🏙️ Kaupunkien vihreä mullistus 🌿 | "15 minuutin kaupunki" | Älykäs ja kestävä liikkuvuusstrategia
Uusi kaupunkisuunnittelu on tärkeä työkalu EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.
Mika Horelli | 3.9.2024 | #12
EU:n päätös nollata kasvihuonekaasujen nettopäästöt vuoteen 2050 mennessä vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden kaupunkisuunnitteluun. Tarjolla on niin keppiä kuin porkkanaa. Keppi on jäsenmaita sitova lainsäädäntö, porkkanat taas eri hankkeisiin maksettavat tuet.
Keskeisin osa konkreettista ympäristölainsäädäntöä on Fit for 55 -paketti, joka tarjoaa konkreettisia toimenpiteitä ja rahoitusta kaupunkien energiatehokkuuden parantamiseksi.
EU:n älykäs ja kestävä liikkuvuusstrategia tukee liikenteen digitalisaatiota ja vähähiilisiä liikkumisratkaisuja, kuten sähköajoneuvojen käyttöönottoa ja älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämistä.
Strategia auttaa kaupunkeja optimoimaan liikennejärjestelmiään energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi.
1/5 Neljä kestävän liikennesuunnittelun tavoitetta
Liikenteen sähköistäminen: EU:n energiatehokkuusvaatimukset vauhdittavat liikenteen sähköistämistä kaupungeissa, latausinfrastruktuurin laajentaminen tulee keskeiseksi osaksi kaupunkien liikennesuunnittelua ja kaupungeille asetetaan velvoitteita rakentaa julkisia latauspisteitä ja edistää vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöönottoa.
Julkisen liikenteen priorisointi: 🚎 Energiatehokkuusvaatimukset korostavat julkisen liikenteen merkitystä ja tavoitteena on siirtää yksityisautoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi tarjoamalla nopeampia ja mukavampia vaihtoehtoja.
Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen: 🚴♀️🚶♂️Kestäviä liikkumismuotoja, kuten pyöräilyä ja kävelyä, tuetaan entistä vahvemmin. Kaupungit laajentavat kevyen liikenteen verkostoja ja luovat uusia kävely- ja pyöräilyreittejä. Pyöräilyinfrastruktuurin parantaminen ja turvallisuuden lisääminen tulevat olemaan keskeisiä kehityskohteita.
Älyliikenteen ratkaisut ja digitalisaatio: Kaupunkien liikennesuunnittelu nojautuu entistä enemmän energiatehokkuutta tukevan älyliikenteen ratkaisuihin. Digitaaliset työkalut, kuten älykkäät liikennevalojärjestelmät ja reaaliaikainen liikenteen seuranta, optimoivat liikenteen sujuvuutta ja vähentävät energiankulutusta.
Kaupallinen yhteistyö: Lahden kaupunki
Luontoposiitivisuus vaalii monimuotoisuutta – Lahdessa luonnon hyvinvointi on päätöksenteon ytimessä
Tausta. Luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ja luontokatoa aiheuttaa viisi päätekijää:
Ilmastonmuutos
Maankäyttö
Luonnon suora hyödyntäminen
Saastuminen
Vieraslajit
Lahden kaupungin projektipäällikkö Hanna Mattila: “Kaikkien näiden takana on kulutus. Kaupungit kuluttavat valtavasti energiaa ja luonnonvaroja, siksi niillä on myös paljon mahdollisuuksia vaikuttaa.”
YK:n biodiversiteettisopimukseen on kirjattu tavoite: Luonnon köyhtyminen pysäytetään 2030 mennessä ja siitä eteenpäin luonnon tilaa vahvistetaan.
Luontopositiivisuus: Käytännössä YK:n tavoite tarkoittaa luontopositiivisuutta, eli sitä että vuodesta 2030 eteenpäin luonnolle tuotetaan enemmän hyötyä kuin haittaa.
“Luontopositiivisuus on kestävyystyössä uusi asia, jota kohti halutaan mennä.”
Luontoa luonnostaan. Lahdessa on panostettu ympäristötyöhön vuosikymmeniä, lähtien kansanliikkeestä Vesijärven tilan kohentamiseksi. Tähän mennessä Lahti on
asettanut hiilineutraaliustavoitteen
laatinut kunnianhimoisen kiertotaloustiekartan
tullut valituksi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuonna 2021.
“Luonnon monimuotoisuus oli vielä yksi iso palanen, joka ei ole strategisesti näkynyt selkeästi. Siksi Lahti on laatimassa oman luontotavoitteen ja siihen liittyvän tiekartan käytännön toimenpiteineen. Kumppaneina luontopositiivisuudessa ovat Sitra ja Kestävä Lahti -säätiö.”
Yhteistyössä. Luontopositiivisuutta tavoitellaan yhdessä. Luontotavoitteen toimenpidesuunnitelmiin halutaan mukaan
kaupunki ja maakunnallisia toimijoita
yrityksiä ja järjestöjä
tutkijoita
asukkaita
Jokaiselle jotain. Kaupunkilaisten tasolla jokainen voi vaikuttaa omalla tavallaan, ja kaupunki voi tarjota välineitä luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.
“Luonnon monimuotoisuus on käsitteenä hirmuisen laaja, mutta toisaalta jokainen voi sen ansiosta löytää itselleen läheisiä asioita, joita edistää. Oli kyse sitten pölyttäjien elinoloista tai omista hankinnoista.”
2/5 Rakennuksista halutaan päästöttömiä
EU:n hyväksymät energiatehokkuusvaatimukset asettavat tiukempia standardeja uusille rakennuksille, jotka on suunniteltava lähes nollaenergiarakennuksiksi (nZEB).
Tämä tarkoittaa: Rakennukset tuottavat mahdollisimman suuren osan tarvitsemastaan energiasta paikan päällä uusiutuvilla energialähteillä, kuten aurinko- ja tuulienergialla.
Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta on parannettava muun muassa
lisäeristämisellä
energiatehokkailla ikkunoilla ja ovilla🚪
energiatehokkailla lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmillä (HVAC).
Huomaa: Kaupunkisuunnittelussa huomioidaan tulevaisuudessa yhä enemmän rakennusten sijainti ja suunnittelu siten, että ne vähentävät energiantarvetta ja tukevat uusiutuvan energian käyttöä. Tämä sisältää myös kaupunkien tiivistämisen ja palveluiden keskittämisen, jotta liikkumisen tarve vähenee ja energiaa säästyy.
"15 minuutin kaupunki" -konsepti on esimerkki siitä, miten kaupunkisuunnittelu voi tukea energiatehokkuustavoitteita. 15 minuutin kaupunki tarkoittaa kaupunkisuunnittelumallia, jossa asukkaat voivat saavuttaa kaikki päivittäiset tarpeensa – kuten työpaikat, koulut, terveyspalvelut, kaupat, puistot ja vapaa-ajanviettopaikat – 15 minuutin kävely- tai pyörämatkan päässä kodistaan. Mallin tavoitteena on parantaa elämänlaatua, vähentää autoriippuvuutta ja edistää kestävää kehitystä. 🚲
Asiantuntijoiden mukaan kaupunkisuunnittelun kaikkein kimurantein haaste on turvata luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus sekä sitä kautta hiilinielut jatkuvasti rakentuvissa kaupungeissa.
Ilmastoaktivisti Leo Stranius: ”Ilmeinen toinen kysymys on tietysti liikenne. Millä tavalla pystymme vähentämään liikkumistarvetta, suunnittelemaan kaupunkirakennetta kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla sekä vapauttamaan tilaa autoilta ilman, että ihmiset hermostuvat?”
3/5 Kiertotalous kuntoon ja jätevesi energiaksi
🪟Kiertotalous on yhä keskeisemmässä roolissa kaupunkisuunnittelussa osana energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista.
Lisäksi: Kaupunkien jätehuolto- ja vesihuoltojärjestelmät optimoidaan energiatehokkaiksi, mikä vähentää energiankulutusta ja tukee kestävää kehitystä. Jäteveden käsittelyssä syntyvää biokaasua pyritään hyödyntämään energianlähteenä ja kehittämään suljetun kierron ratkaisuja.
Kaupallinen yhteistyö: Lahden kaupunki
Lahti laittaa katuvalojakin uusiksi pörriäisten parhaaksi
Lahdessa kaupunkilaisten tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta kasvatetaan erilaisin kampanjoin. Hyvä esimerkki on "Ilman pölyttäjiä emme pärjää" -kampanja.
Lahden kaupungin projektipäällikkö Hanna Mattila: “Olemme halunneet kertoa ihmisille luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja luoda luonnolle myönteistä ilmapiiriä.”
Täällä pölytän minä. Käytännössä pölyttäjäkampanjassa:
Jaettiin niittysiemenpusseja. “Halusimme kannustaa kaupunkilaisia lisäämään monimuotoisuutta konkreettisesti.”
Teetettiin “Täällä pölytän minä” -pihakylttejä, joilla lisättiin tietoisuutta kepeällä tavalla. “Kyltit menivät puolessa tunnissa.”
Inspiroitiin kotipuutarhureita majoittamaan pihoillaan pölyttäjiä, joiden pesimis- ja talvehtimispaikat ovat vähentyneet. Inspiraationa toimi muotoilija Tapio Anttilan suunnittelemat pölyttäjien design-asunnot, jotka sijoitettiin Mukkulan kartanonpuistoon.
Niitytystalkoilla ja niitytysinfoilla on kannustettu niittyjen kasvattamiseen.
“Kokonaisuudessaan pölyttäjäkampanja on otettu erittäin hyvin vastaan.”
Katuvalojakin uusiksi. Lahti tekee myös kaupunkina konkreettisia toimia pölyttäjien elinolojen parantamiseksi. “Jos katsotaan yläilmoista maahan, meillä on valtavasti valoa, joka vaikuttaa monin eri tavoin luontoon ja eliöihin.”
Lahdessa metsikköä halkovalla Ritamäen Puistotiellä otettiin testikäyttöön pölyttäjäystäväliset katuvalot.
Pölyttäjiä houkuttelevat siniset aallonpituudet suodattuvat automaattisesti iltahämärällä pois.
Ruuan ja kasvien kasvatuksesta viihtyisyyttä ja terveyttä asukkaille:
Ympäristöpajassa valmistettiin “Luontopositiivinen Lahti” -lavakauluksia, joista tehtiin istutuslaatikoita muun muassa päiväkoteihin ja palvelukoteihin.
“Sekä päiväkotilapset että vanhemmat ihmiset ovat olleet innoissaan istuttamisesta ja ruuan kasvattamisesta. Laittamalla kädet multaan saadaan myös hyviä mikrobeja iholle vastustuskykyä parantamaan.”
Tiedosta toimintaan. “Luontoon suhtautumisen ja ymmärryksen kasvattamisen vaikuttavuutta on hankalampi laskea kuin monia muita kaupungin toiminnan luontovaikutuksia. Konkreettiset teot saavat ihmiset kuitenkin ajattelemaan laajemmin, jolloin asenteet pikkuhiljaa muokkautuvat. Sillä on ajan kuluessa suuri arvo.”
4/5 EU:lla on useita rahoitusohjelmia kestävään kaupunkisuunnitteluun
EU:lla on useita ohjelmia, joilla rahoitetaan kansallisia ja paikallisia kestävän kehityksen hankkeita:
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) tukee kaupunkien kestävää kehitystä ja energiatehokkuushankkeita, kuten julkisen liikenteen kehittämistä ja energiatehokkaiden rakennusten rakentamista. EAKR:n rahoitus auttaa kaupunkeja investoimaan infrastruktuuriin, joka parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä.
InvestEU tarjoaa rahoitusta kestävälle infrastruktuurille, mukaan lukien vähähiiliset liikennejärjestelmät ja energiatehokkaat hankkeet. Ohjelma tuo kaupungeille rahoitusmahdollisuuksia energiatehokkuusinvestointien toteuttamiseksi.
EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa rahoittaa innovatiivisia hankkeita vähähiilisyyden ja energiatehokkuuden edistämiseksi. Kaupungit voivat hyödyntää ohjelmaa kehittääkseen uusia energiatehokkaita ratkaisuja ja teknologioita.
Euroopan vihreän kehityksen Green Deal -ohjelma tarjoaa laajan rahoitus- ja tukipaketin kaupunkien vihreän siirtymän edistämiseksi. Ohjelma kattaa muun muassa energiatehokkuuden parantamisen ja vähäpäästöisen liikenteen kehittämisen.
CIVITAS on EU:n ohjelma, joka rahoittaa innovatiivisia kaupunkiliikenteen hankkeita. Se edistää vähäpäästöisiä liikenteen ratkaisuja ja tukee kaupunkien liikennejärjestelmien energiatehokkuutta ja kestävyyttä.
5/5 Neljä pointtia Euroopan kaupunkien vihreästä siirtymästä:
Kestävä liikennesuunnittelu: EU:n ympäristöpolitiikka ja ohjelmat, kuten Fit for 55 ja älykäs liikkuvuusstrategia, painottavat liikenteen sähköistämistä, julkisen liikenteen priorisointia sekä pyöräilyn ja kävelyn edistämistä kaupunkisuunnittelussa. Näihin tavoitteisiin sisältyy myös älyliikenteen ratkaisujen ja digitalisaation hyödyntäminen energiatehokkuuden parantamiseksi.
Rakennusten energiatehokkuus: Uudet rakennukset on suunniteltava lähes nollaenergiarakennuksiksi (nZEB), ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta on parannettava. Tämä sisältää tiiviin kaupunkirakenteen ja "15 minuutin kaupunki" -konseptin edistämisen, mikä vähentää liikkumistarvetta ja tukee kestävää kehitystä.
EU-rahoitusohjelmat ja tekninen tuki: EU tarjoaa merkittävää rahoitusta ja teknistä tukea kaupunkien kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden edistämiseksi. Ohjelmat kuten Euroopan aluekehitysrahasto, Green Deal ja InvestEU tukevat vähähiilisiä hankkeita.
Yhteistyötä, teknistä tukea ja verkostoja: EU:n kaupungeille suunnatut aloitteet, kuten Covenant of Mayors, European Urban Initiative (EUI), URBACT-ohjelma, joka tukee kaupunkeja luomalla yhteistyöverkostoja, joissa kaupungit voivat oppia toisiltaan ja jakaa onnistuneita hankkeita sekä EU:n kaupunkiagenda tarjoavat teknistä ja rahoituksellista tukea sekä yhteistyötä ja verkostoitumismahdollisuuksia kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden edistämiseksi. Kumppanuudet ja yhteistyö EU:n toimielinten kanssa tukevat vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämistä ja toteuttamista kaupungeissa.
Kuten on helppo havaita, kestävyydestä on tullut kaupunkisuunnittelun punainen lanka. Haaste ei ole helppo, koska monet totutut ratkaisut on nyt mietittävä uusiksi. Lopputulos on kuitenkin tavoittelemisen arvoinen; parempi planeetta tuleville sukupolville. Kiitokseni täältä Brysselistä siitä, että luit kirjeen loppuun.