Supertähtiyritykset kahmivat muidenkin voitot, kirjoitti Roger Wessman MustReadissä aiemmin tällä viikolla. Tutkijat ovat nimittäin löytäneet selityksen sille, miksi yritysten voittojen osuus kansantulosta on viime vuosikymmeninä kasvanut palkkojen kustannuksella: keskimäärin globalisaatio on kiristänyt kilpailua, mutta harvat supertähtiyritykset menestyvät niin hyvin, että niiden vaikutus riittää nostamaan voittojen osuutta.
Supertähtiyritysten kilpailuvoima perustuu informaatiotalouteen ja tuotekehitykseen. Se joka osaa hyödyntää dataa ja onnistuu kehittämään parhaan tuotteen tai palvelun, hallitsee markkinoita ylivoimaisesti.
Yritysten voittojen osuus kansantulosta on tutkimuksen mukaan kasvanut myös Suomessa, joskin loivemmin. Mutta onko meillä supertähtiyrityksiä? Sitä kansantaloustason tutkimus ei kerro, mutta tutkitaanpa Talouselämä-lehden 500 suurinta -listausta.
Onhan meillä tietysti Supercell, nettotulos 36 prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto 124 prosenttia. Listoilla on myös seitsemän muuta yritystä, joiden nettotulosprosentti on yli 30.
Valitettavasti vain hyvin harva niistä perustaa menestyksensä informaatiotalouteen ja tuotekehitykseen. Ainoa määritelmän täyttävä on Bayer, globaalin lääkeyrityksen Pohjoismaiden-yksikkö, jonka nettotulos on 59 prosenttia liikevaihdosta. Se keskittyy nimenomaan korkean osaamisen tehtäviin.
Mutta muuten kovimman nettotulosprosentin listalla on kiinteistösijoitusyhtiöitä kuten Citycon tai Sponda sekä vuokra-asuntoyhtiöitä kuten Kojamo tai Sato. Niiden sijoituksen selittää se, että vuokrista kertyvä liikevaihto on kohtuullisen pieni. Pääomaa kuitenkin sitoutuu paljon – sijoitetun pääoman tuotot ovatkin näillä yrityksillä yksinumeroisia lukuja.
Supercelliä ja Bayeria lukuunottamatta kovinta tulosta tekevät yritykset eivät myöskään ole mukana globaalissa kilpailussa. 33 prosentin nettotulokseen yltää esimerkiksi valtion pelimonopoli Veikkaus.
Pitäisikö Suomessa olla supertähtiyrityksiä? Kai kannattavuuslistojen kärjessä näkisi mieluummin huipputuotteita tekeviä yrityksiä, joiden tuottavuutta piiskaa globaali kilpailu, kuin kotikentän pelureita. Jospa niitä nousisi startup-kentän nopeista kasvajista – TE 500-listalle riittää 100 miljoonan euron liikevaihto.
