🌍 Maahanmuutto on EU:lle välttämättömyys | Parhaista tulijoista kilpaillaan
Miljoonavaje osaajista
Mika Horelli | 8.5.2024 | #6
Kiistely turvapaikanhakijoiden kohtelusta Euroopassa on saanut niin paljon huomiota, että sen varjoon on lähes kokonaan jäänyt se tosiasia, että EU:hun saapuu joka vuosi aivan laillisesti moninkertainen määrä työperäisiä maahanmuuttajia. 🇪🇺
Heitä tarvittaisiin kuitenkin tuntuvasti lisää. Euroopan väestön vanhetessa ja syntyvyyden laskiessa työperäinen maahanmuutto on todellisuudessa EU:n kilpailukyvyn ja peruspalvelujen jatkumisen edellytys.
Eurooppa joutuu kilpailemaan parhaista osaajista globaalisti. Varsinkin hoiva- ja IT-aloilla osaajien tarve on huutava. Kuva: Malte Luk / Pexels
1/5 Työntekijöiden ja osaajien miljoonavaje
Laillisesti EU-maihin on muuttanut Euroopan komission mukaan viime vuosina noin 2,25–3 miljoonaa maahanmuuttajaa joka vuosi. 🛬 Luku on selvässä kasvussa. Kymmenen vuotta sitten EU-maihin muutti EU:n ulkopuolelta 1,7 miljoonaa ihmistä.
Turvapaikanhakijoita muuttajista on vain murto-osa. Esimerkiksi vuonna 2022 turvapaikkoja myönnettiin kaikissa EU-maissa yhteensä 384 000.
Ylva Johansson, sisäasiainkomissaari: EU:n on välttämätöntä tehostaa työperäistä maahanmuuttoa ratkaistakseen väestön ikääntymiseen liittyviä ongelmia. Osaamisvajetta esiintyy sitkeästi kaikkialla EU:ssa eri aloilla ja eri osaamistasoilla.
Yksin terveydenhoidon alalla EU-maissa joudutaan vuoteen 2030 mennessä löytämään ainakin seitsemän miljoonaa uutta työntekijää. 🩺
EU:ssa ollaan 11 miljoonaa työntekijää jäljessä tavoitteesta, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä töissä on 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan ammattilaista. 💻
Kaupallinen yhteistyö: FiCom
Jäitä seuraavan komission sääntelyhattuun ja vaikuttavuusarvioinnit käyttöön
"EU:n pitäisi nyt ymmärtää vetää ohjaksista ja jarruttaa uusien, päällekkäisyyksiä luovien sääntelyhankkeiden aloittamista", Elina Ussa toteaa. (Kuva: FiCom)
Tausta. ICT-alalla lähes kaikki sääntely tehdään EU-tasolla. Alaa edustavan FiCom ry:n toimitusjohtaja Elina Ussa: ”Sisämarkkinat eivät käytännössä kuitenkaan toimi.”
Tehtyä lainsäädäntöä ei ole otettu käyttöön kaikissa jäsenmaissa.
Sääntelyä tulkitaan usein eri tavoin eri maissa.
”Tästä seuraa, että rajat ylittävä liiketoiminta vaatii edelleen paljon työtä, josta on ollut tarkoitus päästä eroon. Yritykset joutuvat käymään kunkin maan sääntelyn edelleen läpi aina erikseen.”
Esimerkki. EU:ssa uudistettiin merkittävästi tietoliikennealan lainsäädäntöä niin kutsutulla telepaketilla vuonna 2018.
Lait saatiin voimaan Suomessa 2020.
Meillä FiCom on jo ehtinyt tehdä selvitystyön tämän lainsäädännön muutostarpeista nopeasti kehittyvällä alalla.
Useissa maissa, kuten Itävallassa, esitys on edelleen implementoimatta.
Jäitä hattuun. Ussa näkee isona riskinä, että uusi komissio alkaa kehittää alalle uutta sääntelyä ennen kuin aiemmin päätettyjä laajoja kokonaisuuksia on otettu jäsenmaissa käyttöön. ”Komission tulisi ottaa hengähdystauko.”
Suuria keskeneräisiä kokonaisuuksia on muun muassa
datatalouden ja
kyberturvallisuuden piirissä.
"Olennaista olisi pitää huoli, että uudet lait tulevat voimaansaatetuiksi samalla tavalla kaikissa EU-maissa.”
Lähtökohdat kuntoon. Ussan mukaan komission työssä olisi hiottavaa:
Tekninen osaaminen. “Teknisen ymmärryksen puutteet näkyvät esimerkiksi kun operaattoreita vaaditaan kontrolloimaan viestinnän, vaikkapa tekstiviestien tai sähköpostien sisältöä.”
Vaikuttavuusarvioinnit. Tärkeää olisi saada entistä parempi ymmärrys sääntelyn vaikutuksista suhteessa liiketoimintaan ja markkinaan sekä toisaalta muuhun sääntelyyn. ”Vuoropuhelua ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa tulisi lisätä.”
”EU:n pitäisi nyt ymmärtää vetää ohjaksista ja jarruttaa uusien, päällekkäisyyksiä luovien sääntelyhankkeiden aloittamista ja samalla kehittää omaa toimintaansa.”
2/5 Sujuvammat säännöt
Lähtökohta: 🇪🇺 EU valmistelee työperäisen maahanmuuton helpottamista ja sääntöjen yhdenmukaistamista.
Osaajareservi. EU-maiden hallitusten neuvosto käsittelee parhaillaan EU:n vapaaehtoista osaajareserviä (Talent Pool) koskevaa asetusehdotusta. Kysymyksessä on kolmansien maiden työnhakijoiden ja jäsenmaiden työnantajien kohtaamista tukeva alusta, jonka tarkoitus on tehdä kansainvälisestä rekrytoinnista nykyistä sujuvampaa.
Osaamiskumppanuusohjelma. Euroopan komissio esitteli vuonna 2022 Talent partnership -ohjelman, jolla Eurooppaan houkutellaan nykyistä enemmän laillisia työperäisiä siirtolaisia. Ohjelma tarjoaa aikaisempaa paremmat puitteet osaajaliikkuvuuden edistämiseksi EU-maiden ja valikoitujen kolmansien maiden välillä.
Osaamiskumppanuusmaita ovat tällä hetkellä
Marokko
Tunisia
Egypti
Pakistan
Bangladesh
Tärkeää: Ohjelma ei vaikuta oleskelu- tai työlupaehtoihin, joista EU-maat päättävät edelleen kansallisesti.
Ohjelma tarkoittaa muun muassa seuraavaa:
Siirtyminen yhdestä EU-maasta toiseen on helpompaa.
Eurooppaan työ- tai oleskeluluvan saaneet voivat palata kotiin pariksi vuodeksi ilman että he menettävät lupansa.
Muualla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen EU:ssa helpottuu.
Huomaa tämä: 🇫🇮 Suomi päättää osallisuudestaan EU:n osaajareserviin, kun hankkeen lopullinen sisältö ja reunaehdot ovat selvillä. Suomi ei ole toistaiseksi mukana myöskään EU:n osaamiskumppanuusohjelmassa, mutta seuraa kumppanuuksien suunnittelua ja toteutusta tulevaisuuden varalle.
Mitä vaalien jälkeen? EU-vaalien jälkeen nimettävän uuden komission ennakoidaan pitävän työperäisen maahanmuuton edelleen korkealla omalla agendallaan. Tämä on välttämätöntä EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Katri Niskanen, johtava asiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriön työvoiman maahanmuutto- ja kotouttamisyksikkö: “Sote-alan ja erityisesti pitkäaikaishoidon työvoimatarpeet koko EU:ssa pitänevät näiden alojen kansainvälisen rekrytoinnin edistämisen komission asialistalla.”
3/5 EU:n sisäinen muuttoliike
Lähtökohta: EU:n ulkopuolelta tuleva maahanmuutto on vain yksi osa työperäisen maahanmuuton kokonaisuutta.
Vapaa liikkuvuus on taannut EU-maiden kansalaisille mahdollisuuden muuttaa vapaasti toiseen unionimaahan asumaan.
Viimeisimpien Eurostatin julkaisemien tilastojen mukaan vuonna 2020 noin 19 miljoonaa EU-kansalaista (3,8 prosenttia EU-maiden asukkaista) asui toisessa EU-maassa.
Toisessa EU-maassa asumiseen kolme perussyytä:
Työn perässä muuttaminen. Tämä on näkynyt varsinkin muuttoliikkeenä itäisen Euroopan maista läntisempiin EU-maihin. Hyvänä esimerkkinä vuoden 2021 lopussa Suomessa asui noin 52 000 Virossa syntynyttä ihmistä.
Perheen perustaminen 🔗 on yksi merkittävä syy muuttoon niin EU:n sisällä kuin EU:n sisälle. Eurostatin vuoden 2019 tilastojen mukaan 21,9 prosenttia EU:ssa solmituista avioliitoista solmittiin eri kansallisuutta olevien puolisoiden välillä. Suomessa solmittujen avioliittojen kohdalla luku oli 9,5.
Eläköityminen toiseen EU-maahan. Muun muassa Saksasta ja Ranskasta on muuttanut paljon eläkeläisiä Espanjaan ja Portugaliin. Myös suomalaisia asui vuonna 2021 Espanjassa noin 17 000 henkilöä.
Kaupallinen yhteistyö: FiCom
Suomen digimittarit ovat vahvasti vihreällä, mutta hymistelyyn ei ole varaa
Suomi on eurooppalaisilla mittareilla mitattuna kärjessä tai kärkisijoilla muun muassa
digitaalisessa osaamisessa
tietoliikenneyhteyksissä
yritysten kyvyssä ottaa digitaalisia palveluja käyttöön ja
julkisen sektorin digitalisaatiossa.
FiCom ry:n toimitusjohtaja Elina Ussa: ”Meillä suhtaudutaan teknologiaan hyvin käytännönläheisesti ja valmius uuden kokeilemiseen on hyvä. Suomessa siirtyminen etätöihin korona-aikana sujui varsin mutkattomasti.”
Mallia kelpaa ottaa. ”Suomen pitää rohkeasti ja ylpeästi viedä EU:ssa eteenpäin Suomen hyviä käytäntöjä.” Esimerkkejä
Taajuuspolitiikka. Radiotaajuudet ovat rajallinen luonnonvara. ”Suomi on hoitanut esimerkillisesti muun muassa taajuushuutokaupat, joilla valtio ei pyrkinyt rahastamaan, vaan mahdollisti investointeja. Tämä on toiminut myös kuluttajien parhaaksi. Esimerkiksi Italiassa toimittiin täysin päinvastoin.”
Kyberturvallisuus. ”Suomessa on varauduttu kyberuhkiin hyvin jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa.”
”Lähtökohtaisesti Suomessa on tehty fiksua politiikkaa, josta kuluttajat ovat aidosti hyötyneet. Se on vahva vientituote Brysseliin.”
Tehtävää riittää silti. Hymistelyyn ei ole varaa, muistuttaa Ussa: ”Esimerkiksi lupakäytännöt tulisi saada nopeammiksi. Ne ovat usein pullonkaulana, puhuttiin sitten datakeskusinvestoinneista tai valokuituyhteyksistä.”
Terveiset Brysseliin. Uusien EU-päätöksentekijöiden aloittaessa työnsä toimialalle toivotaan työrauhaa. ”Sääntelyllä ei innovoida. Yrityksillä täytyy olla rahkeita kehittää innovaatioita, ei vain toimeenpanna uutta lainsäädäntöä.”
4/5 Mitä Suomi tekee?
Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa 📕 työperusteinen maahanmuutto on listattu yhdeksi keinoksi turvata
Suomen talouskasvu
Innovaatiot
Elinvoimaisuus
Palvelut
Hallitus ei ole asettanut työperusteiselle maahanmuutolle määrällistä tavoitetta, vaan sen mukaan tarpeet määrittyvät suomalaisten työnantajien kysynnän mukaisesti. Erityisesti sote-alalla työntekijäpulan odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina.
Alkuvuoden 2024 aikana eniten maahanmuuttajia palkanneet alat Suomessa:
Hoiva-ala
Konepaja-ala
Palveluala
Alkutuotanto
Erityisasiantuntijoita tulee Suomeen eniten IT-alalle.
5/5 Kilpailu työvoimasta on kovaa
Eurooppa on tulijoille vain yksi vaihtoehto. Käsitys, jonka mukaan Eurooppa nähtäisiin ulkoapäin yksinomaan tavoittelemisen arvoisena onnelana, ei vastaa todellisuutta.
Syitä on useita:
EU:n painolastina on tähän asti ollut raskaaksi koettu lupabyrokratia
Kankeat säännöt, jossa esimerkiksi siirtyminen yhdestä EU-maasta töihin toiseen unionimaahan on ollut hankalaa.
Eurooppa joutuu todellisuudessa kilpailemaan parhaasta työvoimasta maailmanlaajuisesti.
Keskeisiä kilpailijoita ovat Pohjois-Amerikka ja Oseania.
Muun muassa Kanada ja Australia ovat onnistuneet EU:ta paremmin markkinoimaan itseään eri alojen ammattilaisille.
Kiitokset jälleen, kun luit Bryssel-uutiskirjeen loppuun. Euroopan parlamentti piti kautensa viimeisen täysistunnon huhtikuun lopussa, ja urakkansa päättäneet mepit aloittivat huoneidensa siivoamisen tai vaalikampanjoinnin uusiakseen paikkansa. Jo nyt näyttää selvältä, että tällä kertaa EU-vaalit kiinnostavat aikaisempaa enemmän.
Tämän sisällön mahdollistaa Euroopan parlamentti.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
