EU:n ja USA:n kilpailu kovenee | Globalismin aika ohi | BRICS-maiden haaste
Geopoliittinen kilpailu kovenee. EU joutuu vastaamaan USA:n kilpailukykyhaasteeseen samalla kun Kiina ja muut BRICS-maat haastavat koko länttä.
Mika Horelli | 22.5.2024 | #7
Valitaanpa Joe Biden tai Donald Trump Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi, EU:n on tulevalla viisivuotiskaudella pakko pienentää transatlanttista riippuvuussuhdetta niin sotilaallisesti, taloudellisesti kuin poliittisesti.
Jos Trump valitaan uudelleen Valkoiseen taloon, Yhdysvaltain irtiotto liittolaisistaan on todennäköisesti rajumpi kuin Bidenin jatkaessa toiselle kaudelle.
Euroopassa on kuitenkin tärkeää muistaa, että Trump ja Biden ajavat ensi sijassa Yhdysvaltain etuja. Lisäksi BRICS-maiden nousu haastaa sekä Eurooppaa 🇪🇺 että Yhdysvaltoja 🇺🇸.
Euroopassa on hyvä muistaa, että johtipa USA:ta kuka hyvänsä, hänen ensisijainen tehtävänsä on huolehtia Yhdysvaltain eduista. Kuva: Mario Cuadros / Pexels
1/6 USA:n protektionismi kauppasuhteissa jatkuu
Lähtökohta: Bidenin presidenttikausi ei ole ollut kauppapoliittisesti paljonkaan helpompi kuin sitä edeltänyt Trumpin ensimmäinen kausi. Uusia hankkeita on kuitenkin saatu eteenpäin jouheammin kuin Trumpin aikana.
Washingtonissa tiedetään, että vaikka EU ja USA ovat kilpailijoita, USA:lle EU on myös maailman suurin markkina 💸 jota ei kannata menettää.
Vaihtoehto 1: Trump voittaa, protektionismi kasvaa
Donald Trumpin ensimmäisellä kaudella Yhdysvallat harjoitti protektionistista 🚧 kauppapolitiikkaa, joka vaikeutti EU:n ja USA:n suhteita.
Trumpin uudelleenvalinnan myötä on odotettavissa, että kauppasuhteet pysyisivät jännitteisinä.
Trumpin uudelleenvalinnan jälkeen USA todennäköisesti lisäisi tullien ja muiden kaupan esteiden asettamista EU-maiden tuotteille.
Kauppasotien uhka kasvaisi merkittävästi.
Vaihtoehto 2: Bidenin vaalivoitto rauhoittaisi tilannetta
Ei äkkinäisiä muutoksia: Tilanne jatkuu EU:n ja USA:n välillä suunnilleen nykyisellään.
Yhdysvaltain ja Euroopan kilpailu jatkuu.
Myös Bidenin ensimmäisellä kaudella protektionismi on jatkunut.
Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.): "Molemmissa tapauksissa tulemme olemaan enemmän riippuvaisia omasta kyvystämme pärjätä. Uskon että Trumpin mahdollisesti voittaessa hän ei pysty katkaisemaan atlanttista yhteyttä. Mutta jos EU pääsee investointijumistaan, kilpailu USA:n ja Kiinan kanssa kasvaa."
Kaupallinen yhteistyö: John Nurmisen Säätiö
Toimenpiteillä meriluonnon hyväksi on kiire – uudella parlamentilla on avaimet käsissään
"Nyt on pidettävä huolta siitä, että EU:n asettamista tavoitteista pidetään kiinni ja otetaan käyttöön kaikki työkalut Itämeremme tilan kohentamiseksi", Ulla Rosenström toteaa. (Kuva: John Nurmisen Säätiö/Tomi Edwards)
Tausta. EU on laatinut biodiversiteettistrategian, johon liittyvien toimenpiteiden määräaika on vuosi 2030. Tavoitteita:
Luontokadon pysäyttäminen.
Heikentyneiden luontoympäristöjen elvyttäminen maalla ja merellä.
John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström: “Aikataulu on todella tiukka. Vuosi 2030 voi tuntua kaukaiselta, mutta siihen on lopulta aikaa vain 5,5 vuotta. Tässä ajassa jäsenmaiden tulee saada valmiiksi konkreettiset strategian toteuttamissuunnitelmat ja toteuttaa ne myös käytännössä.”
Strategian kaksi kulmaa.
Suojeluverkosto. Itämeren osalta suojelu tarkoittaisi 30 prosenttia merialueista ja 10 prosenttia tulisi tiukan suojelun piiriin.
Ennallistaminen. Esimerkiksi meriniittyjen palauttamista ja lannoitteista aiheutuvan rehevöitymisen vähentämistä.
“On tärkeää ymmärtää, että pelkällä suojelulla ei Itämeren tilaa vielä kohenneta, vaan luontokadon ehkäisemiseksi tarvitaan toimenpiteitä suojelualueverkoston ulkopuolella. Ennen kaikkea meidän on vähennettävä ravinnekuormitusta ja torjuttava haitallisten aineiden laskemista mereen.”
Parlamentilla on merkitystä. EU-politiikka vaikuttaa Itämereen myös laajemmin kuin vain biodiversiteettistrategian kautta.
Maatalouspolitiikka. ”Tällä hetkellä ympäristöarvoja ei oteta riittävän laajasti huomioon. Rehevöityminen on Itämeren suurin haaste ja maataloudella on siihen suurin vaikutus. Maatalouden tukipolitiikkaa on uudistettava vesiensuojelun paremmin huomioivaksi.”
Ilmastopolitiikka. ”Ilmastonmuutos vaikuttaa matalaan Itämereen nopeammin kuin valtameriin.”
Kalastuspolitiikka. ”Tähän liittyvät kalakannat ja kalastustavat, kuten pohjatroolaus.”
Meriliikenne. ”Haitallisten aineiden päästäminen mereen mm. rikkipesureista tulisi kieltää.”
Tutkimus ja rahoitus. ”EU rahoittaa merkittäviä tutkimushankkeita. On pidettävä huoli, että myös ympäristönsuojeluun liittyvää tutkimusta tuetaan jatkossakin.”
Toiminnan aika. ”Luontokatoa Itämeressä voidaan vielä hidastaa ja estää, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Nyt on pidettävä huolta siitä, että EU:n asettamista tavoitteista pidetään kiinni ja otetaan käyttöön kaikki työkalut Itämeremme tilan kohentamiseksi. Siitä hyötyvät niin luonto kuin talouskin.”
2/6 NATO-erolla uhkailu epäuskottavaa retoriikkaa
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.): Trumpin voittaessa Ukrainan asema muuttuisi vaikeammaksi. ➡️ Ukrainan humanitaarisen ja yhteiskuntaa tukevan erittäin tarpeellisen tuen jatkuminen saattaa loppua.
Kumpula-Natri: “Bidenin politiikan tunnemme tässä suhteessa, hänen ymmärryksensä maailmanpolitiikasta, kansainvälisen politiikan pelisäännöistä ja turvallisuudesta ovat lähempänä Eurooppaa ja yhteinen näkemys löydettävissä.”
Lähtökohta: NATO ja transatlanttinen puolustusyhteistyö 🛰 ovat olennainen osa USA:n ja EU:n suhteita.
Yhdysvaltain presidentin kanta puolustusmenoihin, sotilaallisiin sitoumuksiin ja NATO-yhteistyöhön vaikuttaa suoraan Euroopan turvallisuuteen.
Paineet EU-maiden oman vastuun lisäämiseen omasta turvallisuudestaan kasvavat joka tapauksessa.
Puolustusmenoja on lisättävä Euroopassa.
Biden todennäköisesti vahvistaisi liittolaisuutta, vaikka samalla vaatisi liittokunnan jäseniltä lisää omaa panostusta.
NATO olisi tärkeä myös Trumpin johtamalle Amerikalle
Trumpin puheet Natosta irtoamisesta tuskin toteutuisivat edes mahdollisella toisella kaudella, koska USA:n sotilaallinen dominanssi 🌎 on yksi USA:n kansainvälisen aseman kivijalka.
Kuitenkin Trumpin myötä transatlanttisen puolustusyhteistyön jännitteet kasvaisivat.
Suurin Bideniä ja Trumpia erottava kysymys on suhtautuminen geopolitiikkaan. Siinä erityisesti Suomelle ja Euroopalle hyvin merkityksellinen Ukrainan tukeminen 🇺🇦 jakaa ehdokkaita.
3/6 Yhdysvaltain osallistuminen ilmastotalkoisiin jälleen vaakalaudalla
Lähtökohta: Ilmastonmuutoksen torjuminen on keskeinen kysymys USA:n ja EU:n välisissä suhteissa.
Fakta: Yhdysvaltain presidentin kanta Pariisin ilmastosopimukseen 🌕 ja muihin kansainvälisiin ympäristösopimuksiin vaikuttaa ratkaisevasti globaalin ilmastopolitiikan suuntaan.
Bidenin ja Trumpin näkemykset ilmastopolitiikasta eroavat rajusti.
Trumpin ensimmäisen kauden hallinto vetäytyi Pariisin ilmastosopimuksesta ja tekisi sen todennäköisesti uudestaan.
Trumpin jälleenvalinnan myötä EU:n ja USA:n väliset erot ympäristöpolitiikassa todennäköisesti syvenisivät.
Johtopäätös: EU jatkaisi kunnianhimoisten ilmastotavoitteidensa ajamista, kun taas Trumpin hallinto jatkaisi fossiilisten polttoaineiden käytön tukemista ja ympäristösääntelyn purkamista.
4/6 Trump inhoaa monenkeskistä diplomatiaa
Lähtökohta: EU:n ja USA:n yhteinen tavoite on edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kansainvälistä vakautta. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos vaikuttaa myös laajemmin kansainväliseen diplomatiaan ja monenkeskiseen yhteistyöhön.
Uusi presidentti voi joko tukea tai haastaa monenkeskisiä instituutioita.
Trumpin hallinto oli ensimmäisellä kaudella kriittinen monenkeskisiä instituutioita, kuten YK:ta 🇺🇳 ja WTO:ta, kohtaan.
Trumpin uudelleenvalinnan myötä USA:n vetäytyminen monenkeskisestä yhteistyöstä voisi syventyä.
Trumpin myötä EU:n ja USA:n yhteistoimintaa vaikeutuisi globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Näitä ovat muun muassa:
pandemiat
kansainvälinen turvallisuus
Kaupallinen yhteistyö: John Nurmisen säätiö
Itämerestä uhkaa tulla varoittava esimerkki
Itämeri on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen meri. John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström: “Itämeri on suhteellisen nuori meri, se syntyi edellisen jääkauden jälkeen.” Lisäksi Itämeri on
pieni ja matala (keskisyvyys 54m).
Murtovetinen eli sekoitus suolaista ja makeaa vettä. Vesi vaihtuu hitaasti.
Sijainniltaan kaukana pohjoisessa, vesi on kylmää.
Monimuotoisuudeltaan suppeampi kuin valtameret.
"Ilmastonmuutos ja rehevöityminen uhkaavat muuttaa herkkää Itämerta nopeammin ja enemmän kuin monia muita meriä. Luontokato jää helposti näkymättömäksi meren pinnan alla."
Mitä Itämeri tarjoaa? Hyvinvoiva luonto on jo itseisarvo, mutta Itämerellä on merkitystä myös taloudellisesti.
Kalastuselinkeino kärsii, jos kannat harventuvat, yksipuolistuvat tai katoavat jopa kokonaan.
Virkistysarvo on merkittävä. Itämeren suojelukomissio HELCOMin mukaan jo nyt Itämeren heikon tilan myötä menetetään vuosittain miljardien turismi- ja virkistystulot.
Taloudellisia vaikutuksia voi tulla myös meren tilan heijastumisesta ihmisten hyvinvointiin.
Eväitä päätöksentekoon. Itämerta kutsutaan maailman tutkituimmaksi mereksi. "Tutkijoilla on hyvä käsitys siitä, mitä Itämeren tilanteen kohentamiseksi tulisi tehdä."
Ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä. Lämpenevä vesi ruokkii rehevöitymistä ja kiihdyttää luontokatoa.
Ravinteiden pääsyä Itämereen on hillittävä, keinoina esimerkiksi kipsin levitys pelloille ja lannan kierrätys.
"Jos emme nyt toimi, emmekä pysty vähentämään ravinnekuormitusta Itämeressä, ilmastonmuutoksen vaikutukset vain voimistuvat. Tulevat sukupolvet ansaitsevat hyvinvoivan Itämeren. On meidän vastuullamme toimia ajoissa."
Lähtökohta: Euroopan parlamentin seuraava viisivuotiskausi alkaa kokonaan toisenlaisissa olosuhteissa kuin edellinen vuonna 2019.
Tilanne: Eurooppa joutuu kilpailemaan niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisesti yhä mutkikkaammassa maailmassa, jossa sitä haastetaan ennennäkemättömällä tavalla. Globalismin on korvannut kasvava geopoliittinen jännitys. 🛃
Tärkeimmät geopoliittiset kilpailijat ovat Eurooppa, Kiina ja USA.
Trumpin jälleenvalinnan myötä EU joutuisi nykyistä enemmän tasapainottelemaan USA:n ja Kiinan välisessä valtapelissä.
Tämä on jo nyt johtanut tarpeeseen kehittää EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa itsenäisemmäksi.
6/6 BRICS haastaa sekä USA:n että Euroopan
Lähtökohta: Seuraavien vuosien aikana EU joutuu ratkaisemaan myös, kuinka se kykenee parhaiten vastaamaan BRICS-maiden tiivistyvään yhteistyöhön ja kasvavaan kilpailuun maailman taloudessa ja politiikassa.
BRICS? Yhä autoritäärisemmiksi liukuvien Venäjän ja Kiinan lisäksi siihen kuuluvat Brasilia, Etelä-Afrikka ja voimakkaasti kasvava Intia sekä vuoden 2024 alusta Egypti, Etiopia, Iran ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Kiinan ja Intian talouskasvun odotetaan jatkuvan vahvana, mikä lisää niiden painoarvoa maailmanmarkkinoilla. BRICS-maat tavoittelevat:
Keskinäisen kauppansa vahvistamista.
Kasvavaa keskinäistä taloudellista integraatiota.
Riippuvuuden vähentämistä länsimaista.
Teknologisen kilpailukyvyn lisäämistä.
Euroopan ja Yhdysvaltain globaalin vaikutusvallan vähentämistä.
Haaste: BRICS-maat voivat myös toimia yhtenäisenä blokkina kansainvälisissä instituutioissa, kuten YK:ssa ja WTO:ssa, edistäen omia intressejään ja pyrkien muuttamaan globaalin vallan tasapainoa.
Hyvä muistaa: BRICS-maiden yhtenäisyys ja kyky koordinoida taloutta tai politiikkaa on toistaiseksi jäänyt kauas länsimaista.
BRICS laajeni tammikuussa 2024 viidellä uudella jäsenvaltiolla.
Kiitos taas, kuin luit Bryssel-uutiskirjeen loppuun. Elämme aikaa, jolloin meidän on kyettävä vastaamaan yhä nopeammin muuttuvan maailman eteen heittämiin haasteisiin. Yhdessä Euroopan on helpompi vastata niihin ja yhtenäinen EU on myös pienen Suomen etu.
Tämän sisällön mahdollistaa Euroopan parlamentti.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
