EU:n vääntö budjetista | 📈 Rahaa tarvitaan lisää | Yhteisvelkaa vai ei?
Yhteisvelka on kuuma peruna
Mika Horelli | 29.5.2024 | #8
Ensi kuussa valittava uusi EU-parlamentti joutuu pian painimaan isojen talouskysymysten kanssa. Nykyinen 2021–2027 budjettikehyskausi on puolivälissä ja seuraava monivuotinen rahoituskehys tulee hyväksyttäväksi 2025. Jo nyt on selvää, että rahaa tarvittaisiin nykyiseen verrattuna lisää. Odotettavissa on tiukka poliittinen vääntö, mistä rahat otetaan ja miten ne käytetään.
Tämän vaalikauden aikana yhteisesti otetun Covid-elpymispaketin rahat lainattiin finanssimarkkinoilta. Rahoitusala toivookin, että järkevällä sääntelyllä ja EU:n suunnitteilla olevalla pääomaunionilla voitaisiin jatkossa helpottaa EU-maiden kasvavia rahoitustarpeita.
Kuva: Pexels / Pixabay
1/6 Nykyinen rahoituskehys vuosille 2021–2027
Lähtökohta: EU:n vuosibudjetit perustuvat monivuotiseen rahoituskehykseen, josta sovitaan aina vähintään viiden vuoden jaksolle. Monivuotiset rahoituskehykset takaavat, että EU:n kulloisetkin vuosibudjetit noudattavat yhdessä sovittuja linjauksia.
💶 Nykytilanne: Vuosien 2021–2027 budjettikehyksen koko on yhteensä 1 824,3 miljardia euroa. Alkuperäisen 1 074 miljardin kehyksen rahoittaminen perustui neljään osaan:
Jäsenmaiden bruttokansantuloon perustuvat jäsenmaksuosuudet, noin 60 %
Arvonlisäveroon perustuvat maksuosuudet, noin 17 %
Kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvat maksuosuudet, noin 5 %
Tullimaksut EU:n ulkopuolelta tuoduista tuotteista, noin 18 %
😷 Pandemian vaikutus: Budjettiin lisättiin 2021 yhteensä 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti.
Lainoja jäsenvaltioille ja avustuksia jäsenvaltioille tarkoittavat sitä, että EU keräsi pääomamarkkinoilta lainaksi rahaa, joka jaettiin covid-avustuksina tai -lainoina jäsenvaltioille.
💸 Menot:
EU:n nykyisen rahoituskehyksen suurimmat menot ovat EU:n vauraimpien maiden köyhemmille alueille maksamat koheesiotuet sekä maataloustuet.
Kaupallinen yhteistyö: Rakennusteollisuus RT
Infrainvestoinnit Suomeen ovat koko Euroopan etu – rahoituskokonaisuudet tehokäyttöön
"Suomessa pitäisi luoda selkeä visio siitä, miten yhteydet länteen hoidetaan. Pohjoinen yhteys on erittäin tärkeä, mutta se ei yksin riitä", Aleksi Randell toteaa. (Kuva:Rakennusteollisuus/Laura Oja)
Tausta. Rakentamisinvestointien käyntiin saaminen on avainasemassa, kun Eurooppaan halutaan kasvua, turvallisuutta ja fossiilitonta tulevaisuutta.
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell: “Näillä investoinneilla mahdollistetaan käytännössä yhteiskunnan ja teollisuuden uudistuminen sekä sadat tuhannet uudet työpaikat.”
Liikenne polttopisteessä Suomessa. Euroopan turvallisuustilanteen muututtua EU:n itärajavaltioiden, kuten Suomen, asema korostuu. “Meille on tässä tilanteessa entistäkin tärkeämpää vahvistaa yhteyksiä länteen ja luoda uusia.”
Tällä hetkellä 90 prosenttia Suomen viennistä ja 80 prosenttia tuonnista kulkee meriteitse.
Maantie- ja rautatieyhteydet pohjoiseen ja sitä kautta länteen kärsivät raskaasta korjausvelasta.
“Suomessa pitäisi luoda selkeä visio siitä, miten yhteydet länteen hoidetaan. Pohjoinen yhteys on erittäin tärkeä, mutta se ei yksin riitä. Toimiva Suomi tarvitsee joko tunneli- tai siltayhteyden Viroon tai Ruotsiin.”
Rahoitusinstrumentit käyttöön. “Suomen pitää pystyä hyödyntämään tähänastista enemmän EU:n isoja rahoituskokonaisuuksia.” Käytännössä tarvitaan:
Suomelle selkeämpiä omia tavoitteita ja rohkeampaa edunvalvontaa EU-tasolla
EU-päättäjille parempaa ymmärrystä Suomen geopoliittisesta asemasta ja erityispiirteistä.
“Tähän asti saamamme liikennerahoitus on ollut olennaisesti muita itärajan EU-maita pienempi. Suomessa pitää varmistaa myös tieverkoston EU-rahoitus, jotta pystymme turvaamaan toimintakykymme.”
Hyötyä koko Euroopalle. “Vahva ja toimiva yhteiskunta EU:n rajoilla on kokonaisturvallisuuden edellytys. Rakentamisen investoinnit tuovat hyvinvointia, jatkuvuutta ja turvallisuutta etenkin itärajoille. Tästä hyötyy koko Eurooppa.”
Rakennusala Euroopassa:
Maanosan suurimpia teollisuudenaloja.
Lähes 25 miljoonaa työpaikkaa.
Kriittinen tekijä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja investointien mahdollistamisessa.
Suomessa rakennusala on EU:n keskiarvoa suurempi työllistäjä.
2/6 Tulevan budjetin suuntaviivoista tihkuu tietoa
Päivi Valkama, budjetti- ja talouskysymysten erityisasiantuntija, Suomen EU-edustusto: “Yhteisverotus kansainvälisellä tasolla on jossain määrin jumittunut EU:ta laajempiin keskusteluihin. Kansainväliset suuryritykset, jotka nykyään eivät maksa veroja oikein mihinkään ja kilpailevat kansallisten yrittäjien kanssa, olisivat houkutteleva kohde, mutta asia on erittäin monimutkainen.”
Lähtökohta: EU:n seuraava monivuotinen rahoituskehys on vasta suunnitteilla, mutta kulisseissa tulevaa budjettia valmistellaan jo nyt täyttä päätä. Huomio! Kaikki sen suuntaviivoista vuotaneet ennakkotiedot vielä epävirallisia.
Aikataulu: Esityksen uudesta rahoituskehyksestä tekee vaalien jälkeen nimitettävä komissio arviolta vuonna 2025 ja se tulee voimaan vuonna 2028.
🚜 Maataloustuen ehdot muuttuvat, mutta samalla varotaan ärsyttämästä maanviljelijöitä.
Erilaisiin tukiin liitetään aikaisempaa enemmän kytköksiä ilmastonmuutoksen hidastamiseen.
Fossiilisen energian korvaamiseen uusiutuvalla energialla varaudutaan tehokkaammin.
Globaali teknologiakilpailu vaatii lisää rahaa.
EU:n on varauduttava myös laajenemisen aiheuttamiin kustannuksiin.
Fakta: Myös Venäjä aiheuttaa lisää paineita EU:n budjettiin.
Panostukset EU:n puolustus- ja turvallisuussektorille kasvavat merkittävästi.
🇺🇦 Ukrainan tukemiseen on varauduttava jatkossakin.
3/6 Yhteisvelka vetää ja työntää
Lähtökohta: Vaalien alla kuumaksi perunaksi noussut yhteisvelkateema on puhuttanut Eurooppaa.
Ennakkotapaus: Yhteisesti pääomamarkkinoilta hankittu 💉 koronaelvytyspaketti sai jälkeenpäin paljon kritiikkiä muun muassa varojen käytön valvonnan puutteesta.
Yhteisvelan puolustajien mukaan muun muassa investoinnit fossiilittomaan energiantuotantoon, Venäjästä irtautumiseen, Ukrainan tukemiseen ja puolustushankintoihin pitäisi rahoittaa ainakin osin yhteisesti.
Poliittisesti hyvin vaikea aihe:
Pohjois-Euroopan “nuukat” maat vastustavat yhteisvelkaa. Esimerkiksi Suomi, Ruotsi, Tanska ja erityisesti juuri uuden hallituksen saanut Alankomaat.
Vastustajat puhuvat tulonsiirtounionin uhasta, jossa Suomen kaltaiset varakkaat jäsenmaat maksavat köyhempien laskuja. 🧾
Varsinkin monet Etelä-Euroopan maat kannattavat yhteisiä rahoitusvälineita ja yhteisvelkaa.
Helppoja ratkaisuja ei ole.
Huomaa tämä: Mahdollinen yhteisen lisävelan ottaminen ei ole EU-parlamentin vaan jäsenmaiden päätös, joten parlamentin kokoonpanolla on asiaan vain välillinen vaikutus.
Kaupallinen yhteistyö: Rakennusteollisuus RT
Rakennusinvestoinnit tuovat kasvua, mutta edellyttävät toimivaa sisämarkkinaa
EU:n kasvu-, energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteet jäävät saavuttamatta ilman rakentamisen investointeja.
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell: “Kestävään, fossiilittomaan yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää investointeja myös rakennetun ympäristön korjaamiseen.”
Energiaa ja tehokkuutta. Rakentamisella on avainrooli sekä Euroopan teollisuuden uudistamisessa että energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. Tarvitaan muun muassa:
Energiatehokkuutta parantavaa korjausrakentamista. “EU:n rahoitusohjelmissa olisi huomioitava, että rakennettu ympäristö on keskeinen osa uudistuvaa ja älykästä energiaratkaisua.”
Investointeja kestävään energiantuotantoon. “Kilpailu vihreän siirtymän investoinneista on kovaa, mutta Suomella on mahdollisuudet nousta kärkimaaksi, kunhan toteutamme järkevää politiikkaa.”
Markkinaehtoisesti toimivaa kiertotaloutta. “Kiertotalouteen siirtyminen tulee toteuttaa teknologia- ja materiaalineutraalisti. Lisäksi kiertotalouteen liittyvää EU-lainsäädäntöä tulee tarkastella kokonaisuutena.”
Markkinat toimiviksi. “Jotta tarpeelliset investoinnit toteutuisivat tehokkaasti, tarvitsemme toimivia sisämarkkinoita.”
Liian yksityiskohtainen sääntely johtaa toimimattomiin sisämarkkinoihin.
Uutta sääntelyä luotaessa tulisi poistaa vastaavaa päällekkäistä sääntelyä.
Tehokkaat markkinat mahdollistavat EU:ssa toimivien yritysten avoimen ja reilun kilpailun.
Rakentamisen aika. “On kaikkien etu, että esimerkiksi energiatehokkuutta lisääviä investointeja nopeutetaan ja infrastruktuuri mahdollistaa ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vaivattoman liikkumisen. Eurooppa, jota rakennetaan hyvin, voi hyvin.”
4/6 EU:n riippuvuus pääomamarkkinoista kasvaa
Miikkael Azaize, EU-asiantuntija, Finanssiala ry:“Toivottavaa olisi, että fokus pysyisi tulevan viisivuotiskauden aikana sääntelyn harmonisoinnissa ja pääomien liikkuvuuden esteiden purkamisessa. Näin voidaan edistää parhaiten sitä, että markkinat kehittyvät tehokkaammiksi markkinaehtoisesti.”
Taustaa: 🏦 Yksi EU:n säännellyimpiä aloja on finanssiteollisuus ja sen sääntely lisääntyy myös tulevalla parlamenttikaudella. Tämä johtuu keskeisesti parista asiasta:
Rahoitusala on yksi yhteiskunnan keskeisimpiä toimialoja.
Jos alalle tulee häiriöitä, kaikkialle yhteiskuntaan tulee häiriöitä.
EU:n rahoitustarpeiden kasvaessa sekä unioni että jäsenmaat tarvitsevat tehokkaampia pääomamarkkinoita.
Sääntelyä tarvitaan: Rahoitusala on muistuttanut vaalien alla, että digitalisaation voimakkaan kasvun seurauksena EU:n on panostettava entistä enemmän petosten, rahanpesun ja verkkorikollisuuden torjuntaan.
Mutta: Samaan aikaan rahoitusala on myös toistuvasti varoittanut EU:ta ylisääntelystä, joka vaikeuttaa sen perustehtävän – yhteiskuntien rahoitushuollosta huolehtimisen – toteuttamista.
Sääntelyn vaikutuksia tulisi arvioida etukäteen nykyistä paremmin.
Pankkien riskit vaihtelevat suuresti EU:n eri jäsenmaissa ja siksi hyvin toimivien kansallisten rahoitusmarkkinoiden toimintaa ei tule hankaloittaa.
Pankkien lisääntyvät omavaraisuusvaatimukset saattavat vaikeuttaa yritysten ja kansalaisten rahoittamista. 💰 Lainaa on siis vaikeampi saada.
5/6 Moni asia jäi vielä kesken
Haaste: Päättyvällä vaalikaudella keskeneräisiksi 📆 jäi useita rahoitukseen ja talouteen liittyviä hankkeita, joiden jatkamisesta uusi parlamentti joutuu päättämään.
Yksi keskeisistä on luoda EU:hun yhtenäiset pääomamarkkinat, joilla säästäminen ja investoinnit yhdistyvät tehokkaasti.
EU:n pääomamarkkinaunioni (CMU): CMU-aloite käynnistettiin jo vuonna 2015, mutta siitä huolimatta EU:n pääomamarkkinat ovat edelleen pirstoutuneet.
CMU:n kolme keskeistä päämäärää:
Tehdä EU:sta paikka, jossa kansalaisten on entistäkin turvallisempi säästää ja sijoittaa pitkällä aikavälillä.
Vihreän, osallistavan ja palautumiskykyisen talouden elpymisen tukeminen parantamalla eurooppalaisten yritysten rahoitusmahdollisuuksia.
Lopuksi: Koska uusien tulonlähteiden luominen on poliittisesti äärimmäisen hankalaa, EU joutuu myös jatkossa turvautumaan markkinalähtöisiin pääomiin, joko yhdessä tai valtioittan. Tämä lisää paineita eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden pullonkaulojen vähentämiseksi.
Kiitokset jälleen kerran kirjeen lukemisesta. Kesäkuun vaalit ovat jo lähellä, ja siksi myös suomalaisten on tärkeää tietää, mistä niissä on kysymys. Vaikka merkittävä osa lainsäädännöstä on edelleen kansallista, Euroopan unionille on vähitellen siirretty yhä enemmän vastuuta asioista, jotka eurooppalaisten on järkevämpää hoitaa yhdessä kuin yrittää selvitä yksin.
Tämän sisällön mahdollistaa Euroopan parlamentti.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
