🇪🇺 Jarrua EU:n Green Dealille | Uusi komissio keskittyy kilpailukykyyn 📈 ja energiaturvallisuuteen
Euroopan parlamentin siirryttyä vaaleissa oikealle, EU:n vihreän siirtymän rinnalle on noussut huoli EU:n kilpailukyvystä ja energiaturvallisuudesta.
Mika Horelli | 21.8.2024 | #11
Tervetuloa takaisin lomilta. 🦟 EU-vaalit on pidetty, keskiryhmät säilyttivät täpärästi enemmistönsä ja EU-parlamentti on järjestäytynyt.
Ursula von der Leyen hyväksyttiin heinäkuussa jatkamaan komission puheenjohtajana, kun lupasi sekä jatkaa vihreää siirtymää että keskittyä aikaisempaa enemmän investointien vauhdittamiseen ja Euroopan kilpailukyvyn kehittämiseen. Energiaturvallisuudesta ja vihreän siirtymän taakanjaosta tulee seuraavan komission keskeisiä tavoitteita.
Roger Wessmanin Talouspolitiikka ja muut MustReadin laatusisällöt suoraan sähköpostiisi
Lähtökohta: Euroopan ilmastolaki asetti EU:lle pitkän aikavälin ilmastotavoitteet ja on EU:n ilmastopolitiikan perusta. Fit for 55-paketissa puolestaan säädetään yksityiskohtaisemmin, kuinka ilmastolaki on tarkoitus toteuttaa.
📖Käytännössä: EU:n ilmastolaki asettaa oikeudellisesti sitovan tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. EU-maiden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästönsä nollaan tai kompensoitava ne täysimääräisesti esimerkiksi hiilinielujen avulla.
➡️ Lain avulla varmistetaan, että tavoite ei jää pelkäksi poliittiseksi sitoumukseksi, vaan se ohjaa kaikkea EU politiikkaa ja lainsäädäntöä.
Ilmastolain tavoitteet:
Vihreän siirtymän tukeminen.🌲
Globaalin esimerkin asettaminen.
Ilmastonmuutoksen torjunnan taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten hallinta.
Välitavoite: 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Kaupallinen yhteistyö: Energiateollisuus
Selkeitä tavoitteita teknologianeutraalisti – Näin EU-sääntely toimisi tehokkaimmin
"Jos ja kun tavoitellaan ilmastoneutraalia energiajärjestelmää, ohjauksen on kohdistuttava päästöihin eikä teknologioihin", Jukka Leskelä toteaa. (Kuva: Energiateollisuus/Vesa Marjanen)
Tausta. Selkeä sääntely on avainasemassa Euroopan ja koko maailman irtautuessa fossiilisesta energiajärjestelmästä.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä: “Maailman talousjärjestelmässä fossiilisen energian markkina on ollut merkittävä peruskivi. On selvää, että siitä irtautuminen ei tapahdu ilman, että sysitään oikeaan suuntaan. Se tapahtuu sääntelyllä.”
Tarkoituksenmukainen sääntely? Leskelän mukaan:
Luo selkeän näkymän siitä, mihin ollaan menossa, mitä pitää tavoitella
Sisältää taloudellisen kannustimen ja seuraamuksen
Kokonaisuudessaan selkeää ja johdonmukaista
Ei liian yksityiskohtaista
“Olennaista on, että sääntely luo näkymän, jonka pohjalta voi lähteä investoimaan. Energia-alalla investoinnit ovat pitkäkestoisia ja -ikäisiä, jolloin johdonmukaisuus korostuu entisestään.”
Haastava suunta. “Viime aikoina on liu’uttu siihen suuntaan, että EU:sta tulee yhä selvemmin energiapolitiikkaan ja energialähteisiinkiin liittyvää lainsäädäntöä.
Kriisissä tehtiin hyvää kriisilainsäädäntöä, mutta yksityiskohtiin pureutuva ote tuntuu jääneen hieman päälle
Samaan aikaan energia-alaan vaikuttavaa lainsäädäntöä on säädetty myös esimerkiksi rahoitukseen
Liian yksityiskohtainen ja tekninen sääntely voi hidastaa teknologista kehitystä.”
“Jos ja kun tavoitellaan ilmastoneutraalia energiajärjestelmää, ohjauksen on kohdistuttava päästöihin eikä teknologioihin. Päästökauppa on esimerkki hyvästä ja toimivasta sääntelymekanismista."
Puhdas siirtymä sääntelyn tukemana. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kulkeneet puhtaan siirtymän eturintamassa. “Puhdas siirtymä on mahtava mahdollisuus uudistaa teollisuutta ja talouttamme. Siihen tarvitaan jatkossakin tarkoituksenmukaista otetta sääntelyyn niin EU:ssa kuin kotimaassakin.”
2/4 Energia-alan uudistukset:🎯 Laaja Fit for 55 -säädöspaketti kertoo, kuinka tavoitteet on tarkoitus saavuttaa
Fit for 55-paketti sisältää yksityiskohtaiset säädökset siitä, kuinka ilmastolain vuoden 2030 välitavoitteet saavutetaan. Sen osat ovat:
Päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistus:
Päästökauppajärjestelmän laajennus koskemaan uusia sektoreita kuten
rakennuksia 🏗
liikennettä.
Lisänä päästökaton asteittainen tiukentaminen, mikä vähentää päästöoikeuksien määrää ja nostaa niiden hintaa.
Päästövähennystavoitteiden tiukentaminen sektoreille, jotka eivät kuulu päästökauppajärjestelmän piiriin kuten
maatalous
liikenne
jätehuolto. 🗑
Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF):
Uudet tavoitteet hiilinielujen ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi.
Uusiutuvan energian direktiivin (RED) päivitys: Uusiutuvan energian osuuden merkittävä lisääminen sähköntuotannossa, liikenteessä, lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä teollisuudessa.
Energiatehokkuusdirektiivin (EED) päivitys: Energiatehokkuustavoitteiden kiristäminen. Näihin kuuluvat muun muassa julkisten rakennusten ja suurten yritysten energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästöohjelmien kehittäminen.
Energian verotusdirektiivin (ETD) uudistus: Verotus, joka kannustaa vähähiilisten ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön.
Hiilitullimekanismi (CBAM):
Uusi mekanismi, jolla EU ulkopuolelta tuotuja tuotteita verotetaan niiden hiilijalanjäljen perusteella, jotta vältettäisiin "hiilivuoto" EU:n alueelle ulkoapäin.
Autoteollisuuden hiilidioksidipäästöstandardit:
Tiukennetut päästörajat uusille autoille ja kevyille hyötyajoneuvoille, mikä nopeuttaa siirtymistä kohti sähköautoja.
Ilmailun ja merenkulun päästöt:
Ilmailu- ja merenkulkualan päästöjen sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään.
Kestävämmän polttoaineen käyttöön liittyvät vaatimukset. Tavoite on nostaa kestävästi tuotettujen polttoaineiden osuus ilmailussa 63 prosenttiin ja vähentää merenkulussa kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 75 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Sosiaalinen ilmastorahasto:
Rahasto, jolla pyritään tukemaan vähävaraisia kotitalouksia ja pk-yrityksiä, jotka kohtaavat haasteita siirtyessään vähähiiliseen talouteen.
3/4 Vihreän siirtymän ongelmakohdat 🚑
Lähtökohta: Vuosien 2019–2024 komissio on saanut paljon kritiikkiä liian yksityiskohtaisten ilmastolakien säätämisestä. Varsinkin kansallismielisten populistien mukaan ilmastotoimet vähentävät jäsenmaiden kansallista suvereniteettia ja aiheuttavat taloudellisia vahinkoja. Erityisen kriittinen ilmastotoimia kohtaan on ollut Ranskan kansallinen liittouma.
Kuuluvimmin ilmastosääntelyä ovat arvostelleet
Maanviljelijät 🚜
Fossiilisista polttoaineista erityisen riippuvaiset maat, kuten Puola, Tšekki ja Unkari.
EU-maiden populistipuolueet, mukaan lukien Perussuomalaiset.
Useiden jäsenmaiden teollisuuden ja elinkeinoelämän edustajat.
Tavoite: Komissio julkaisi viime helmikuussa ehdotuksen vuoden 2040 välitavoitteeksi 90 prosentin päästövähennykset verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.
Ehdotuksen käsittely on kesken.
Ehdotus on saanut osakseen merkittävää kritiikkiä varsinkin Euroopan parlamentin laitaoikeiston taholta.
Huomaa tämä: Asiantuntijoiden mukaan 2040 päästötavoitteen toteuttamista pidetään laajasti edellytyksenä sille, että EU voisi saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Ilmastolainsäädännöstä toivotaan kuitenkin jatkossa nykyistä joustavampaa.
Ylijohtaja Riku Huttunen, Työ- ja elinkeinoministeriö
Maltillisempi linja? Jäsenmaissa on kesäkuisten EU-vaalien jälkeen paljon odotuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen: ”Komissioilta varmasti odotetaan huomattavasti maltillisempaa linjaa siinä mielessä, että lainsäädäntöaloitteet olisivat harkitumpia ja yksinkertaisempia”.
Kaupallinen yhteistyö: Energiateollisuus
Seuraavalla komissiolla ratkaisevan tärkeä rooli – “Tavoitteiden oltava ilmastosopimusten tasolla”
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä: “Uuden komission olisi syytä kyseenalaistaa kehitys, jossa sääntelystä tehdään yhä yksityiskohtaisempaa. Edessä on merkittäviä ratkaisuja.”
Suuria päätöksiä. Uusi komissio saa työpöydälleen vuoteen 2040 ulottuvien päästövähennysten arkkitehtuurin. “On ratkaisevan tärkeää, että komissio
luo loogisen jatkumon nykyisille vähennyksille
ei peruuttele aiemmista vuoteen 2030 ulottuvista päätöksistä
vaalii kaikin tavoin sitä, että investointiympäristö pysyy hyvänä
vauhdittaa uusien teknologioiden kehittämistä ja
kehittää eurooppalaista markkinaa, jotta uudet teknologiat saadaan kaupallistettua.”
Sopimukset pohjaksi. Leskelän mukaan ilmastotavoitteisiin liittyvän sitovan lainsäädännön on oltava ilmastosopimusten kunnianhimon tasolla. “Ei yli eikä alle.”
Jos lainsäädäntö ei vastaa ilmastosopimuksia, syntyy epäjohdonmukaisuutta, joka taas jarruttaa investointeja. Energia-ala kaipaisi tulevaan sääntelyyn
pitkäjänteisyyttä
paljon markkinaehtoisuutta
mahdollisimman vähän sivutavoitteita.
Vaativaa työtä. “Eurooppaa tarvitaan jatkossakin sääntelyn ja markkinan kehittämiseen.
Työ on vaativaa, mutta EU ja komissio ovat aiemminkin osoittaneet kykynsä rakentaa loogista toimintaympäristöä, vaikka poliittinen prosessi tapaakin tuoda mutkikkuutta mukanaan.
Energia-alalla sääntelyn merkitys ymmärretään hyvin. Toiveena on sääntelyn pitäminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisena.”
“Päättäjät ja valmistelijat tekevät todella arvostettavaa työtä sääntelyn eteen. Kun se vielä tehdään hyvässä vuorovaikutuksessa sääntelyn kohteena olevien toimijoiden kanssa, onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät.”
4/4 Tulevan komission painotukset
Lähtökohta: Parlamentti hyväksyi heinäkuussa Ursula von der Leyenin uudelleen komission puheenjohtajaksi seuraavalle viisivuotiskaudelle. Koska uutta komissiota ei ole vielä valittu, sillä ei myöskään ole vielä hyväksyttyä ohjelmaa.
➡️ Alustavassa ohjelmaluonnoksessa on kuitenkin selviä painotuksia:
Jo hyväksytyn lainsäädännön toimeenpano jäsenmaissa.
Teollisuuspolitiikan korostuminen.
Investointien vauhdittaminen. 🛤
Teollisuuden päästövähennysten avustaminen.
Energiaturvallisuus.
Euroopan globaalin kilpailukyvyn kasvattaminen.
Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto
Turvallisuus: Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto: ”Jo maailmantilanteenkin vuoksi energiaturvallisuus tulee olemaan keskeisiä painopistealueita energia- ja ilmastopolitiikassa, kuten myös Euroopan kilpailukyky. Nämä kulkevat jatkossa vahvemmin käsi kädessä päästöjen vähentämisen kanssa. Enemmän huomiota tullee myös vihreän siirtymän kustannuksiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.”
Kiitos kun luit kirjeen loppuun. 🙏
Tämä syksy kuluu suurimmaksi osaksi uuden komission ja sen tavoitteiden asettamisessa ja näihin liittyvissä järjestelyissä, joten uutta lainsäädäntöä komissiolta voidaan odottaa vasta vuoden vaihteessa. Seuraamme MustReadin Brysselin-toimituksessa mielenkiinnolla, miten uusi komissio muodostetaan ja mihin toimeen se ensimmäisenä tarttuu.
Tämän sisällön mahdollistaa Energiateollisuus ry.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
