EU:n kiireinen kevät | Tärkeitä päätöksiä | Laihoja kompromisseja
Euroopan parlamentilla on kiire saada tämä viisivuotiskausi pakettiin. Toukokuussa alkaa vaalikamppailu kesäkuun vaaleihin.
Mika Horelli | 28.2.2024 | #1
Edessäsi on MustReadin ensimmäinen Bryssel-uutiskirje. Sait tämän kirjeen, koska haluamme tarjota lukijoillemme ja päättäjille olennaista tietoa Euroopan unionista paikan päältä täältä EU:n epävirallisesta pääkaupungista.
Nykyisen EU-parlamentin kausi lähenee loppuaan. Vaalit järjestetään jäsenmaissa 6.–9. kesäkuuta ja uusi parlamentti aloittaa työnsä virallisesti 16. heinäkuuta.
Ennen vaaleja parlamentilla on edessään kiireinen kevät. Tällä viikolla parlamentti on koolla täysistunnossa Strasbourgissa ja päätti tiistaina muun muassa Ukrainan tuesta. Maaliskuussa parlamentti äänestää naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta ja huhtikuussa agendalla on esimerkiksi Suomelle tärkeä uusi rahanpesuasetus.
Kaikkea ei ehditä saada valmiiksi. Kirjeen lopussa kerron, mikä jää kesken.
Toukokuussa täysistuntoja ei enää järjestetä. Ne mepit, jotka eivät enää asetu ehdolle, tyhjentävät työhuoneitaan. Uudelleenvalintaa hakevat keskittyvät kampanjoimaan kotimaissaan mandaattinsa uusimisesta.
Terveisin,
Brysselin parlamenttirakennus on EU-parlamentin sivutoimipiste. Kotipaikka on Ranskan Strasbourgissa. Kuva: Mika Horelli
1/5 Parlamentin yllätysten viisivuotiskausi 2019–2024
Lähtökohta: Parlamentin päättyvä kausi tullaan muistamaan ennen muuta kahdesta asiasta.
Pandemia.
Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan.
Älä unohda tätä: Brexit toteutui käytännössä, kun Iso-Britannia jätti EU:n virallisesti vuoden 2021 alussa.
Seuraukset:
Korona pakotti EU-instituutiot opettelemaan tekemään etätöitä.
Ukrainan sota tiivisti Euroopan unionin jäsenmaiden rivit ennennäkemättömällä tavalla, Unkaria lukuun ottamatta.
Kaksi muutosta verrattuna edellisiin vaaleihin:
Kesäkuussa valitaan 720 meppiä. Vuonna 2019 meppejä valittiin 751. Brexit ja EU:n väestörakenteen muutos vaikuttavat valittavien meppien määrään. Parlamenttipaikkojen määrä ja jakautuminen arvioidaan aina ennen vaaleja.
Suomen paikkamäärä parlamentissa nousee neljästätoista viiteentoista.
Kaupallinen yhteistyö: Kansanvalistusseura
Sivistys on menestyvän yhteiskunnan perusta – kaikille avoin teemavuosi tuo sivistyksen tähän päivään ja kaikkien arkeen
“Juuri nyt on tärkeää pohtia sivistyksen merkitystä ja sanoittaa se uudelleen monikriisiaikaamme”, Lauri Tuomi toteaa. (Kuva: Kvs-säätiö)
Sivistys rakentaa yhteiskunnan. Suomalaisen yhteiskunnan menestys on valettu sivistyksen perustalle. Maamme vanhin, sitoutumaton sivistyssäätiö Kvs-säätiö (Kansanvalistusseura sr.) yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kutsuu kaikki mukaan Sivistyksen teemavuoteen 2024.
Elämme globaalia monikriisiaikaa, jossa sivistys tarvitsee puolustajansa:
talouskriisi
ekokriisi
demokratian kriisi.
Sopua ja huolenpitoa. Tarvitsemme työvälineitä, joilla rakennamme tulevaisuutta kriisien keskellä. Vastaus on sivistys. Sivistystä ja yhdessä oppimista tarvitaan, jotta voimme elää sovussa toistemme kanssa ja pitää huolta planeetastamme.
Kvs-säätiö uranuurtajana. Sivistysyhteiskuntaa on rakennettu määrätietoisesti elinikäisen oppimisen, avoimuuden ja osallistamisen perustalle. Kvs-säätiö on tehnyt tätä työtä pian 150 vuotta.
Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi: “Kansanvalistusseura on kehittänyt sivistysyhteiskuntaa konkreettisesti ja pannut asioita liikkeelle, ja niistä on tullut osa arkeamme. Kutsumme sitä arkisivistykseksi.” Arkisivistyksen perusta on yhdessä oppiminen.
Sivistys elää ajassa. Tuomi pitää sivistyksen vahvuutena sitä, että se voidaan sanoittaa kullekin aikakaudelle sopivaksi:
“Sivistys on dynaaminen käsite, joka elää ajassaan. Sivistys on tuonut Suomelle ja suomalaisille resilienssiä kohdata haastavat ajat ― mutta onko tämä unohtunut? Juuri nyt on tärkeää pohtia sivistyksen merkitystä ja sanoittaa se uudelleen monikriisiaikaamme.”
Sivistyksen teemavuosi. Kvs-säätiön 150-vuotisjuhla on innoittanut opetus- ja kulttuuriministeriötä (OKM) nimeämään vuoden 2024 Sivistyksen teemavuodeksi. Erityisenä toimeksiantona:
Sivistys tuodaan kaikkien arkeen.
Sivistyksen päältä pyyhitään pölyt.
Kaikki mukaan! Sivistyksen teemavuosi kutsuu mukaan toimijoita ja verkostoja eri aloilta: koulutus, kulttuuri, liikunta, tiede ja taide, kirjastot, lapset ja nuoret ― unohtamatta työelämää ja yrityksiä. Nyt, jos koskaan, on sivistyksen merkitystä tärkeää pohtia ja rakentaa yhdessä.
2/5 Viikon agendalla ennallistamista ja Ukraina-tukea 🌳🐬
Lähtökohta: Tällä viikolla parlamentti kokoontuu Ranskan Strasbourgissa, jossa äänestetään useamman trilogisovun, eli komission, EU-parlamentin ja jäsenmaiden kolmikantaneuvotteluiden tuloksena syntyneen kompromissin hyväksymisestä.
EU:n ennallistamisasetus
Joulukuussa hyväksytyn trilogisovun mukaan ainakin viidennes EU:n maa- ja merialueista ennallistetaan vuoteen 2030 mennessä.
Osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tarkoitus on pysäyttää luontokato.
Asetus on herättänyt paljon kitkaa EU-maissa, myös Suomessa. Kriitikot katsovat sen rajoittavan maankäyttöoikeutta.
Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus
Pitää sisällään niin kutsutun Ukrainan tukivälineen.
Sen läpimenoa jouduttiin jännittämään EU-maiden poliittisten johtajien huippukokouksessa eli Eurooppa-neuvostossa helmikuun alussa Unkarin etukäteen ilmoittaman vastustuksen vuoksi.
Yllättäen Unkari taipui muiden tahtoon, ja asiasta saatiin vaadittu yksimielinen päätös.
Lisäksi: Parlamentin lopullisessa äänestyksessä on tällä viikolla myös trilogisovun hyväksyminen digitaalisesta lompakkosovelluksesta sekä poliittisen vaalimainonnan avoimuudesta.
Lähtökohta: Parlamentin maaliskuun täysistunnossa on tarkoitus hyväksyä kolmikantaneuvotteluissa sovitut kompromissit mm. teollisuuden ja tieliikenteen päästöistä, mediavapaudesta ja rakennusten energiatehokkuudesta.
Vielä: Huhtikuun kahden päivän minitäysistunnossa listalla ovat trilogisopujen siunaaminen tekoälyasetuksesta, sähkömarkkinauudistuksesta, yritysvastuusta ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta.
Mitä uutta?
Direktiivi tunnistaa ensimmäistä kertaa naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan eri muotoja, kuten vainoamisen ja kostopornon.
Direktiivi kieltää myös muun muassa tyttöjen sukuelinten silpomisen ja avioliittoon pakottamisen.
Kompromissi oli kuitenkin monille pettymys. Miksi?
EU-parlamentin kannasta poiketen neljätoista EU:n jäsenmaata ei hyväksynyt suostumusperusteen ottamista mukaan raiskauksen määrittelyyn. Tämä olisi tarkoittanut, että kyseessä olisi raiskausrikos, jos seksuaaliseen tekoon ei ole selkeää suostumusta.
Vastustajien joukossa olivat muun muassa Saksa, Unkari, Bulgaria, Alankomaat, Tšekki ja Ranska, joissa ”ei” ei siis edelleenkään tarkoita ”ei”.
Suomessa suostumusperuste on jo nyt kansallisessa lainsäädännössä, ja Suomi kannatti suostumusperusteen ottamista mukaan myös EU-direktiiviin.
Miksi ei?
Esimerkiksi Ranskan hallituksen tiedottaja perusteli medialle, että heidän kielteinen kantansa pohjautui puhtaasti oikeudellisiin perusteisiin. Koska rikosoikeus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, raiskauksista on nostettava syyte kansallisesti.
4/5 Huhtikuussa hyväksytään tämän parlamentin viimeiset trilogisovut 💶 💳
Huhtikuun toisella täysistuntoviikolla 22.–25.4. parlamentin listalla ovat muun muassa trilogisovun hyväksyminen muuttoliikepaketista, Schengen-sääntöjen uudistamisesta, tuotteiden korjattavuutta säätelevästä asetuksesta sekä rahanpesun vastaisista toimista.
Mikä rahanpesuasetus?
Yhdistää rahanpesua koskevat säädökset kaikissa EU:n jäsenmaissa.
Esimerkiksi käteiskauppaan tulee 10.000 euron yläraja.
Suomea kiinnostaa erityisesti säädös, jonka mukaan kiinteistöjen todelliset omistajat on selvitettävä ja rekisteröitävä takautuvasti kymmenen vuoden ajalta vuoden 2014 alusta lähtien.
Mistä on kysymys? EU:n ja ETA:n ulkopuolisten maiden kansalaisten kiinteistöostot tulivat Suomessa luvanvaraisiksi vasta 2020.
=> Varsinkin venäläiset kiinteistönostajat ovat useissa tapauksissa pyrkineet piiloutumaan monimutkaisten omistusketjujen taakse ja siksi on mahdollista, että omistajien taustojen selvityksillä joukosta löydetään muun muassa pakotteiden alaisia henkilöitä ja yrityksiä.
Kaupallinen yhteistyö: Kansanvalistusseura
Sivistys luo toivoa rauhattomassa maailmassa ― Sivistyksen teemavuosi 2024 kutsuu toimintaan
Mikä Sivistyksen teemavuosi 2024? Sitoutumattoman Kvs-säätiön (Kansanvalistusseura sr.) 150-vuotisjuhlavuosi on ollut kimmokkeena avata Sivistyksen teemavuosi 2024 kaikille.
Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi: ”Näin pääsemme myös juhlavuotena tekemään säätiömme tarkoitukseen kirjattua sivistystyötä ja elinikäisen oppimisen edistämistä. On ollut hienoa huomata, miten innostuneesti eri toimijat ja verkostot myös ruohonjuuritasolla ovat ottaneet teemavuoden omakseen. Tapahtumia suunnitellaan ympäri Suomea.”
Sivistys elää ajassa. Teemavuonna sivistystä tarkastellaan seuraavien teemojen kautta:
kestävä tulevaisuus
monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja uussuomalaisuus
kulttuuri ja taide edelläkävijöinä
tieteestä sivistykseksi
lukutaito ja dialogi
elinikäinen oppiminen ja sivistys.
Lisäksi läpileikkaavat teemat ovat digitalisaatio ja myötätunto.
Tietoa tarjolla. Tietoa teemavuodesta ja siihen osallistumisesta sekä tapahtumakalenteri hakulomakkeineen löytyvät osoitteesta sivistys.fi.
Teemavuodesta saadaan tietopaketit suomen lisäksi myös ruotsiksi, englanniksi, inarinsaameksi, koltansaameksi, pohjoissaameksi ja romanikielellä. Tuomi: “Ota rohkeasti yhteyttä, jos sinulla on hyvä idea teemavuoden tapahtumaksi.”
Uteliaana kohti tulevaa. Sivistyksessä riittää työsarkaa, ja siihen Kvs-säätiö kumppaneineen kutsuu kaikkia mukaan. Lauri Tuomen sanoin: “Pidetään yhdessä sivistys elävänä ja dynaamisena kestävän elämän perustana teemavuoden jälkeenkin.”
5/5 Mitkä hankkeet jäävät kesken? 🥡💧
Lähtökohta: Valmiiksi neuvoteltujen kolmikantakompromissien hyväksymisen ohella parlamentin listalla on keväällä useita säädöksiä, joiden neuvottelut jäsenmaiden kanssa ovat edelleen kesken.
Näitä ovat muiden muassa:
Suomen puunjalostusteollisuudelle tärkeä pakkausdirektiivi. Suomi tuottaa yhä enemmän muun muassa selluloosaan perustuvia, kierrätettäviä pakkausmateriaaleja
jätevesidirektiivi
rekkojen ja bussien päästövähennystavoitteet.
Kesken on myös muun muassa lapsityövoiman käyttöä suitsivan yritysvastuudirektiivin käsittely.
Aiemmin direktiiviä kannattanut Suomi käänsi viime hetkellä kelkkansa siihen sisältyvän ryhmäkanneoikeuden laajenemisen takia.
Myös digitaalista euroa ja lasten verkossa tapahtuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvaa unionitason lainsäädäntöä koskevat neuvottelut ovat edelleen kesken.
Huomaa tämä: Toisin kuin Suomen eduskunnassa, Euroopan parlamentissa vaalikauden päättyessä kesken olevat lainsäädäntöhankkeet eivät automaattisesti raukea parlamentin vaihtuessa, vaan seuraava parlamentti voi halutessaan jatkaa niiden käsittelyä.
Lämmin kiitokseni kun luit kirjeeni täältä Brysselistä, jossa olen seurannut unionin päätöksentekoa viimeiset seitsemän vuotta. Sait sen, koska MustRead haluaa tarjota päättäjille oleellista tietoa Euroopan unionista ja sen päätösten vaikutuksista meihin suomalaisiin.
Tämän sisällön mahdollistaa Euroopan parlamentti.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
