Syksy lähestyy kovaa vauhtia, eikä hyvinvointialueiden starttiin ole kuin reilut neljä kuukautta.
Hyvinvointialueisiin siirtymisen myötä tapa rahoittaa sote-toimintaa muuttuu perusteellisesti, mutta näinkin lähellä h-hetkeä isoja kysymysmerkkejä on useita.
Yksi paljon huolta herättänyt teema on yliopistollisten sairaaloiden tutkimus-, kehitys-, koulutus-, innovaatio- ja opetustoiminta ja sen turvaaminen. Miten TKKIO-toiminnan käy, kun vuoden alusta hyvinvointialueet voivat itsenäisesti päättää rahanjaosta?
Pelkona on, että rahat hupenevat palveluiden tuottamiseen. Tämä nakertaisi pohjaa niin terveydenhuollon osaamiselta, laadulta, kansainväliseltä maineelta kuin liiketoiminnan kasvulta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toimitusjohtaja Tarmo Martikainen peräänkuuluttaa erillisrahoitusta tutkimukseen ja opetukseen, jotta edes nykyinen rahoitustaso pysyisi.
Itä-Suomen yliopiston dekaani Jussi Pihlajamäki patistaa päättäjiä huolehtimaan hyvinvointialuiden valtakunnallisesta tasa-arvosta ja ohjaamaan yliopistollisten sairaaloiden roolia, tehtävää ja rahoitusta selvästi uudessa.
KYSin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs muistuttaa tutkimuksen ja kehityksen olevan erittäin kannattavaa, ja kuinka pelkästään kliiniset lääketutkimukset ovat tuoneet KYSille noin 20 miljoonan euron hyödyn.
Johtava TKI-asiantuntija Minna Hendolin puolestaan kertoo TKKIO-toiminnan mahdollisuuksista ja siitä, miksi kansanvälinen verkostoituminen on elinehto tutkimukselle ja liiketoiminnalle.