Euroopan parlamentin taustakeskusteluissa ja käytäväpuheissa käydään nyt kovaa spekulaatiota Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin seuraajasta. Juncker on ilmoittanut, että ei hae jatkokautta. Seuraava puheenjohtaja valitaan eurovaalien jälkeen ensi vuonna.
Euroopan komission varapuheenjohtajana vuodesta 2014 toiminut Jyrki Katainen (kok.) pohtii myös uransa jatkoa.
“Mulla on täysin avoin pohdinta menossa. Täytän tänä vuonna 47 vuotta. Mietin, mitä muuta elämässä voisi tehdä. Jos on 25 vuotta työuraa edessä, voisi vielä muutamankin homman tehdä. Sitä tässä mietin ja vaihtoehtona on täällä jatkaminen”, Katainen sanoi MustReadin haastattelussa viime viikolla.
Kataisen nimi on noussut esiin yhtenä mahdollisena Junckerin seuraajana.
“Omalta osaltani mietin kärkiehdokkuutta. Katsotaan sitä myöhemmin”, Katainen kommentoi.
Komission puheenjohtaja
Komission puheenjohtajana ei ole koskaan toiminut nainen, mikä saattaa parantaa naisehdokkaiden asemaa. Esimerkiksi Liettuan presidenttiä, entistä EU-komissaaria Dalia Grybauskaitéa on arvioitu tehtävään. Hän hävisi Junckerille viimeksi.
Sääntöjen mukaan komission puheenjohtajaehdokkaan pitää olla jonkin puolueen jäsen. Tämä saattaa aiheuttaa Grybauskaitéalle ongelmia, koska presidenttinä toimiessaan hän ei voi samaan aikaan kuulua puolueeseen.
Eurovaalit järjestetään 26. toukokuuta 2019 reilun kuukauden päästä Suomen eduskuntavaaleista. Komission puheenjohtajan valitsevat jäsenvaltioiden hallitukset Eurooppa-neuvostossa ja parlamentti hyväksyy tai jättää hyväksymättä neuvoston valinnan.
Europarlamentin tulevat voimasuhteet selviävät vasta ensi kevään vaalien jälkeen. Jäsenmaissa järjestettävät parlamenttivaalit voivat vielä muuttaa myös Eurooppa-neuvoston voimasuhteita.
Näillä näkymin keskustaoikeistoa edustava EPP on mielipidekyselyjen mukaan todennäköinen voittaja eurovaaleissa, ja siten komission puheenjohtaja tulisi EPP:stä. Alde voisi kuitenkin olla kova haastaja, jos esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron lähtisi puolueensa kanssa Aldeen tai jos Alde saisi useita uusia pieniä populistipuolueita mukaansa. Macronin Tasavalta liikkeessä -puolue perustettiin edellisten eurovaalien jälkeen. Politico-lehti arvioi, että Macronin puolueella voi olla jopa ratkaiseva asema Junckerin seuraajan valinnassa.
Jos Alde voittaisi vaalit, ruotsalaisella EU-komissaarilla, eurooppaministerinäkin toiminella Cecilia Malmströmillä arvioidaan olevan hyvät mahdollisuudet Junckerin paikalle.
Sosiaalidemokraatteja EU:ssa edustavan S&D:n kärkiehdokkaaksi uumoillaan komission varapuheenjohtajaa, slovakialaista Maroš Šefčovičiä.
EPP ilmoittaa oman kärkiehdokkaansa Helsingissä marraskuussa. Voisiko tämä olla jo vihje siitä, mistä maasta puolueen kärkiehdokas tulee? Katainen ilmoittaa aikovansa kertoa tulevaisuudensuunnitelmistaan tarkemmin syksyllä.
Katainen on suoraan kertonut julkisuudessa, että ei lähde kotimaan politiikkaan. Pääministeriyden ja komission varapuheenjohtajuuden jälkeen voi olla vaikea tyytyä rivipoliitikon pestiin.
Kataisella on mahdollisuus vedota perhesyihin, jos valitsee urallaan vähemmän kunnianhimoisen polun. Hän onkin useita kertoja julkisuudessa maininnut käyvänsä urapohdintaa perheensä kanssa. Kulisseissa supistaan Kataisen vaimon Mervi Kataisen lähtemistä politiikkaan. Suomessa pohdinta vaimon tukemisesta ja perhesyihin vetoamisesta herättää sympatioita, mutta Euroopassa moni voi nähdä tällaiset pohdinnat heikkoutena ja kunnianhimottomuutena. Vaikka Katainen lopulta päätyisikin kärkiehdokkaaksi, saattaa moni ihmetellä epävarmuutta ja perheen vaikutusta pohdintavaiheessa.
Vieraillessani Brysselissä viime viikolla ja käytyäni useita taustakeskusteluja kävi hyvin ilmi, että suomalaiset näyttäytyvät eurooppalaisille usein liian vaatimattomina. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu itsensä kehuminen ja meriittien luettelu samaan tyyliin kuin monessa muussa EU-maassa. Se mikä Suomessa leimattaisiin ylimieliseksi kehuskeluksi, näyttäytyy Euroopassa täysin normaalina omista saavutuksista kertomisena.
Alexander Stubb (kok.) oli ulkoministerinä eurooppalaisten mieleen juuri hyvän kielitaidon, sosiaalisten taitojensa ja itsevarman esiintymisensä takia. Stubb voisi olla toinen mahdollinen suomalaiskandidaatti Junckerin seuraajaksi. Alkuvuodesta Politico-lehti nostikin Stubbin nimen esiin tässä yhteydessä.
Kataisen meriitteinä ovat kuitenkin pääministeriys ja komission varapuheenjohtajuus. Arvioidaan, että on todennäköistä, että EPP:n kärkiehdokas tulee pienestä maasta ja että hän on mahdollisimman neutraali henkilö, eikä herätä voimakkaita tunteita. Ehdokkaan tulisi myös miellyttää Saksaa ja Ranskaa.
Ennen valintaansa komission puheenjohtajaksi Junckerkin oli huomattavasti hillitympi ja harmaampi. Komission puheenjohtajana Juncker esiintyy usein rennosti. Hän halailee ja läpsii ihmisiä, saattaa vetää Jyrki Kataista korvasta. Kommenteissaan Juncker on kuitenkin suora ja armotonkin. Hän on muun muassa nimittänyt Unkarin pääministeriä Viktor Orbania diktaattoriksi. Junckerilla on epäilty olevan alkoholiongelmia, mutta hän itse on tyrmännyt syytökset.
Junckerin kausi jää historiaan Brexitistä ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta. Junckerin seuraajallakaan tuskin on vähemmän tuulinen paikka tiedossa.
Vaikka Juncker on tunnettu räväköistä ulostuloistaan, komission puheenjohtajaksi halutaan nyt selvästi henkilö, joka ei herätä suuria intohimoja. Rauhallisen ja maltillisen johtajan toivotaan yhdistävän Eurooppaa ja saavan paljon aikaan.
Oman lisämutkansa Kataisen kärkiehdokaspohdintoihin aiheuttavat Suomen eduskuntavaalit. Jos esimerkiksi nyt gallupkärjessä oleva SDP voittaa eduskuntavaalit, Suomen seuraava komissaari valitaan todennäköisesti demareiden riveistä. Tällöin esimerkiksi entisen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen nimi tulee toistuvasti esiin epävirallisissa spekulaatioissa. Mahdollista on tosin sekin, että demarit saattaisivat vaalivoitostaan huolimatta taipua tukemaan Kataista Suomen komissaariksi, jos EPP on eurovaalien voittaja ja Katainen puolueen kärkiehdokas.
Joulukuussa 2019 vaihtuu myös sotilasliitto Naton pääsihteeri, jonka paikkaa moni eurooppalainen huippupoliitikko epäilemättä kärkkyy. Esimerkiksi komission varapuheenjohtaja Italian Federica Mogherini saattaa olla kiinnostuneempi Naton pestistä kuin komission puheenjohtajuudesta, parlamentin kulisseista kerrotaan.
Tämä tietysti osaltaan parantaa Kataisen mahdollisuuksia komission johtoon.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.