Ilmastokriittisyys kasvaa | EU:n vihreä siirtymä voi hidastua
Kalliiksi koettujen ilmastotoimien arvostelu kasvaa Euroopassa. Seuraavalla parlamenttikaudella on valmistauduttava sääntelyn vaikeutumiseen.
Mika Horelli | 20.3.2024 | #2
MustReadin toinen Bryssel-uutiskirje keskittyy EU:n ilmastotavoitteisiin ja niiden saavuttamisen edessä näkyviin töyssyihin.
Vihreän siirtymän kannalta tiedossa on aikaisempaa vaikeampia poliittisia päätöksiä konkreettisista päästövähennyksistä, jotka vaikuttavat entistä enemmän kansalaisten arkeen ja elinkustannuksiin. Kesäkuun vaaleissa mandaattinsa uusimista tavoittelevat europarlamentaarikot kuuntelevat nyt poikkeuksellisen herkällä korvalla äänestäjiensä huolenaiheita, mikä vaikeuttaa päätösten poliittista hyväksyntää. Ilmastokriittisten poliittisten ryhmien suosio onkin ollut viime aikoina selvässä kasvussa.
Vaikka nykyisen Euroopan parlamentin suuri enemmistö on selkeästi sitoutunut ilmastotoimiin, tämä ei välttämättä jatku yhtä selvänä seuraavalla vaalikaudella.
Terveisin keväisestä Brysselistä
Eurooppa haluaa eroon uusiutumattomasta energiasta.
1/4 EU:lla suuret ilmastotavoitteet
Iso kuva: Ilmastonmuutoksen torjunta on ollut yksi Euroopan parlamentin päättyvän vaalikauden keskeisiä teemoja. Sopimukseen on päästy muun muassa seuraavissa suurissa tavoitteissa:
EU tähtää kokonaan ilmastoneutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä.
EU sitoutui vuoden 2020 ilmastolaissa vähentämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Lisäksi: Komission helmikuussa julkistama tavoite on leikata nettopäästöjä vuoteen 2040 mennessä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tästä ei ole vielä saavutettu sopimusta ja asia jää seuraavan parlamentin asialistalle.
Kaupallinen yhteistyö: Huoltovarmuuskeskus
Kokonaisturvallisuutta ei ole ilman huoltovarmuutta – taso on määriteltävä uudelleen
"Jo valmiiksi hyvän huoltovarmuutemme taso on määriteltävä uudelleen ja varmistettava, että tälle työlle varataan riittävät resurssit", Janne Känkänen toteaa. (Kuva: Huoltovarmuuskeskus / Meeri Utti)
Tausta. Suomessa yhteiskunnan varautuminen erilaisiin kriiseihin on rakennettu kokonaisturvallisuuden toimintamallin ympärille.
Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvataan yhteistyössä viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa.
Käytännössä varaudutaan sotilaalliseen uhkaan, hybridiuhkiin eri muodoissaan (kyberuhat, informaatiovaikuttaminen, kriittiseen infraan kohdistuva häirintä) sekä luonnonilmiöihin (myrskyt, pandemiat)
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen: “Riippumatta millaisesta uhasta on kyse, taustalla on aina myös varautumista ja huoltovarmuustyötä. Sen tarkoituksena on turvata yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen jatkuvuus riittävällä tasolla kaikissa tilanteissa.”
Kriittiset toiminnot. Huoltovarmuustyöllä turvataan muun muassa
sähkön ja muun energian jakelua
vesihuoltoa
ruoan tuotantoa ja jakelua
tietoliikenneyhteyksiä
terveydenhuoltoa.
“Kokonaisturvallisuuteen vaaditaan vahvojen sotilaallisten valmiuksien lisäksi hyvin laaja-alaista varautumista siviilimaailmassa. Ei ole olemassa mitään kriisiajan varajärjestelmää yhteiskunnan tasolla. Kriisissäkin turvaudutaan pääosin olemassa olevaan infraan, joka on pitkälti yritysten käsissä.”
Huoltovarmuus käytännössä? On oltava kyky
ennaltaehkäistä häiriöitä ja kriisitilanteita
hoitaa häiriötilanne tehokkaasti, suunnitelmallisesti ja harjoitellusti
palauttaa toiminta, esimerkiksi tietoliikennekaapelin tai sähköverkon häiriö järjestelmällisesti ja tarvittaessa sopeutua uuteen tilanteeseen.
Uudelle tasolle. Suomi nähdään yleisesti ja perustellusti varautumisen syväosaajana.
Laakereille ei silti ole varaa jäädä lepäämään.
“Ei ole millään tavalla syytä toivottomuuteen saati paniikkiin, mutta on rehellisesti todettava, että epävarmuus ympärillämme on merkittävästi lisääntynyt. Siksi jo valmiiksi hyvän huoltovarmuutemme taso on määriteltävä uudelleen ja varmistettava, että tälle työlle varataan riittävät resurssit. Pelkkä sotilaallinen suorituskyky, niin tärkeä kuin se onkin, ei riitä.”
2/4 Miten päästöjä leikataan käytännössä?
Lähtökohta: EU on kuluvalla parlamenttikaudella hyväksynyt suuren määrän direktiivejä ja asetuksia, joilla pyritään nettopäästöjen konkreettiseen vähentämiseen.
Päästökauppajärjestelmä: Vuonna 2005 käyttöön otettu päästökauppajärjestelmä päivitettiin 2022. Kasvihuonepäästöille on luotu hintalappu, joka kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä. Mitä enemmän tuotat kasvihuonepäästöjä, sitä enemmän maksat.
Energiankäyttö: Parlamentti hyväksyi syyskuussa 2023 sopimuksen, jolla uusiutuvan energian osuus nostetaan vuoden 2021 tasolta 21,8 prosentista 42,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa muun muassa tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotannon kasvattamista samaan aikaan kun fossiilisia voimaloita suljetaan.
Energiatehokkuus: Maaliskuun puolivälissä parlamentti hyväksyi direktiiviehdotuksen, jonka tavoitteena on vähentää asuinrakennusten energiankulutusta keskimäärin 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 lähtien ja uusiin asuinrakennuksiin on asennettava aurinkopaneelit, jos se on teknisesti mahdollista. Keinoihin kuuluvat myös rakennusten lisäeristäminen, ovien ja ikkunoiden tiivistäminen sekä energiatehokkaat lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät.
Kesken ovat edelleen muun muassa seuraavat päätökset:
Hiilinielut: Maankäyttöä ja metsätaloutta koskevat asetukset hiilinielujen vahvistamiseksi määrittelevät mitkä maankäytön ja metsänhoidon päästöt ja nielut huomioidaan EU:n ilmastotavoitteiden laskennassa.
Liikenne: Henkilö- ja pakettiautoja koskevan asetukseen sisältyy muun muassa kiistelty vaatimus uusien autojen nollapäästöistä EU:ssa vuoden 2035 alusta. Välitavoite vuodelle 2030 on vähentää henkilöautojen päästöjä 55 ja pakettiautojen päästöjä 50 prosenttia vuoden 2021 tasosta.
3/4 Ilmastotavoitteiden edessä olevat vaikeudet
Esinäytös tulevista haasteista: Helmikuun alussa saatiin jo ennakkovaroitus EU:n kiristyvän päästöpolitiikan säätämisen ongelmista, kun ilmastokomissaari Wopke Hoekstra esitteli Euroopan parlamentille komission tavoitteen 90 prosentin päästövähennyksistä.
Vastustajat: Parlamentin kansallismieliset ja oikeistoryhmät teilasivat vuoden 2040 tavoitteen jopa vahingollisena. Viimeaikaisissa mielipidetiedusteluissa juuri kansallismieliselle ECR-ryhmälle ja äärioikeiston EU-vastaiselle ID-ryhmälle on ennakoitu suurinta kannatuksen kasvua kesäkuun vaaleissa. ECR:n mukaan vihreän siirtymän aikataulu vaatii eurooppalaisilta liian suurta elämäntapojen muutosta. ID-ryhmän edustajien mukaan punavihreä politiikka on johtanut Euroopan unionin talouskatastrofiin. Suomen Perussuomalaiset vaihtoi viime vuonna ID-ryhmästä ECR-ryhmään.
Kannattajat: Selkeän positiivisesti ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin suhtautuvat Vihreät, konservatiiviliberaali Uudistuva Eurooppa eli RE-ryhmä, Sosialistien ja demokraattien S&D-ryhmä sekä parlamentin pienin ryhmä Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto GUE/NGL. Suomesta Vihreät kuuluu Vihreisiin, Keskusta ja Ruotsalainen kansanpuolue RE-ryhmään, sosiaalidemokraatit S&D-ryhmään ja Vasemmistoliitto GUE/NGL-ryhmään.
Varovaistunut myötäilijä: Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP on vaalikauden loppua kohti suhtautunut aikaisempaa kriittisemmin EU:n vihreään siirtymään. Vaikka EPP näyttäisi gallupien mukaan säilyvän vaalien jälkeenkin parlamentin suurimpana ryhmittymänä, sen ilmastokantojen muuttuminen konservatiivisemmiksi todennäköisesti hidastaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien lakien säätämistä ja toimeenpanoa. Suomesta EPP-ryhmään kuuluu Kokoomus.
Kannattaa muistaa: Vaikka ilmastonmuutoskriittiset puolueryhmittymät lisäisivät kannatustaan merkittävästikin, ne tuskin pystyvät yksin jyräämään EU:n nykyisen ilmastopolitiikan.
Ratkaisevaa on se, kuinka eri ryhmät kykenevät vaalien jälkeen liittoutumaan ajaakseen omia agendojaan. Yhteistyö muiden ryhmien kanssa on ollut varsinkin ID-ryhmälle hyvin vaikeaa.
Kaupallinen yhteistyö: Huoltovarmuuskeskus
Huoltovarmuusmaksut samalla tasolla kuin 30 vuotta sitten – kulut eivät tule katetuiksi
Turvallisuusympäristön muutosta ei voi jäädä seuraamaan sivusta.
Huoltovarmuuskeskuksen operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekki: “Puolustusvoimat on viime aikoina tehnyt lisärahoituksen tukemana merkittäviä lisähankintoja, joilla varautumisen tasoa on nostettu. Sama on tehtävä myös siviilipuolella.”
Käytännössä. “Kiristyneessä turvallisuustilanteessa olemme jo tehneet poikkeuksellisen suuria varautumisen nostamisprojekteja.”
Viljan varmuusvarastoja on kasvatettu kuuden kuukauden tarpeesta yhdeksään.
On perustettu kokonaan uusia varmuusvarastoja
Varajärjestelyitä sekä erilaisia korjauskyvykkyyksiä on parannettu
Rahastomallin avulla on voitu pitää yllä hyvää perustasoa
Kaksi peräkkäistä isoa ja globaalia kriisiä, pandemia ja Venäjän hyökkäyssota, haastavat nykyisen rahoitustason riittävyyden
Pääasiassa fossiilisten polttoaineiden myynnistä kerättäviä huoltovarmuusmaksuja ei ole korotettu kertaakaan 30 vuoden aikana
Nyt Huoltovarmuuskeskus joutuu ensimmäistä kertaa toimintansa aikana tinkimään välttämättömiksi arvioiduista toimenpiteistä.
“Käytännössä emme siis pysty nostamaan varautumista tasolle, jolla sen pitäisi uudessa turvallisuusympäristössä olla. Tästä olen kyllä todella huolissani.”
Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen on luonnollisesti hyvä asia, mutta samalla se rapauttaa huoltovarmuustyön rahoituspohjaa entisestään. Samaan aikaan huoltovarmuustarpeet ovat kasvaneet merkittävästi.
Turvallisuus syntyy yhdessä.
Huoltovarmuus on sotilaallisen maanpuolustuksen vastinpari, toinen tarvitsee aina toista. Jos huoltovarmuus ei toimi, silloin ei toimi myöskään sotilaallinen maanpuolustus ja toisinpäin.
“Suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä on näyttänyt kyntensä koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan seurausten myötä. Haasteista huolimatta uskon vahvasti, että Suomi pystyy hallitsemaan muutoksen, joka on käynnissä. Etenkin jos vielä kykenemme nostamaan entisestään varautumisen tasoa."
4/4 Näkymät eteenpäin
Johtopäätökset: Kritiikki Euroopan vihreää siirtymää kohtaan näyttää kasvavan samaa tahtia kun kansallismielisen oikeiston suosio kasvaa.
EU siirtyy oikealle. EU-maiden siirtymä oikealle näkyy mielipidetiedusteluissa ja viimeaikaisissa kansallisissa vaaleissa, Suomi mukaan luettuna.
Paine ilmastotoimia vastaan kasvaa. Ilmastonmuutoksen torjunnasta aiheutuu kansalaisille ja yrityksille hintalappu, minkä seurauksena poliittiset paineet sitä vastaan kasvavat Euroopassa. Muun muassa maanviljelijät ovat tänä talvena osoittaneet laajasti mieltä ilmastotoimia vastaan.
Seuraava komissiokin on konservatiivisempi. Oikeistohallitusten määrän viimeaikainen kasvu jäsenmaissa tarkoittaa käytännössä myös sitä, että tuleva EU-komissio siirtyy nykyistä konservatiivisempaan suuntaan. Tällöin myös tulevan komission aloitteet ajavat nykyistä oikeistolaisempaa politiikkaa.
Lyhyen tähtäimen talousvaikutuksiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. EU:n on jatkossa kiinnitettävä yhä enemmän huomiota tapoihin, joilla vihreää siirtymää viedään eteenpäin ja sen kustannuksia tasataan. Kuten hyvin tiedetään, ihmiset äänestävät paitsi tunteella, aina myös lompakollaan.
Vertailun vuoksi: Euroopassa ollaan kuitenkin vielä kaukana tilanteesta, jossa Yhdysvaltain entinen ja mahdollisesti tuleva presidentti Donald Trump on ilmoittanut kaikin tavoin lisäävänsä ja edistävänsä fossiilisten polttoaineiden tuotantoa ja irrottavansa USA:n uudestaan Pariisin ilmastosopimuksesta. Sähköautoja hän pitää mielipuolisina keksintöinä.
Miten estää Ukrainan ja Lähi-idän sotia toistumasta?
Rauha Ukrainassa ja Lähi-Idässä kuulostaa utopialta. Kun sodat lopulta joskus taukoavat, kestävään ja oikeudenmukaiseen rauhanprosessiin pitää sijoittaa yhtä paljon rahaa kuin nyt sotimiseen. Muuten konfliktit jäävät kytemään ja leimahtavat yhä uudelleen, kirjoittaa Outi Korhonen Turun yliopistosta.
Kansainvälisen sovittelun tehtävä on toimia paitsi vihollisuuksien lopettamiseksi, myös kestävän rauhan rakentamiseksi.
Rauhakin vaatii rahaa: Jos aktiivisuutta ja vaikuttavuutta mitattaisiin rahassa, konfliktialueita pitäisi avustaa vähintään samalla rahasummalla kuin mitä aseapua on annettu.
Kurjuus ruokkii konflikteja. Konfliktikierteitä ylläpitävät hätätilat, joissa yhdistyvät talousvaikeudet, lama, huono hallinto, työttömyys, yhteiskunnallinen eripura, ruoka- ja asuntopula, ihmisoikeusloukkaukset, ympäristökatastrofit, poliittinen painostus, sorto ja syrjintä, polarisaatio, oikeusjärjestelmän toimimattomuus, korruptio jne.
Kun ihmiset eivät voi hyvin eikä heillä ole tehokkaita oikeusturvakeinoja, heidät on helpompi pakottaa tai yllyttää väkivaltaan. Ukrainan kestävän rauhan pohjana on oltava oikeudenmukaisuuden kokemus. Sama koskee palestiinalaisten ja Israelin välistä konfliktia.
Pelkillä aseilla ei rauhaa rakenneta, sen osoittaa historia.
Jälleen lämpimät kiitokset kun luit kirjeeni täältä Brysselistä. EU-päätöksenteko voi joskus tuntua etäiseltä, mutta todellisuudessa se vaikuttaa suoraan tai välillisesti meidän kaikkien suomalaisten elämään. Siksi MustRead haluaa tarjota päättäjille oleellista tietoa Euroopan unionista.
Tämän sisällön mahdollistaa Euroopan parlamentti.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
