhtiön osakekurssi nousi Zürichin pörssissä 46 prosenttia.
Antelias tukipolitiikka ja ylivoimaiset raaka-ainevarannot
Kiinan menestystä aurinkopaneelimarkkinoilla voidaan selittää useilla tekijöillä. Ennen kaikkea Kiinan hallituksen anteliaat tuet ja verohelpotukset ovat ruokkineet nopeaa kasvua aurinkomoduulien valmistuksessa.
Valtiontuet eivät kuitenkaan ole ainoa selitys Kiinan voimakkaalle asemalle aurinkopaneelien tuottajana. Kysymys on myös raaka-aineiden saatavuudesta.
Aurinkopaneelien valmistus alkaa kvartsista, jota löytyy yleisesti hiekasta. Tämä muunnetaan polypiiksi energiaintensiivisellä sulatus- ja puhdistusprosessilla. Polypiitä käytetään aurinkopaneelien, puolijohteiden ja elektronisten laitteiden valmistukseen.
Kiinan osuus maailmanlaajuisesta polypiin tuotantokapasiteetista on noin 80 prosenttia.
Eurooppa on vaikeiden valintojen edessä
Aurinkovoiman käytön lisääminen on Euroopan vihreän siirtymän keskeinen elementti. Brysselin päättäjiin on alan eurooppalaisen teollisuuden taholta kohdistunut kasvavaa painetta suojella maanosan omaa aurinkopaneeliteollisuutta säätämällä kiinalaisille tuotteille tiukat tuontitariffit. Tullit ovat kuitenkin epäsuosittuja Euroopassa ja aiheuttavat jännitteitä hallitusten välillä.
Teollisuus on lisäksi kehottanut komissiota aloittamaan aurinkopaneelivarastojen hätäostot ja höllentämään EU:n valtiontukisääntöjä. Politico-lehden mukaan komissio aloitti äskettäin alustavat neuvottelut aurinkopaneelien tuottajien auttamista koskevista vaihtoehdoista, mutta se on pysynyt julkisuudessa suurelta osin vaiti mahdollisista lisätoimista.
Yksi näistä voisi olla se, että jäsenmaat järjestäisivät uudenlaisia hankehuutokauppoja, jotka edistäisivät ”korkeiden ympäristö-, innovaatio- ja työstandardien” mukaan valmistettujen aurinkopaneelien tuotantoa. Nämä toimenpiteet suosivat tosiasiassa EU:n valmistajia kiinalaisten kustannuksella, koska tuotantoprosessien asiantuntijat syyttävät kiinalaisia tuottajia ihmisoikeusrikkomuksista. Noin 35 prosenttia kiinalaisen polypiin tuotannosta sijaitsee Xinjiangissa, siis juuri sillä Kiinan alueella, jossa Kiinaa syytetään uiguurien ja muiden muslimiryhmien ihmisoikeuksien rikkomisesta ja pakkotyön teettämisestä.
Ehdotus on myös pitkälti linjassa Euroopan komission Nettonollateollisuutta koskevan asetusesityksen kanssa (Net Zero Industry Act, NZIA). Sillä pyritään lisäämään EU-pohjaista puhtaiden teknologioiden tuotantoa. Osa NZIA:ta on suunnitelma, jolla varmistetaan, että EU:n strategisen nettonollateknologian tuotanto ”lähestyy tai saavuttaa” vertailuarvon, joka on 40 prosenttia EU:n tarvitseman teknologian arvosta. Asetusehdotus hyväksyttiin alustavasti komission, Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden kolmikantaneuvotteluissa helmikuussa, mutta sitä ei todennäköisesti panna täysimääräisesti täytäntöön vuosiin.
Kriitikkojen mukaan NZIA nojautuu voimakkaasti tuonnin korvaamiseen ja sen arvioidaan siksi johtavan merkittäviin poliittisiin kiistoihin, koska siinä ei oteta huomioon omavaraisuuden edistämisen kustannuksia verrattuna halvemman tuonnin käyttöön. Tämä merkitsee myös käännettä protektionismin suuntaan, mikä osaltaan aiheuttaa poliittisia kiistoja.
Muita komission pohdinnassa olevia vaihtoehtoja ovat muun muassa EU:n teknologiatuottajien suosiminen julkisten rakennusten kattojen aurinkopaneelien hankinnoissa sekä hankkeissa, joilla tuetaan maatalousmaan hybridikäyttöä samanaikaisesti maatalouden ja aurinkosähkön tuotannon tarpeisiin.
Komissio myös rohkaisee EU:n jäsenmaita hyödyntämään paikallisille yrityksille myönnettävää valtiontukea koskevia lievempiä sääntöjä.
Vihertyvän Euroopan on käytännössä pakko ostaa aurinkopaneeleja Kiinasta myös jatkossa
Kiinalaisten aurinkopaneelien tuonnin merkittävästä rajoittamisesta seuraisi uusia ongelmia. Euroopan komission virolaisen energiakomissaari Kadri Simsonin mukaan rajojen sulkeminen kiinalaisilta aurinkopaneeleilta ei todellisuudessa ole vaihtoehto, koska Euroopassa tarvitaan aurinkopaneeleja, jotta maanosa voisi täyttää tekemänsä ilmastositoumukset. EU-maat käyttivät vuonna 2023 ennätysmäärät aurinkoenergiaa, 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.
”On olemassa erilaisia ehdotuksia, kuinka voimme tukea teollisuuttamme, mutta emme selvästikään voi sulkea rajojamme, koska tarvitsemme aurinkopaneeleja”, Simson sanoi saapuessaan EU:n energiaministerien kokoukseen 4. maaliskuuta. Hänen mukaansa eurooppalaista aurinkoteknologiaa on tuettava, mutta vihreän siirtymän tavoitteista on samalla pidettävä kiinni.
Mitä tuki sitten tarkoittaa käytännössä? Eri asiantuntijoiden mukaan Euroopan tulisi panostaa huipputason aurinkoteknologian tutkimukseen ja kehitykseen. Innovaatioiden edistäminen auttaisi eurooppalaisia yrityksiä luomaan kilpailuetuja ja sitä kautta lisäämään markkinaosuuttaan.
Lisäksi on väläytetty aikaisempaa laajempaa yhteistyötä Kiinan kanssa. Sen sijaan että suljettaisiin ovet, Eurooppa voisi tehdä aikaisempaa enemmän yhteistyötä Kiinan kanssa molempia osapuolia hyödyttävillä ehdoilla. Yhteiset yritykset, teknologian jakaminen ja reilut kaupankäyntikäytännöt voisivat lisätä eurooppalaisten osuutta aurinkoenergiateknologian markkinoilla. Tätäkin vaihtoehtoa on kritisoitu siihen mahdollisesti liittyvien turvallisuusuhkien ja Kiinan ihmisoikeuspolitiikan johdosta.
Vaikka Eurooppa hakee uusia ratkaisuja, on realismia tunnustaa Kiinan dominoiva osuus aurinkoenergiateknologian tuotannossa myös pitkälle tulevaisuudessa. Kiina on vakiinnuttanut asemansa aurinkosähköteknologian valmistuksen maailmanlaajuisena keskuksena.
Ilman odottamattomia sodanjulistuksia tämän tilanteen muuttuminen tulee olemaan erittäin hidas prosessi.
Tämän sisällön mahdollistaa Energiateollisuus ry.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.