1/5 Tulosten julkistaminen ja uuden parlamentin järjestäytyminen

Kesäkuun puoliväli:

• 📂 Vaalitulokset julkistetaan ja Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit vahvistetaan.

• Mepit aloittavat valmistautumisen toimikautensa aloitukseen.

🪑Heti vaalien jälkeen alkaa tuolileikki, jossa eri maiden poliittiset puolueet ratkaisevat, mihin EU-parlamentin poliittisiin ryhmiin ne haluavat kuulua tai hyväksytään. Tämä puolestaan ratkaisee ryhmien painoarvon parlamentin päätöksenteossa. Kaikki puolueet eivät halua tai pääse mukaan parlamentin ryhmiin, mutta niiden ulkopuolella vaikuttaminen on erittäin vaikeaa.

Kesä-heinäkuu:

• Uuden parlamentin ryhmittymien muodostuminen ja poliittisten ryhmien neuvottelut. 

• Poliittiset ryhmät valitsevat johtajansa ja määrittävät toimintalinjansa. 👍👎

Huomaa: Jokaisessa parlamentin poliittisessa ryhmässä on oltava yhteensä vähintään 23 edustajaa vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta.

Ennen vaaleja on vielä epäselvää, miten poliittiset ryhmät tulevat lopullisesti muodostumaan. ⚔️ Kulissipeliä käydään loppuun saakka.

Eri maista tulevien puolueiden hyväksyminen tai hylkääminen ryhmästä riippuu muun muassa:

•  💶 Puolueiden talouspoliittisista näkemyksistä ja niiden eroista.

• ⚖️ Puolueiden suhtautumisesta oikeusvaltioon.

• 🇺🇦 🇷🇺 Puolueiden suhtautumisesta Ukrainaan tai Venäjään.

Isoja kysymyksiä:

• Jatkuuko EPP:n, S&D:n, RE:n ja Vihreiden yhteistyö?

• Vai liittoutuuko suurimmaksi ennustettu EPP-ryhmä ECR:n kanssa?

• Kykenevätkö kansallismieliset ID ja ECR löytämään yhteisen sävelen?

2/5 Parlamentin ensimmäinen istunto 16. heinäkuuta

Uuden Euroopan parlamentin ensimmäinen täysistunto pidetään Strasbourgissa. 

• Parlamentti valitsee puhemiehen ja varapuhemiehet

• Kvestorit, jotka kuuluvat puhemiehistöön ja käsittelevät suoraan parlamentin jäseniä koskevia hallinnollisia kysymyksiä. 

• Poliittiset ryhmät ja valiokunnat järjestäytyvät ja valitsevat puheenjohtajansa.

Ensi töikseen parlamentin on 

• Päätettävä, mitä edelliseltä vaalikaudelta kesken jääneitä lainsäädäntöhankkeita se jatkaa. Niistä ensimmäisiä ovat muiden muassa:

1)        tekoälylainsäädännön jatko

2)        korruption vastaisten sääntöjen uudistaminen

3)        eläinkuljetuslainsäädännön jatko.

Euroopan komissio ryhtyy tuottamaan uusia lainsäädäntöaloitteita vasta kun se on nimitetty.

3/5 Uuden komission nimittäminen viivästynee 

Kesä–heinäkuu: 

Eurooppa-neuvosto eli EU-jäsenvaltioiden johtajat ehdottavat komission puheenjohtajaa ottaen huomioon Euroopan parlamentin vaalien tulokset. Ehdokasta kuullaan Euroopan parlamentissa.

• Nykyinen komission puheenjohtaja, saksalainen Ursula von der Leyen hakee jatkokautta. Jos hänen ryhmänsä EPP on jälleen suurin poliittinen ryhmä, von der Leyenin mahdollisuudet ovat hyvät.

• Muita puheenjohtajakisaan ilmoittautuneita ovat ainakin

1)        Sandro Gozi, Ranska (Renew Europe -ryhmä)

2)        Walter Baier, Itävalta (Vasemmistoryhmä)

3)        Terry Reintke, Saksa (Vihreät)

4)        Nicolas Schmit, Luxemburg (S&D -ryhmä)

❓Heinäkuun puoliväli: 

Euroopan parlamentti äänestää komission puheenjohtajaehdokkaasta. Jos ehdokas saa parlamentin enemmistön tuen, hänet nimitetään virkaan.

Mutta: Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että komission puheenjohtajasta ei yritetä äänestää heinäkuussa, jolloin komission valintojen aikataulu siirtyy kahdella kuukaudella eteenpäin. 

Pete Pakarinen, EPP-ryhmän pitkäaikainen medianeuvonantaja: “Von der Leyenille on varmistettava parlamentin ehdoton enemmistö eli 361 ääntä. Viisi vuotta sitten valinta oli tiukka ja nyt siitä ei näytä tulevan yhtään helpompi. Ei myöskään näytä, että olisi vastaehdokasta tai vaihtoehtoa, joka voisi kerätä enemmän ääniä, joten neuvotteluihin tarvitaan aikaa.”

‼️Huomaa: Jos puheenjohtajan valinta viivästyy, myös komission muiden jäsenten valinta viivästyy. 

4/5 Komissaarien nimeäminen ja hyväksyminen

Heinä–elokuu: Uusi komission puheenjohtaja neuvottelee jäsenvaltioiden kanssa ja ehdottaa komissaariehdokkaita. 

• Jokaisesta jäsenvaltiosta nimetään yksi komissaari. Viime kerralla Euroopan komission puheenjohtaja von der Leyen pyysi jokaista maata asettamaan kaksi ehdokasta – miehen ja naisen. 

• Jos von der Leyen valitaan jatkokaudelle, voimme odottaa samaa prosessia.

• Kulisseissa käydään kynsin hampain taistelua, kuka saa minkäkin salkun hoitaakseen 

• Kauppa ja kilpailu ovat halutuimpia salkkuja, joilla on aitoa voimaa.

• Esimerkiksi urheiluun, koulutukseen ja monikielisyyteen liittyvät komissaarin salkut ovat maineeltaan vähämerkityksellisempiä täytevirkoja.

Lopullinen salkkujako on usein tulosta eri jäsenmaiden voimaperäisestä lobbaamisesta, komissaariehdokkaiden vahvuusalueista, poliittisista neuvotteluista ja kompromisseista eri jäsenvaltioiden ja poliittisten ryhmien välillä.

• Komission puheenjohtajalla on merkittävä vastuu saada aikaan eri intressejä tasapainottava ja toimiva kokonaisuus.

Suuria kysymyksiä ovat:

• Mikä maa saa äärimmäisen painavan kauppakomissaarin tehtävän ja valvoo EU:n lähestyvää kauppasotaa Kiinan kanssa?

• Kuka pääsee kilpailukomissaarina valvomaan amerikkalaisten teknologiajättien, kuten Applen ja Googlen, tekemisiä?

•  Saavatko puolalaiset uuden puolustussalkun?

Syys–lokakuu: Komissaariehdokkaat osallistuvat Euroopan parlamentin valiokuntien kuulemistilaisuuksiin. 

• Parlamentin valiokunnat arvioivat ehdokkaiden soveltuvuuden ja asiantuntemuksen.

• Komissaariehdokkaita on hylätty muun muassa taloudellisten epäselvyyksien tai eturistiriitojen, puuttuvan pätevyyden, aikaisempien skandaalien tai puuttuvan läpinäkyvyyden johdosta.

🪓 Esimerkkejä hylätyistä komissaariehdokkaista 2019:

• Unkarilainen Laszlo Trosanyi eturistiriitojen ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisen puutteiden vuoksi.

• Ranskalainen Sylvie Goulard hylättiin hänen aiempaan toimintaansa liittyvien taloudellisten epäselvyyksien vuoksi.

• Romanialainen Rovana Plumb hylättiin muun muassa eturistiriitojen takia.

5/5 Komission hyväksyntä ja työskentelyn aloitus

Lokakuu: Euroopan parlamentti äänestää koko komission hyväksymisestä. Jos parlamentti hyväksyy komission, se voi aloittaa työnsä.

1. marraskuuta: 

Sekä uusi Euroopan parlamentti että komissio aloittavat varsinaisen työnsä ja ryhtyvät toteuttamaan lainsäädäntö- ja muita tehtäviään.

Tällä prosessilla varmistetaan, että sekä parlamentti että komissio ovat järjestäytyneet ja valmiita toimimaan mahdollisimman nopeasti vaalien jälkeen, jotta EU:n päätöksenteko voi jatkua sujuvasti.

• Joskus uuden komission aloittaminen on viivästynyt koska komissaareista ei ole päästy yksimielisyyteen.

• Ursula von der Leyenin komissio aloitti työnsä vasta🌲 joulukuussa 2019, koska hylätyt komissaariehdokkat piti korvata muilla ehdokkailla, ja heidän taustojensa tarkistaminen ja kuulemisensa parlamentissa ottivat suunniteltua enemmän aikaa.

Mainettaan paremmat europarlamenttivaalit Haluatko tietää lisää? Ota yhteyttä suoraan tutkijaan! Ota yhteyttä

Eurovaalit ovat puutteistaan huolimatta merkittävä edustuksellisen demokratian näyttämö – ja toistaiseksi paras esimerkki ylikansallisesta demokratiasta, väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen Tampereen yliopistosta kirjoittaa. 

Perinteinen mielikuva: Eurovaaleja on pitkään moitittu toisen asteen vaaleiksi, joissa 

• äänestysprosentti on matala, 

• puolueet kampanjoivat kansallisilla teemoilla EU-politiikan sijaan ja 

• median kiinnostus vaaleihin on vähäinen. 

Päinvastaisia merkkejä ilmassa 

• Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa keskimääräinen äänestysprosentti nousi ensimmäistä kertaa eurovaalien historiassa. 

• Puolueiden eurovaaliohjelmat tarjoavat kansalaisille aitoja vaihtoehtoja, joiden pohjalta ottaa kantaa EU-politiikkaan. 

• Median kiinnostus europarlamenttivaaleihin on ollut maltillisessa kasvussa . 

Johtopäätös: Eurovaalit tuottavat yhteistä eurooppalaista politiikkaa.

• Vaalitulokset kuvaavat melko hyvin yleiseurooppalaisia poliittisia trendejä koko EU:n alueella.

• Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät kykenevät verrattain yhtenäiseen työskentelyyn EU:n poliittisesta moninaisuudesta huolimatta. 

Akatemia-palvelussa tieteentekijät kirjoittavat suoraan MustReadin yleisölle oman tutkimuksensa tuloksista. Lue Johannes Lehtisen juttu kokonaisuudessaan MustReadin sivuilta: https://www.mustread.fi/artikkelit/europarlamenttivaalit-ovat-mainettaan-paremmat/ 

Kiitokset jälleen, kun luit Bryssel-uutiskirjeen loppuun. Kuten kirjoitin, uuden parlamentin ja uuden komission töiden aloittaminen kestää vähimmilläänkin noin puoli vuotta siitä kun vaalien tulos on vahvistettu. Menee siis pitkälle syksyyn, ennen kuin parlamentti ja komissio pääsevät aloittamaan todellisen lainsäädäntötyönsä. 

Osaltaan tämä kertoo myös siitä huolellisuudesta, jolla EU pyrkii varmistamaan, että sen toiminta on läpinäkyvää ja perustuu todella kansalaisten antamaan mandaattiin. Mitä enemmän EU-kansalaiset – siis myös suomalaiset – käyttävät äänioikeuttaan, sitä vahvempi tuo mandaatti on.

Meille Brysselissä työskenteleville journalisteille keskeinen tavoite on kertoa mahdollisimman ajoissa, minkälaisia hankkeita täällä suunnitellaan. Silloin niihin osataan myös reagoida jo siinä vaiheessa, kun ratkaisut ovat vielä suunnittelu- eikä päätösvaiheessa.