EU:n sisämarkkinat huutavat päivittämistä | 💶 Rahoitus mukaan sisämarkkinoihin
Viides vapaus erityisen tärkeä
Mika Horelli | 25.9.2024 | #13
📈 Italian entisen pääministerin Enrico Lettan työryhmän huhtikuussa julkaistu raportti Euroopan sisämarkkinoiden tulevaisuudesta vaatii, että nykyiset, jo 31 vuotta sitten luodut sisämarkkinasäädökset pitää päivittää vastaamaan tämän päivän globaalin kilpailun tarpeita. Muuten maanosa häviää kilpailussa niin Yhdysvaltoja, Kiinaa kuin yhä vahvemmaksi kasvavaa Intiaa vastaan.
Lettan raportin edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen vaatii kuitenkin vaikeita neuvotteluja, koska ne vievät vääjäämättä EU:ta kohti entistä syvempää integraatiota.
1/7 Keskeinen tavoite: EU:n sisämarkkinoiden syventäminen ja viides vapaus 🇪🇺
Kuva: AI
Lähtökohta: Raportin keskeinen havainto on, että EU:n vuonna 1993 luodut sisämarkkinat pitäisi syventää vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita. Kolme keskeistä puuttuvaa elementtiä ovat
rahoituksen sisämarkkinat
energian sisämarkkinat
yhteiset digimarkkinat
Neljäs huoli: Yhteisen puolustusteollisuusmarkkinan puuttuminen. Sen vuoksi valtaosa Euroopan puolustusteknologiasta ja sotatarvikkeista joudutaan ostamaan EU:n ulkopuolelta.
Nykytila: EU:n sisämarkkinat takaavat neljä vapautta: tavaroiden, palvelujen, pääomien ja ihmisten vapaan liikkuvuuden.
Viides vapaus: Raportti ehdottaa lisäksi koulutuksen, tutkimuksen ja tieteen vapaata liikkuvuutta.
Miksi? Viides vapaus on erityisen tärkeä, jotta Eurooppa voi kilpailla innovaatioiden ja teknologian edistämisessä.
Kaupallinen yhteistyö: Finanssiala ry
Vähemmän on enemmän – sääntelyvyöryä on hillittävä ajoissa
“EU:sta tulevalle sääntelylle tuntuu nyt olevan ominaista, että vanhankaan sääntelyn vaikutuksia ei ehditä arvioida, kun jo tehdään uutta", Mari Pekonen-Ranta arvioi. (Kuva: Finanssiala)
Tausta. Finanssialan sääntely tulee merkittävältä osin EU:sta. Sääntelyn määrä on viime aikoina ollut reippaassa kasvussa.
Finanssiala ry:n EU-asioiden johtaja Mari Pekonen-Ranta: “Finanssiala on laajalti säännelty ja niin täytyy ollakin muun muassa markkinoiden vakauden ja sijoittajasuojan vuoksi. Nyt tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota sääntelyn päällekkäisyyteen ja epäyhtenäisyyteen.”
Kolme kehityskulkua. Sääntelyä on lisännyt:
Finanssikriisi. “Oli täysin tarpeellista saada markkinoiden vakaus turvattua. Sääntelyä valmisteltiin kuitenkin kiireellä ja uutta luotiin paljon. Alemmantasoisen sääntelyn kasvu ja EKP:n sääntelyvalta ovat lisänneet sääntelyä valtavasti.”
Kestävään kehitykseen liittyvä sääntely. “Rahoituksella ja vakuutuksilla on merkittävä ohjaava vaikutus investointeihin. Kestävän rahoituksen sääntelyä on nyt tullut paljon eri suunnista, eikä kokonaisuutta ole koordinoinut kukaan.”
Digitalisaatio. “Tavoitteet tässäkin ovat hyviä, mutta laajan ja osin päällekkäisen sääntelyn yhteisvaikutukset ovat tutkimaton alue.”
“EU:sta tulevalle sääntelylle tuntuu nyt olevan ominaista, että vanhankaan sääntelyn vaikutuksia ei ehditä arvioida, kun jo tehdään uutta.”
Mihin tilanne johtaa?
Soveltamisen vaikeus. “Kaikilla alan yrityksillä on tahtotila noudattaa säännöksiä mahdollisimman hyvin. Sääntelyn päällekkäisyydet tuottavat kuitenkin helposti tulkinnanvaraisia tilanteita, ja ohjeistusta on vaikea saada viranomaisiltakaan.”
Vaikutukset yritysrahoitukseen. “Kuuma kysymys EU:ssa on, miten innovaatioille ja kasvuyrityksille saadaan kilpailukykyistä rahoitusta EU:n sisältä.”
Konsolidoituminen. “Pienillä yrityksillä ei monestikaan ole kykyä selvitä yksin kasvaneen sääntelyn hallinnollisesta taakasta.”
Tuotetarjonnan kaventuminen. “Sääntelykehikko voi olla niin raskas, että joistakin tuotteista joudutaan luopumaan. Sijoittaja-asiakkaan vaihtoehdot vähenevät.”
“Korkean tason EU-keskusteluissa puhutaan jo sääntelyn tehokkuudesta ja järkeistämisestä. Nyt olisi syytä varmistaa, että uudet päättäjät vievät puheet käytäntöön, jotta EU:n kilpailukykyä ei tukahduteta sääntelyn alle.”
2/7 Yhteinen yrityslainsäädäntö
Lähtökohta: EU:lla on yhteiset sisämarkkinat, mutta jäsenvaltioilla on paljon kansallista sääntelyä ja käytäntöjä, jotka vaikeuttavat sisämarkkinoiden toimintaa.
Lettan ehdotus: Koko EU:n kattava sisämarkkinalainsäädäntö, niin kutsuttu “28. jäsenvaltio” (28th Regime).
Symbolinen viittaus sisämarkkinoita koskevaan yrityslainsäädännön kokonaisuuteen, joka koskisi kaikkia jäsenvaltioita samalla tavoin.
Ehdotuksen tavoitteena on
yksinkertaistaa yritysten hallinnollisia prosesseja
luoda tehokkaampi sisämarkkina
vetää globaaleja investointeja Eurooppaan, sillä yhdenmukainen sääntely loisi ennakoitavuutta ja vakautta.
Mahdollisia ongelmia: Yrityslainsäädännön harmonisoinnin on ennakoitu herättävän vastustusta erityisesti kansallismielisimmissä jäsenvaltioissa, jotka haluavat estää tilanteet, joissa ne voisivat joutua sitoutumaan uusiin säädöksiin vastoin tahtoaan. 📖
Koskee erityisesti pienempiä maita, jotka voivat kokea suurten maiden vaikutusvallan kasvavan uudistusten myötä.
3/7 Vihreä siirtymä ja ilmastonmuutos ⚡️
Raportissa painotetaan vahvasti vihreää siirtymää. Tämä on paitsi ilmastonmuutoksen torjuntaa, myös merkittävä taloudellinen mahdollisuus.
Euroopan tulisi ottaa johtava rooli uusiutuvan energian teknologioissa, jolloin se voi lisätä omaa energiariippumattomuuttaan ja luoda uusia työpaikkoja.
Raportti ehdottaa kunnianhimoisempia toimia EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien
kestävien investointien lisääminen
uusiutuvan energian kehittäminen.
Vaikka ilmastopolitiikka on herättänyt EU:n jäsenmaissa paljon keskustelua, vihreiden ja kestävien investointien edistäminen on laajasti hyväksytty tavoite. 🌾
Monet EU-maat ovat jo sitoutuneet vihreään siirtymään ja näkevät sen myös taloudellisena mahdollisuutena, erityisesti uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kehittämisen osalta.
Odotettuja hankaluuksia: Vihreä siirtymä ja ilmastopolitiikan kunnianhimoisemmat tavoitteet voivat olla vaikeita toteuttaa, koska ne vaativat merkittäviä investointeja ja muutoksia jäsenmaiden talouksissa.
Jäsenvaltioiden välillä on erimielisyyttä siitä, kuinka nopeasti ja miten ilmastotoimiin tulisi ryhtyä erityisesti maissa, joiden talous nojaa fossiilisiin polttoaineisiin.
4/7 Rahoitusalan sisämarkkinat ja Euroopan investointiohjelma 💳
Lähtökohta: Tällä hetkellä rahoitussääntely on pirstaleista, koska kansalliset säännöt eroavat merkittävästi toisistaan. Erityisesti finanssisektorin päällekkäiset valvontamekanismit ovat tarpeettoman monimutkaisia sekä yrityksille että rahoituslaitoksille. Tämä
hidastaa innovointia
vaikeuttaa rajat ylittävää taloudellista toimintaa Euroopan unionissa
karkottaa sijoittajia.
Lettan ehdotus: EU:n rahoitusmarkkinoiden harmonisointi, kansallisten ja EU-tason sääntelyelinten yhteistyön vahvistaminen sekä yhteisen valvontamekanismin luominen jäsenvaltioiden sääntöjen yhdenmukaistamiseksi. Tämä
vahvistaisi sisämarkkinoita
helpottaisi finanssialan toimintaa rajojen yli
parantaisi EU:n kilpailukykyä globaalilla tasolla.
Toimenpiteet:
Rahoitusalan sääntelyn yhtenäistäminen koko EU:ssa.
Pääomamarkkinaunionin (CMU) täysimääräinen toteuttaminen ja viimeistely.
Pankkiunionin viimeistely yhteisellä talletussuojajärjestelmällä ja vahvistamalla yhtenäistä kriisinratkaisumekanismia.
Rajat ylittävien investointien yksinkertaistaminen.
Euroopan investointiohjelma: Eurooppalaisten yksityiset säästöt ovat valtava, raportin mukaan toistaiseksi hyödyntämätön resurssi. Lettan visio investointiohjelmasta hyödyntäisi nämä säästöt EU:n tulevaisuuden rakentamiseen, esimerkiksi rahoittamalla vihreää siirtymää ja infrastruktuuria ilman, että julkista velkaa tarvitsisi merkittävästi kasvattaa.
EU-maat voisivat luoda rahoitusvälineitä tai -mekanismeja, kuten EU-velkakirjoja tai vihreitä joukkovelkakirjoja, joihin yksityiset säästäjät voisivat sijoittaa.
Näillä rahoitusvälineillä kerätyt varat käytettäisiin yhteisiin infrastruktuurihankkeisiin tai ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviin projekteihin.
Pankit ovat kuitenkin olleet varovaisia siinä, miten ne suhtautuvat talletusten siirtämiseen muihin sijoituskohteisiin, erityisesti jos talletukset siirretään pois pankkien tileiltä kohti vaihtoehtoisia sijoituksia. Pankit saattavat nähdä tällaiset toimenpiteet uhkana, koska talletukset ovat niiden keskeinen rahoituksen ja tulojen lähde.
5/7 Turvallisuus 🧨
Lähtökohta: Raportissa käsitellään myös EU:n pyrkimyksiä vahvistaa turvallisuutta.
Keskeinen ongelma: eurooppalaisen puolustusteollisuuden fragmentoituminen. Tuloksena on teknologisten ratkaisujen yhteensopimattomuus ja päällekkäiset hankkeet.
EU:n vahvemmat sisämarkkinat ja itsenäisempi puolustusteollisuus vähentäisivät riippuvuutta varsinkin Yhdysvalloista. Erityisesti raportissa mainitaan
EU:n omien puolustusvalmiuksien kehittäminen
EU:n yhteiset puolustushankinnat.
Yhteiset markkinat puolustusteollisuudelle voisivat
lisätä EU:n strategista autonomiaa
vähentää riippuvuutta ulkopuolisista teknologia- ja asetoimittajista
luoda yhteisen puolustusteknologiainfrastruktuurin, joka vastaisi paremmin jäsenmaiden tarpeita.
Lisäksi: Tämä vaikuttaisi myös muuhun infrastruktuuriin, liikenneyhteyksiin, kyberturvallisuuteen ja teknologian kehitykseen.
Mahdollisia karikkoja: EU:n puolustusyhteistyön tiivistäminen voi kohdata myös vastustusta, koska kaikki jäsenmaat eivät jaa samaa näkemystä EU:n roolista turvallisuuspolitiikassa.
Kaupallinen yhteistyö: Finanssiala ry
Sääntelykoneisto pyörii nyt kuin itsekseen – voisiko pakollisesta uudelleentarkastelusta jo luopua?
Finanssiala ry:n EU-asioiden johtaja Mari Pekonen-Ranta: “Merkittävä tekijä EU-sääntelyn kasvussa ja päällekkäisyyksien synnyn taustalla on niin sanottu uudelleentarkastelulauseke.”
Kaikissa direktiiveissä ja asetuksissa määritellään, että komissio on velvoitettu antamaan raportin siitä, miten direktiivi toimii, ja antamaan tarpeelliset muutosesitykset tietyn ajan jälkeen.
Tyypillisesti uudelleenarviointi on määritelty tehtäväksi kahden vuoden jälkeen.
“Käytännössä tämä tuottaa sääntelyautomaatin.”
Aikaa pidemmäksi. Säädösten vaikutuksia ei useinkaan nähdä kovin nopeasti, etenkään vahvasti säännellyllä finanssialalla, johon tätä nykyä vaikuttaa vielä lukuisia sääntelykokonaisuuksia päällekkäin.
“Tarkasteluvelvollisuuden määräaikojen tulisi olla pidempiä.
Ennen muutoksia pitäisi nähdä, miten sääntely on vaikuttanut käytännössä, kun sitä on jonkin aikaa sovellettu.
Kaksi tai kolmekin vuotta on melko lyhyt aika, kun on kyse monimutkaisista kokonaisuuksista.”
Esimerkki. Sijoitustuotteiden myyntiin liittyy erittäin laajaa ja yksityiskohtaista sääntelyä menettelytapojen suhteen. Se kattaa mm.
mitä asiakkaalta kysytään, jotta voidaan tarjota tiettyjä tuotteita
tuotteiden kuvailun: kulut, riskit, tuotto-odotukset jne.
tiedonantovelvoitteet: miten asiakkaalle annetaan tietoa
dokumentoinnin.
“Prosessi on tarkoin rakennettu ja se vaatii koulutusta, it-kehitystä ja dokumentoinnin kehittämistä. Pienetkin muutokset sääntelyssä vaikuttavat jokaiseen kohtaan.”
Kilpailukyky tavoitteena. Ylimmän, direktiivitason lisäksi sääntelyä ja suosituksia tulee myös alemmilta tasolta, kuten EKP:ltä ja eurooppalaisilta finanssivalvojilta.
“Sääntelyautomaatin hillintä ja päällekkäisyyksien karsinta on aivan olennaista, jotta Euroopan kilpailukykyä saadaan kohennettua, ja kehitettyä ratkaisuja mm. ilmastonmuutoksen hillintään. Ratkaisut eivät useinkaan löydy kehittämällä uutta sääntelyä vanhan päälle.”
6/7 Digitaalisen siirtymän edistäminen 📱
EU:n digitaalisen siirtymän nopeuttaminen on elintärkeää, jotta Eurooppa pysyy teknologisen kehityksen eturintamassa ja säilyttää teknologisen itsenäisyytensä. Raportissa käsitellään esimerkiksi
investointeja digitaalisiin infrastruktuureihin
tekoälyn ja datatalouden kehittämistä
kyberturvallisuuden parantamista
sellaisen sääntely-ympäristön luomista, joka tukee innovaatiota ja teknologista kehitystä
EU-kansalaisten digitaalisten taitojen vahvistamista, jotta he voivat hyödyntää paremmin digitaalisen talouden mahdollisuuksia.
Myötätuulta: EU-maat ovat yleisesti yhtä mieltä digitaalisten innovaatioiden ja infrastruktuurin vahvistamisen tärkeydestä.
7/7 Globaali kilpailu kirittää Eurooppaa
Raportti korostaa EU:n sisämarkkinoiden päivityksen välttämättömyyttä, jotta unioni voi vastata globaaleihin haasteisiin ja säilyttää kilpailukykynsä Yhdysvaltojen ja Kiinan rinnalla. 🇺🇸 🇨🇳
Sisämarkkinoiden syventäminen rahoituksen, energian, digitalisaation ja puolustuksen osalta on tärkeää matkalla kohti tehokkaampaa ja yhtenäisempää Eurooppaa.
Koulutuksen, tutkimuksen ja tieteen vapaa liikkuvuus tuo EU:hun uudenlaisen kilpailuedun innovaatioiden ja teknologian kehittämisessä.
Visio rahoitusmarkkinoiden harmonisoinnista ja vihreän siirtymän rahoittamisesta yksityisillä säästöillä voi tarjota realistisen ja kestävän ratkaisun ilman merkittävää julkisen velan kasvua.
Uudistuksilla EU voi vahvistaa kansainvälistä asemaansa, turvata taloudellista ja poliittista riippumattomuuttaan sekä suojella johtavaa rooliaan kestävässä kehityksessä ja digitalisaatiossa.
Hyödyistä huolimatta muutosten tekeminen ei tule olemaan helppoa. EU-maiden kansallismieliset puolueet eivät halua lisätä integraatiota, päinvastoin.
Onko rauhan EU:sta tulossa EU-linnoitus?
Euroopan unionin asialistalla on ehdotus puolustuskomissaarin tehtävästä ja tätä tukevan pääosaston perustamisesta. Nato-Suomessa on perusteltua kysyä, mitä tämä tarkoittaa, Petri Uusikylä, Harri Jalonen ja Annukka Jokipii Vaasan yliopistosta kirjoittavat.
Toiveajattelu vaihtui varautumiseen
Euroopan unionia on pidetty toisen maailmansodan raunioille rakennettuna rauhan projektina.
Nyt Eurooppa painii jatkuvasti muuttuvien uhkien pitkäkestoisessa monikriisiympäristössä. Tämä on lisännyt tarvetta rakentaa eurooppalainen turvallisuusekosysteemi.
Tätä tavoitellaan
Tarkoituksena on antaa Euroopan unionille ja sen jäsenmaille valmiudet selviytyä entistä paremmin erityisesti:
fyysisen turvallisuuden ja hybridiuhkien torjunnassa
järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisessä
ilmaston lämpenemisen ja kiihtyvän luontokadon hillitsemisessä.
Päätöksentekijän lunttilappu
Eurooppalaisen turvallisuusympäristön muutos tulee ymmärtää systeemisenä kokonaisuutena.
Turvallisuuden lähtökohdat luodaan vahvistamalla EU:n ja sen jäsenvaltioiden resilienssiä ja demokraattista perustaa.
Turvallisuusympäristön muutos vaatii uudenlaisia ajatteluskeemoja ja ei-lineaarisia ennakointityökaluja.
Hybridiuhkien ekosysteemitarkastelu auttaa ymmärtämään uhkien keskinäisriippuvuuksia ja ilmiöiden laaja-alaisuutta.
Kiitos taas, kun luit Bryssel-uutiskirjeen loppuun. On tärkeää, että suomalaiset päättäjät tietävät mahdollisimman hyvissä ajoin, mitä EU:ssa suunnitellaan kaikkien yhteistä tulevaisuutta varten. On hyvä myös tiedostaa, että useat Suomen seuraavalle komissaariehdokkaalle Henna Virkkuselle kaavaillut vastuut komissiossa ovat aivan keskeisiä maanosan sisämarkkinoiden kehittämisen kannalta.
