Hallituksen ja johdon yhteistyö on kriittistä yrityksen menestykselle. Mutta mitä hallituksen ja toimitusjohtajan pitää tehdä, jotta yhteistyö toimii ja tuo tulosta?

Vastauksensa kertovat Kamuxin Tapio Pajukari, Reiman Elina Björklund ja Boardmanin Taru Lindeman.

Lopuksi arvaillaan, kenen tunnetun toisinajattelijan mielestä hallituksen rivijäsenen panokseksi yhteistyössä riittää yleensä pelkkä ”henkisesti aikuinen” käytös.

Hyvä hallitus tuottaa yritykselle arvoa monella tapaa. Suurin lisäarvo syntyy, kun hallitus pystyy yhdessä toimivan johdon kanssa visioimaan, mitä yrityksen pitäisi tehdä kymmenen vuoden kuluttua.

Näin sanoo Reiman hallituksen puheenjohtaja Elina Björklund. Tässä kirjeessä hän ja Boardmanin toimitusjohtaja Taru Lindeman kertovat, mitä visionäärisyys vaatii.

Mehiläisen ja OP Ryhmän kasvustrategiat eroavat toisista kuin yö päivästä. Siinä missä Janne-Olli Järvenpää hakee isolla riskillä jättipottia, pääjohtaja Timo Ritakallio keskittyy tehostamaan finanssituotteiden myyntiä nykyisille asiakkaille. Työn alla ovat asiakasdatan parempi hyödyntäminen, prosessien automatisointi ja palveluiden personoiminen mobiilissa. Mehiläinen puolestaan rakentaa isoa satsausta vaativaa digitaalista palvelua, jonka avulla on tarkoitus tukea kroonisten sairauksien hoitoa ja elämäntapamuutoksia. Jos Järvenpään visio toteutuu, palvelusta tulee Suomen suurin terveysteko ja merkittävä vientituote.

Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Panu Porkka muistuttaa, että digikasvu tarvitsee tekijänsä: ”Kovimmat tekijät saa todennäköisesti yritys, joka hoksaa hankkia itselleen osaamista, jonka merkitystä muut eivät ole vielä oivaltaneet.” Varusteleka on puolestaan oiva esimerkki yrityksestä, jolle digitaaliset kanavat antavat mahdollisuuden yrittää maailman valloitusta.

”Asiakasymmärryksen kehittäminen on keskeinen osa-alue data-analytiikassa”, sanoo nostolaitteita valmistavan ja huoltavan Konecranesin teknologiajohtaja Juha Pankakoski. Ydinkysymykset ovat pitkälti samoja kuin b2c-puolella: mitä asiakkaat tarvitsevat ja mitkä syyt johtavat siihen, että asiakas harkitsee palveluntarjoajan vaihtamista. Asiakkaan näkökulma on Konecranesillekin tuore, vaikka sillä on paljon tietoa siitä, miten yhtiön laitteet asiakkaiden prosesseissa toimivat.

Pohjola Vakuutuksen varatoimitusjohtaja Pekka Puustisen mukaan ratkaisevaa on, mitä ajatuksia asiakaskokemus herättää johdossa. Pidetäänkö sitä pehmeänä hömppänä vai ymmärretäänkö, että asiakaskokemus on ainoa markkina, joka on ylipäätään olemassa.

”Näen vielä monia suomalaisia pörssiyhtiöitä, joiden arvot eivät todellisuudessa resonoi joko kestävän kehityksen tai diversiteetin kanssa”, sanoo Marimekon hallitusta johtajava Mika Ihamuotila. Suomessa keskustelu monimuotoisuudesta kääntyykin yhä usein naisten ja miesten tasa-arvoon, vaikka kaiken yhdenvertaisuuden merkitys kasvaa koko ajan.

Monimuotoisuuden hyödyistä yritykselle puhuu Ihamuotilan lisäksi Accenturen Tomas Nyström. Heidän ydinviestinsä on simppeli: yhdenvertaisuus on vastuullista mutta parantaa myös yrityksen tuloskuntoa. Includian Jonna Louvrier neuvoo, miten laaditaan hyvä diversiteettistrategia ja Dittmar & Indreniuksen Suvi Knaapila antaa ohjeet, joilla yhdenvertaisuuteen liittyvää dataa voi kerätä oikein. Myös Nalle Wahlroos mainitaan!

Orgaaninen kasvu on yritysjohdon todellinen Elitloppet. Vinkkinsä kasvun vauhdittamiseen antavat F-Securen Risto Siilasmaa, Aallon Robin Gustafsson ja Henri Schildt, CapManin Pia Kåll sekä Taalerin Mika Heikkilä. Kemppi Groupin Antti Kemppi ja Teresa Kemppi-Vasama miettivät, mikä on omien innovaatioiden merkitys kasvussa ja mitä kasvu vaatii omistajilta.

”Kun ympäristö muuttuu, täytyy firmojen muuttua mukana. Omistajien ja johtajien pitää päättää, ovatko he niitä yrityksiä, jotka muuttavat maailmaa vai niitä, joiden on pakko muuttua”, muistutti Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin Kasvuryhmän Future Back -tapahtumassa. Bonusosiossa nostot myös Matti Alahuhdalta, Mika Sutiselta ja Risto Siilasmaalta.

Orgaaninen kasvu on riskittömämpää, nopeampaa ja kannattavampaa kuin yritysostoihin tai kokonaan uusiin tuotteisiin ja liiketoimintamalleihin perustuva kasvu. Orgaanisen kasvun rakennuspuita kasaavat F-Securen Risto Siilasmaa, Aalto-yliopiston Henri Schildt, CapManin Pia Kåll ja Taalerin Mika Heikkilä.

Vakaasti kasvaneen Lindströmin toimitusjohtaja Juha Laurio taas kertoo, miten perinteikäs perheyhtiö on löytänyt kasvumarkkinat ja valjastanut digitalisaation kasvunsa ajuriksi.

Taloudessa edessä on kokonainen paradigman muutos, arvioi finanssikonkari, Ahlström Capitalin hallituksen jäsen Peter Seligson. Isot pandemiat aina johtaneet myös sosiaaliseen murrokseen, komppaan Koneen hallituksen MEP-jäsen Sirpa Pietikäinen. Talouden isoa kuvaa pohtivat myös Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila ja Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen.

Bonusosiossa Peter Seligson sivaltaa yritysten virkamiesjohtoa ”joka kriisissä pelastaa ensin itsensä” ja kertoo, miten tilanne korjataan kannustimilla.

Johdon pitää nähdä, mihin markkinat ovat menossa ja karsia vanhaa, jotta uudelle tulee tilaa, sanoo Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen. Innovaatiot ja kumppanuudet ovat ylimmän johdon asia, sanoo Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen.

Innovaatioissa pitkäjänteisyys kantaa kauas, muistuttaa Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila. Ruotsi peittoaa innovaatioympäristönä Suomen – ikävä kyllä – 2–0, kertoo tuore selvitys.

Kamuxin perustanut Juha Kalliokoski kertoo, miten Kamux ruokkii menestystä ja mikä merkitys selkeillä tavoitteilla on kasvun rakentamisessa.

Frank Korsström neuvoo, miten yrityksen strategia ja johtaminen päivitetään kriisioloissa. Tärpit Matti Alahuhdan Johtajuus-kirjasta muistuttavat, miten Kone käänsi finanssikriisin voitokseen.

Kaisa Hietala kertoo, miksi iso yritys voi olla innovatiivinen, kun taas liian isossa yrityksessä innovaatioiden on vaikea päästä esille.

Pekka Mattila, Johanna Lamminen ja Anssi Vanjoki listaavat Pohjoismaiden Top 3 yritystä innovatiivisuudessa ja johtamisessa. Aki Kangasharju avaa koronan aiheuttamia muutoksia EU:n markkinoiden toimintaan.

Korona mullistaa maailmanmarkkinoita, joilla pärjäävät ne, jotka voittavat kisan innovaatioista. Suomalaisten isojen yritysten, pk-firmojen ja startupien käsikynkän on oltava vastedes todella saumatonta.

Anssi Vanjoki kertoo, kuinka isot yritykset halaavat uudet ideat helposti hengiltä. Wärtsilän Matti Rautkivi kertoo miten suojata innovaatioinvestointeja leikkauksilta. Näkemyksiä myös 2020 ”Vuoden teknologiajohtajalta” Jani Vileniukselta.

Kriisiyritysten pelastajana tunnetun Lauri Ratian neuvot stepeistä kriisin yli. Kokouskäytäntö ja viestinä avaimina. Silmät avaava korealaistutkimus huono-onnisesta call centeristä Seoulista. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä valmistautuu S-Ryhmän strategian päivitykseen alkusyksystä.

Ilmat pihalla monelta yritykseltä. Nyt pitää nousta ja alkaa rakentaa tulevaa. Sanna Suvanto-Harsaaen pohjoismainen näkemys. Skenaariotyön askelmerkit: huono, huonompi, katastrofi. Parhaissa hallituksissa vallitsee ”luonnollinen parivaljakkokäyttäytyminen”. Etätyöt ovat tyhjentäneet toimistorakennuksia. Koronakriisi tyhjensi toimistot, miten niiden käy? Tero Lehtonen ja Juhana Brotherus.

Sosiaalisten kontaktien vähentäminen on johtanut talouden äkkijarrutukseen. Pankit pitävät suomalaisia yrityksiä pystyssä. Näkemyksiä pankkien ja yritysten suhteeseen OP:n pääjohtaja Timo Ritakalliolta, Fazerin talousjohtajalta Jouni Gröönroosilta. Lisäksi poikkeustilanteiden ammattilainen Jere Peltonen kertoo vinkkejä ja mukana myös MustRead Executiven yritysjohdolle relevantit nostot pro bono-yhteistyöstä talouskriisi.fi -palvelun kanssa.

Kuinka yritysjohdon kannattaa rakentaa tilannekuvaa ja mistä löytyy kiintopisteitä koronapandemian aiheuttamassa ennennäkemättömässä kriisissä.

Käsityksiään ja neuvojaan antavat muun muassa hallitusammattilainen ja entinen pääministeri Esko Aho, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, DIF:in hallituksen puheenjohtaja Kirsi Komi ja FIM:in sijoitusjohtaja Mika Leskinen.

Miksi tämä on tärkeää? Toimitusjohtajan valinta on yksi hallituksen tärkeimmistä päätöksistä. Valinta vaikuttaa nopeasti käsityksiin yrityksestä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Kunnianhimoista johtajauraa tekeviä saattaa kiinnostaa myös Helsingin pörssin TOP20 -yritysten rekrytointivertailu.

Asiantuntijoina muun muassa SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Pikkarainen, Solidiumin toimitusjohtaja Antti Mäkinen, ja vuorineuvos Jorma Eloranta.

Aktiiviomistaja voi tehdä yritykselle hyvää tai haittaa ja ajaa toimitusjohtajan ja hallituksen ahtaalle. Siksi suomalaisten yritysten on syytä varautua sijoittaja-aktivismin vahvistumiseen. Ilmiötä arvioivat muun muassa aktivistisijoittaja Kyösti Kakkonen, vuorineuvos ja Stora Enson hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta sekä Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén.

Useat hallitusammattilaiset vahvistavat MustRead Executivelle: shortlistat pätevistä suomalaisista toimitusjohtajista suuriin teollisuusyrityksiin ovat lyhentyneet viime vuosina.

Mitä väliä? Menestyneet toimitusjohtajat siirtyvät usein muiden yritysten hallituksiin. Moni lähtee vaikuttamaan myös järjestöihin, kuten kauppakamareihin tai yliopistojen hallituksiin. Ulkomaalaiset vievät toimitusjohtajan vaihtuessa yleensä kokemuksen ja osaamisen mennessään.

Syitä pohtivat muun muassa Solidiumin toimitusjohtaja Antti Mäkinen, Boyden Executive Searchin osakas Carita Lahti, Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila, Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen ja Varman toimitusjohtaja Risto Murto.