1/5 Uuden komission nimittäminen on vaiheikas prosessi

👍 Heinäkuussa Euroopan parlamentti ja unionin jäsenvaltiot hyväksyivät Ursula von der Leyenin toiselle viisivuotiskaudelle komission puheenjohtajana. Hän esitteli ehdotuksensa komissaarien paikkajaosta ja tehtävistä viime kuussa. Komissaarien lopullinen hyväksymisprosessi alkaa marraskuussa. Siinä on seuraavat vaiheet:

1. Oikeudellisten asioiden tarkastelu: Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta tarkastelee komissaariehdokkaiden taloudellisia sidonnaisuuksia sekä liittyykö heidän aikaisempaan toimintaansa eettisinä pidettäviä ongelmia.  

2. Kuulemiset valiokunnissa: Komissaariehdokkaat esitetään omien vastuualueidensa mukaisille valiokunnille, joissa heidän osaamistaan, pätevyyttään ja riippumattomuuttaan arvioidaan tiukoissa haastatteluissa. Myönteinen arvio vaatii vähintään kahden kolmasosan enemmistön. Jos ehdokas ei läpäise arviointia, voidaan esittää lisäkysymyksiä tai järjestää lisäkuuleminen.

3. Täysistunnon äänestys: Kun kaikki ehdokkaat on arvioitu, Euroopan parlamentin täysistunto äänestää komission hyväksymisestä yhtenä kokoonpanona. Äänestys perustuu ehdokkaiden saamiin arvioihin ja heidän esityksiinsä parlamentin edessä.

4. Eurooppa-neuvoston nimitys: Kun parlamentti on hyväksynyt komissaarit, Eurooppa-neuvosto eli EU:n jäsenmaat nimittävät heidät virallisesti tehtäväänsä. Uuden komission odotetaan aloittavan työnsä marraskuussa, mutta mahdolliset viivästykset voivat lykätä tätä joulukuulle.

Tärkeää huomata: Tyypillisesti muutama komissaariehdokas ei saa parlamentin tukea, jolloin koko komission nimittäminen viivästyy korvaavien komissaariehdokkaiden kuulemisen vuoksi.

2/5 Painavimmat salkut – Keiden käsiin valta keskittyy?

Lähtökohta: Uuden Euroopan komission muodostamisessa huomio kohdistuu erityisesti siihen, ketkä saavat tärkeimmät salkut, kuten talous-, ilmasto- ja kilpailupolitiikan, sillä näiden salkkujen haltijat vaikuttavat merkittävästi EU:n tulevien vuosien poliittiseen suuntaan.

Kuumat nimet:

• Ranskan ehdokas: Stéphane Séjourné (hyvinvointi ja teollisuusstrategia). 📈

• Espanjan ehdokas: Teresa Ribera (vihreä siirtymä ja kilpailu).

• Viron ehdokas: Kaja Kallas (Ulkoasiat ja turvallisuuspolitiikka).

• Puolan ehdokas: Piotr Serafin (rahoitus, petoksentorjunta ja julkinen hallinto). 💷

• Suomen ehdokas: Henna Virkkunen (teknologian suvereenisuus, turvallisuus ja demokratia). 🔐

Suomen Henna Virkkuselle ehdotetun salkun painoarvo korostuu erityisesti seuraavista näkökulmista:

1. Teknologinen suvereniteetti: EU pyrkii vähentämään riippuvuuttaan kolmansista maista, erityisesti teknologian ja digitaalisen infrastruktuurin osalta. Tämä sisältää strategisia aloja, kuten tekoälyn, puolijohteiden tuotannon ja kyberturvallisuuden, mikä asettaa komissaarin avainasemaan EU:n kilpailukyvyn ja riippumattomuuden edistämisessä.

2. Turvallisuus: Kyberturvallisuus on kriittinen kysymys, kun otetaan huomioon lisääntyvät tietoturvauhat ja hybridisodankäynti. Komissaarin vastuualueella on varmistaa, että EU voi suojautua sekä valtiollisilta että ei-valtiollisilta toimijoilta tulevia uhkia vastaan.

3. Demokratia: Teknologian vaikutus demokratiaan on kasvava huolenaihe, erityisesti disinformaation, vaalivaikuttamisen ja sosiaalisen median vaikutusten osalta. Komissaari, joka vastaa tästä sektorista, on vastuussa myös oikeusvaltion ja demokraattisten arvojen suojelemisesta teknologisen kehityksen keskellä.

Hyvä muistaa: Komissaarit eivät komissiossa edusta omaa maataan vaan komissiota itseään. 

3/5 Ehdokkaat, joiden läpimeno parlamentissa epävarmaa❓

Kokemuksesta: Koska jäsenvaltioiden hallitukset ovat nimittäneet komissaariehdokkaat, he edustavat kirjavampaa joukkoa kuin parlamentin ne puolueet, joiden varassa komissio toimii. Euroopan parlamentin kuulemisissa jotkut komissaariehdokkaat kohtaavat kovaa vastustusta, ja heidän nimityksensä saattavat kariutua. Poliitikkojen menneisyys tai ristiriitaiset kannanotot herättävät usein huolta parlamentin jäsenissä. 

• Italian ehdokas koheesio- ja uudistuskomissaariksi: Raffaele Fitto on kohdannut useita oikeudellisia ja eettisiä kiistoja vuosien varrella, mukaan lukien lahjonta- ja korruptio-oikeudenkäynnit. Sai 2013 viiden vuoden kiellon hoitaa julkisia virkoja ja neljän vuoden vankeustuomion, jotka kumottiin Italian korkeimmassa oikeudessa 2017. 

• Unkarin ehdokas terveys- ja eläinten hyvinvointikomissaariksi: Olivér Varhélyin yhteydet Unkarin hallinnon kiisteltyihin päätöksiin ja oikeusvaltiorikkomuksiin ovat nostaneet vastustusta.

• Kreikan ehdokas ehdokas kuljetus- ja matkailukomissaariksi: Apostolos Tzitzikostas ​​tunnetaan siitä, että hän kaveerannut julkisesti uusnatsien kanssa vuonna 2013 ja kieltäytyi allekirjoittamasta Thessalonikin ja UNHCR:n välistä sopimusta vuonna 2016.

• Bulgarian ehdokas tutkimus- ja innovaatiokomissaariksi: Ekaterina Zaharievan väitetään sekaantuneen vuonna 2018 passien myyntiskandaaliin, mutta Bulgarian turvallisuusviranomaiset ovat kriitikkojen mukaan “unohtaneet” tapauksen tutkinnan.

• Slovenian ehdokas laajentumiskomissaariksi: Marta Kos on ollut Brysselin suurimman lobbausyrityksen Kreabin vanhempi neuvonantaja. Yhtiön asiakkaita ovat mm. Amazon, Google ja BP. Kos on kuitenkin kiistänyt olleensa enää lobbari siinä vaiheessa, kun hänet nimitettiin komissaariehdokkaksi. 

Älä unohda: Jos ehdokas ei saa parlamentin hyväksyntää, maa joutuu nimeämään hänen tilalleen uuden ehdokkaan.

4/5 Miten komission painotukset muuttuvat?

Lähtökohta: Uuden komission painotukset muuttuvat verrattuna edelliseen. Komission uusi kokoonpano tulee tasapainoilemaan taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden välillä, samalla kun se pyrkii pitämään EU:n kansainvälisesti kilpailukykyisenä.

• Energiapolitiikka: Odotettavissa aikaisempaa lievempi painotus ilmastotoimiin, vaikka Green Deal jatkuu. Euroopan energiaturvallisuus on muuttunut tärkeämmäksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mikä on pakottanut EU:n nopeuttamaan siirtymää uusiutuviin energialähteisiin. Samalla EU:n keskitetty ja kansallinen energiainfra on päivitettävä vastaamaan hajautetun, ja yli rajojen toimivan energiantuotannon tarpeita.🌲

• Talouspolitiikka: COVID-19-pandemian jälkeisen talouden elpymisen ja inflaatiopaineiden hallinta on edelleen haastavaa. Komission on tasapainotettava finanssipoliittinen vakauttaminen samalla kun se puuttuu jäsenvaltioiden välisiin eriarvoisuuksiin ja varmistaa, ettei vihreä ja digitaalinen siirtymä vaarannu. Komission on myös pyrittävä varmistamaan, että EU:n talouspolitiikka edistää talouskasvua ja kestävää kehitystä, samalla kun se hallitsee velkakriisejä ja varmistaa yhteismarkkinoiden toimivuuden.

• Digitalisaatio: EU:n on varmistettava, että se pysyy globaalin digitaalisen kehityksen tahdissa, mukaan lukien tekoäly, kyberturvallisuus ja puolijohteiden tuotanto. EU:n kannalta on ratkaisevan tärkeää pienentää USA- ja Kiina-riippuvuutta vahvistamalla omaa teknologia-autonomiaansa la lisäämällä innovointikapasiteettia. 📡

Puolustusteollisuus: Venäjän hyökkäys on paljastanut, että EU:n puolustusteollisuus on niin pirstaloitunutta, että esimerkiksi Ukrainaan annetusta aseavusta 80 prosenttia on jouduttu tuomaan EU:n ulkopuolelta. Uuden komission keskeinen tavoite tuleekin olemaan eurooppalaisen puolustusteollisuuden koordinointi mahdollisimman hyvin yhteen sopivaksi kokonaisuudeksi.

5/5 Uuden komission suurimmat haasteet

Lähtökohta: Uusi komissio joutuu vastaamaan moniin uusiin sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin, jotka edellyttävät yhtenäisyyttä. Erityisesti laitaoikeiston vahvistuminen eri puolilla Eurooppaa heijastuu myös uuden komission politiikassa ja vaikeuttaa kompromissien löytämistä. 

• Talouden elpyminen: Inflaation hallitseminen, kasvava velka ja talouden vakauttaminen ovat kiireellisiä kysymyksiä. Monet jäsenmaat ja varsinkin niiden kansallismieliset puolueet vastustavat EU:n taloudellisia tukipaketteja ja elpymisrahastoja. He näkevät nämä mekanismit keinona siirtää rahaa rikkaammilta jäsenvaltioilta köyhemmille, mikä heidän mukaansa heikentää taloudellisesti vahvempien maiden asemaa. He myös vastustavat EU:n suunnitelmia laajentaa yhteistä verotusta ja velanottoa, koska ne syventävät integraatiota ja kaventavat kansallista talouspolitiikkaa.

• Ilmastotoimet: Vaikka ilmastotoimet ovat keskeisiä, oikeistopopulistiset puolueet ovat kritisoineet rajusti tiukempaa ympäristösääntelyä ja teollisuuden rajoituksia.💨

• Euroopan integraation edistäminen: EU:n on pakko muun muassa tiivistää sisämarkkinoita, jotta se voi lisätä globaalia kilpailukykyä. Integraation lisääminen on monille kansallismielisille punainen vaate.

• Geopoliittiset jännitteet: EU:n suhteet Kiinaan ja Venäjään, Ukrainan sodan jatkuminen sekä Euroopan turvallisuuspolitiikka ovat kriittisiä kysymyksiä.

• Maahanmuuttopolitiikka: Sisäiset ristiriidat ja laitaoikeiston paine saattavat vaikeuttaa yhteisen maahanmuuttopolitiikan rakentamista.

Oikeusvaltioasiat: Laitaoikeiston vaikutus näkyy kriittisenä suhtautumisena EU:n pyrkimyksiin puuttua jäsenvaltioiden sisäisiin oikeusvaltio-ongelmiin. Populistiset liikkeet ja kansallismieliset puolueet haastavat EU:n perusarvoja ja institutionaalista yhtenäisyyttä, joten uudella komissiolla on suuri vastuu vahvistaa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta unionin sisällä.

Kiitos, kun luit kirjeen loppuun. EU:n komission muodostaminen on aina ratkaiseva ajankohta koko unionin tulevaisuuden kannalta. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten Euroopan talous, ilmastotoimet ja sosiaaliset kysymykset etenevät seuraavien vuosien aikana. Tässä vaiheessa on erityisen tärkeää seurata, miten komission järjestäytyminen etenee, ja minkälaisia kompromisseja uuden komission muodostaminen vaatii. EU:n päätöksenteon seuraaminen antaa meille paremman ymmärryksen siitä, mihin suuntaan Eurooppa on matkalla, ja millaisia vaikutuksia tällä on meihin kaikkiin.