4minread Helsinki: “Pahin virhe nyt olisi jättää rakentamatta kaupunkia”, sanoo Rikhard Manninen / Virtuaalitapahtumat pettivät kaupunkilaiset
Annaliina Niitamo | 6.9.2021 | #1
Tervehdys kaupunkimieliset!
Tämä on ensimmäinen Helsinki-uutiskirje, joka aloittaa sarjan pohdintoja pääkaupunkiamme koskevista ilmiöistä, tutkimuksesta, tapahtumista ja tekijöistä.
Ensimmäisessä numerossa kysymme, miltä Helsinki näyttää pandemian jälkeen. Palaako Helsinki “ennalleen” vai merkitseekö pandemia hyppyä kaupunkien uuteen aikaan?
Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen puhuu Helsingin tulevaisuuden kasvusta, Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula kertoo tapahtuma-alan huolista ja Mushrooming Helsinki -verkoston aktiivi Inari Virkkala pohtii hybridityön mahdollisuuksia. Artisti Yeboyah paljastaa Helsinki-vinkkinsä.
Ihanaa olla Stadissa!
– Annaliina
“Roomassa kaipaat maalle; maalla – voi ristiriitaa! – ylistät kaukaista kaupunkia tähtiin asti” – Horatius, 35 eaa. Kuva: Annaliina Niitamo
1/5 Helsingin kasvun suunnat
Mikä on muuttunut pandemian aikana?
Pako Helsingistä. Matkapuhelindata paljastaa, että pandemian aikana kaupunkilaiset lähtivät massoittain kakkosasunnoilleen ympäri Suomea. Keskusta hiljeni.
Nurmijärvi-ilmiö? Helsingistä tuli muuttotappiollinen kunta ensimmäistä kertaa sitten 2000-luvun alun. Suurten kaupunkien kehysalueet – Sipoo, Järvenpää, Tuusula, Kaarina – ovat pandemia-ajan muuttoliikkeiden voittajia.
Asuntokauppa. Helsingin nykyinen asuntorakentaminen on kuitenkin ennätyksellisen korkeaa ja asunnot käyvät kaupaksi. Asuntorahoittajien luottamus suomalaisiin kaupunkialueisiin vahvistuu entisestään, toteaa Hypon asuntomarkkinakatsaus.
Rakentamistavoite. Helsinki on nostanut rakentamistavoitettaan 8 000 uuteen asuntoon vuosittain vuodesta 2023 eteenpäin.
“Helsinki ei voi muuttua miksikään Nurmijärveksi”
Rikhard Mannisen mukaan kaupunkielämälle on patoutunutta kysyntää. “Pandemian kuvaa kääntää se, kun sosiaaliset kohtaamiset ja kaupunkielämän ja työnteon areenat palaavat.” Kuva: KYMP
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen, luotatko Helsingin kasvuun?
“On totta, että koronapandemia on kiihdyttänyt kotimaista muuttotappiota. Tulevaisuuden ennusteet lähtevät kuitenkin siitä, että muuttotappio on väliaikaista ja Helsingin muuttovoitto jäisi positiiviseksi taas ensi vuodesta alkaen. Helsingin väkiluku kasvaa syntyvyyden nousun ja ulkomaisen maahanmuuton ansiosta. Suurin virhe [päätöksenteossa] olisi reagoida niin, ettei tarvitse rakentaa – että ruvetaan jarruttelemaan.”
Ketkä Helsingistä muuttavat pois?
“Sen analysointi on vielä kesken. Helsingistä poismuutto ei kuitenkaan liity vain koronaan, vaan seudullista vaihtelua on aina. Espoo on rakentanut Länsimetron varrelle ja Vantaa junaradan varrelle uusia asuntoja, mikä on houkutellut erityisesti Helsingistä lapsiperheitä. Tämä indikoi, että hintataso on Helsingissä monille perheille niin korkea, ettei asuminen Helsingissä hyvän saavutettavuuden päässä ole aina mahdollista.”
Voiko myös tulkita, että ihmisillä on jonkinlainen kaipuu väljemmästä asumisesta?
“Tiivis kaupunkiasuminen on Helsingin pääasiallinen tarjonta jatkossakin. Helsinki ei voi muuttua miksikään Nurmijärveksi, meillä ei ole mahdollisuutta tarjota väljää pientaloasumista enää missään.”
“Helsingin konsti on varmistaa asuntokannan monipuolisuus. Voidaan miettiä uudenlaisia ohjauskeinoja asuntosuunnittelussa suurempien asuntojen rakentamiseksi. Asuntojen keskikoko on nimittäin pienentynyt Helsingissä reippaasti viime vuosina.”
Minkälaisen jäljen pandemia jättää kaupunkisuunnitteluun?
“Pandemia on kasvattanut kriisitietoutta. Koronapandemian hoito kytkeytyy muihin kriiseihin, kuten ilmastokriisiin. Kriiseissä tarvitaan resilienssiä eli kaupunkiratkaisuja, jotka joustavat.”
“Olen tullut siihen tulokseen, että urbaani rakenne, jota Helsingin kantakaupunki edustaa, on aika joustavaa. Esimerkiksi 1960-luvun metsälähiöt sen sijaan ovat joustamattomia: kuin kokonaistaideteoksia, joiden muuttaminen jälkikäteen yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin on erittäin haastavaa.”
Pasila rakentuu. Kuva: City of Helsinki / Jussi Hellsten
Kaupallinen yhteistyö: Iisalmen kaupunki
Iisalmen ihmeen takana ovat toimivat verkostot - näin yritykset hyötyvät osaamisen ketjuista
Tausta Iisalmessa toimii kokoonsa nähden huomattava määrä kansainvälisillä markkinoilla toimivia, menestyviä yrityksiä kuten Ponsse, Olvi, Genelec ja Normet. Ilmiötä kutsutaan osuvasti Iisalmen ihmeeksi.
Normet on yksi Iisalmen menestystarinoista. Kaksi veljestä perusti yrityksen aikoinaan valmistamaan maatalouskoneita. Normet nykyisin:
Yksi maailman johtavista maanalaiseen rakentamiseen erikoistuneista yrityksistä
300 miljoonan euron liikevaihto
1400 työntekijää ympäri maailmaa
Konsernin kotipaikka Iisalmessa, samaten suurin tehdas ja sen 400 työntekijää.
Heikki Ojala, Normetin Vice President, global production:
“Iisalmi on suurimmalle tehtaallemme luonnollinen paikka, mutta ei pelkästään konsernin historian vuoksi. Seudulla on kone- ja laiteliiketoiminnassa suoraan tai välillisesti töissä eri yrityksissä yli kaksi tuhatta ihmistä. Tämä on synnyttänyt vahvan yhteistyöverkoston ja osaamisen keskittymän.”
Oppilaitokset mukana Menestyvä liiketoiminta tarvitsee osaavia tekijöitä ja niistä on syntynyt osaamisen ketjuja. Heikki Ojala: “Ammattiopisto on järjestänyt soveltuvia perustason opintoja, Savonia ammattikorkeakoulussa on insinööriopintoja ja pian Itä-Suomen yliopistossa diplomi-insinöörikoulutusta.”
“Tälläkin hetkellä meillä työskenteleviä kavereita käy insinööriopinnoissa työn ohella. Näin saadaan sisäistä urakiertoa ja uralla kasvamista, joka taas vahvistaa näitä osaamisen ketjuja seudulla.”
Kaupunki ei epäröi auttaa Ojala: “Normetilla oli aika kunnianhimoisiakin tavoitteita laajentaa toimintaa fyysisestikin Iisalmessa. Omalta tontiltamme loppui tila kesken, mutta kaupungin avustuksella saatiin lisätilaa. Rakennuslupaprosessi oli sekin sujuva. Lisäksi lähimaastosta kaavoitettiin jo valmiiksi teollisuustontteja mahdollisten tulevien alihankkijoiden käyttöön.”
“Historia näyttää, että Iisalmessa on jo vuosikymmenten ajan saatu ideoita kasvatettua menestystarinoiksi ja huipputuotteiksi maailmalle. Miksei niitä voisi tehdä sitten lisääkin?”
2/5 Stuba Nikula: “Algoritmit eivät pysty korvaamaan sitä, mitä me teemme”
Tapahtumien ja kaupunkielämän paluuta odotellaan kiihkeästi, mutta Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula on huolissaan yleisön luottamuksen palautumisesta.
“Pandemia on ollut 1,5 vuoden vesijuoksu, älytön hiki mutta mitään ei tapahdu. Naurettiin, että kylläpäs tämän jälkeen tapahtumien järjestäminen tuntuu normaalioloissa helpolta.” Kuva: Helsingin tapahtumasäätiö
Helsingin tapahtumasäätiö on joutunut perumaan useita Helsingin suurimpia tapahtumia pandemian aikana. Viime vuonna valotaidefestivaali LUX Helsinki peruttiin ja Tuomaantorin joulumarkkinat järjestettiin virtuaalisesti verkossa. Viimeisimpänä peruttiin Helsingin juhlaviikot.
Espan lava, aika ennen koronaa. Kuva: Helsinki Marketing / Jussi Hellsten
Pitkospuut perjantaikonsertin tilalle?
Nikula kantaa huolta tapahtumista, joiden yleisö on ikääntynyttä. Nuoret ovat palanneet festareille "kuin nakki haulikosta" eli välittömästi, mutta esimerkiksi viime syksyn orkesteri- ja teatteriesitykset eivät täyttyneet.
Jääkö osa yleisöstä pysyvästi pois, koska heitä pelottaa tai he ovat keksineet muuta tekemistä, Nikula kysyy. "Onko tullut sellainen turtumus ja lamaannus, että ihmisillä on nyt kotistereot kunnossa ja sit kävellään koronakoiran kanssa pitkospuita?”
Virtuaali ei korvaa liveä
Nikulan mukaan tapahtuma ei ole vain esityksen sisältö, vaan tapahtuma sisältää kaiken sitä ympäröivän: “Keiden kanssa siellä ollaan, palvelut joita siellä on, ja miltä siellä tuntuu."
“Olen jopa iloinen siitä, että virtuaalitapahtumat eivät ole olleet kauhean hyviä. Se antaa uskoa meillekin, että algoritmit eivät pysty korvaamaan sitä, mitä me teemme.”
Uusia tapahtumainnovaatioita
Korona on pakottanut keksimään uusia konsepteja, jotka ovat nyt jäämässä käyttöön ja leviämässä ulkomaille asti.
“Juhlaviikkojen henkilökohtaisesti annettavista viiden minuutin Taidelahjoista ja sisäpihojen Korttelikonserteista emme luovu, ja ne ovat olleet älyttömän suosittuja. Esimerkiksi Islannin Reykjavik Festivalissa annettiin 2 500 taidelahjaa, mikä tarkoittaa joka sadatta islantilaista! Aitoja innovaatioita on kyllä syntynyt.”
3/5 Syyskuun helsinkiläinen: Yeboyah
Yeboyah on DJ ja muusikko, joka tunnetaan osana D.R.E.A.M.G.I.R.L.S-rap-kokoonpanoa. Yeboyahin ura on vielä alussa, mutta hänen Elovena-EP:nsä on ollut jo Emma-ehdokkaana. Kesällä 2020 Yeboyahin piti aloittaa oma soolouransa itsenäisillä festarikeikoilla. Kun korona peruutti keikat, hänelle jäi väkisin aikaa keskittyä ensimmäiseen sooloalbumiinsa.
Yeboyahin uusi albumi ilmestyy 17. syyskuuta. “Teema käsittelee sitä, miten jokaisen pienilläkin teoilla on merkitystä muille. Sillä, mitä mä sanon keikalla tai kadulla, voi olla suuri vaikutus toiseen ihmiseen. Ja se taas monistuu.” Kuva: Silja Minkkinen
Pandemian alussa Yeboyah myös jatkoi aikaisemmin tekemäänsä työtä äänikirjojen lukijana.
“On ollut myös joitakin stream-keikkoja, mutta suurin havainto korona-ajalta on se, että keikkailu ei ole mitään ilman vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Tätä tehdään, jotta ihmiset voisivat hyvin ollessaan yhdessä keikoilla. Uskon, että yhteiskunta maksaa laskua tästä puutteesta pitkään.”
Yeboyahille tuli sokkina, miten vähän kulttuuria on tuettu koronapandemian aikana.
”Ajatellaan, että ne taiteilijat vähän maalailee ja rällättelee tuolla, on jätetty ihmiset oman onnensa nojaan. Toisaalta korona on tuonut esiin, miten paljon toimijoita kuuluu tapahtumien ja kulttuurin piiriin. On hyvä, että tapahtumajärjestäjät saavat tukea, mutta se ei valu artisteille.”
Lempipaikka Helsingissä?
“Olen kasvanut Helsingissä, ja tää on tosi tärkeä mesta, joka on täynnä turvapaikkoja mulle. Yksi niistä on Lapinlahti. Se on ihana puistomainen paikka meren äärellä kävelylle ja oleskelulle. Toinen pakopaikka on kaupunginpuutarhat: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha ja Talvipuutarha Töölössä. Ne maadoittavat.”
Rakkain kaupunginosa?
“Olen syntynyt ja kasvanut Ruoholahdessa, ne on mun huudit. Ruoholahden suuntanumero 180 kuuluu uuden levyn introssa ja Paa se bängää -biisissä. Varsinkin kanavarannan sillan alla hengailtiin paljon frendien kaa. Vaikka mä asun itse nykyisin Kalliossa, kyl mä reppaan Ruoholahtea!”
Yeboyahin levyjulkkarikeikka on Tavastialla 25.9.
4/5 Kultivoidu syyskuussa
Helsinki Biennaali, Vallisaari. 26.9. asti. Vielä ehtii, syyskuun sateissa on ainakin vähemmän muita kulttuurimetsästäjiä.
Taiteilijoiden saari, Harakka. 26.9. asti. Yli kolmenkymmenen taiteilijan ryhmänäyttely Harakan vanhoissa kasemateissa on kuin varjobiennaali Vallisaaren kansainväliselle versiolle.
Helsingin kävelyfestivaali, 6.–19.9. Kävely on ollut koronavuosien juttu. Osallistu vaihteeksi opastetulle kävelylle: murhakävely Kalliossa, Komisario Palmun Helsinki, Naisten Helsinki, Tove Janssonin Helsinki...
Helsinki Design Week, 9.–19.9. Tarjolla on muutamia mahdollisuuksia kultivoitumiseen livenä, kuten Vuoden graafikko 2021 Marina Vezikon näyttely We think differently at night (Designmuseo, 10.9–).
Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali, 16.–26.9. Syksy pesee kevään mennen tullen R&A:n ansiosta. Koe täydellinen eskapistinen viikko: Tyhjennä kalenterisi, osta sarjakortti ja valitse sokkona elokuvia, jos valinta on liian työlästä. Huonoja elokuvia ei ole, ainoastaan erilaisia.
Bill Viola -näyttely, Amos Rex, 22.9–. Maanalainen, unimaailmaan vievä installaatiotaide virtaavasta vedestä lupailee sopivan pehmeää laskua pandemiasta takaisin näyttelyiden maailmaan.
5/5 Syyskuun uutuuspaikka: Työpaikka
Työn raskas ratas on jo täydessä vauhdissa. Monilla päättyy syksyllä etätyösuositus, kun toiset rokotteet ovat hihassa. Siispä syyskuun uutuuspaikaksi on valittu työpaikka.
Korttelityöhuone Töölössä. Luovien alojen työntekijät ovat jo pitkään tienneet, ettei työhuone ole pelkästään työhuone. Se on aikuisten kerhotila, jonne kokoonnutaan myös vapaa-ajalla. Tyypillisin paikkariippumaton työntekijä on 30–34-vuotias korkeakoulutettu kaupunkilainen. Kuva: Toni Kormano
Tilanne:
Pääkaupunkiseudulla on toimistotilaa tyhjillään yli miljoona neliömetriä.
Pandemian seurauksena tiloja todennäköisesti tyhjenee entisestään.
Tyhjinä olevia tiloja on haastavaa löytää ja vuokrata.
Hybridityö ei ole enää vain luovien alojen ammattilaisille
Työnantajat miettivät parhaillaan, missä työntekijöiden olisi mieluisinta istua pandemian jälkeen.
Arkkitehti Inari Virkkala on aktiivi työhuoneverkosto Mushrooming Helsingissä, jossa tilojen vuokraajat ja luovien alojen tekijät kohtaavat. “Sienirihmastomaisen” verkoston kautta voi tällä hetkellä löytää työhuonepaikan jopa Kapkaupungista tai Portosta.
“Yhteisölliset työtilat kehittävät kaikkia aloja, koska on mahdollisuus kohdata erilaisia ihmisiä ja saada näin uusia ideoita ja kontakteja.” Kuva: Anna Autio
Korttelityöhuoneet tulevat
Virkkala arvioi, että kotia lähellä olevan korttelityöhuoneen käyttäminen ei koske enää vain luovia aloja ja itsensätyöllistäjiä.
“Työpaikan fyysisiä rajoja on koeteltu puolentoista vuoden ajan. Nyt on totuttu ajatukseen, että työtä voi tehdä kotoa tai mökiltä”, pohtii Virkkala.
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista siirtyi etätöihin keväällä 2020. Reilu puolet etätyötä tehneistä vastaajista haluaisi jatkaa etätöissä pysyvästi ainakin osan työviikkoa.
Tyhjät kiinteistöt ja niiden potentiaaliset käyttäjät eivät kohtaa
“Olemme huomanneet, että yksilön on haastavaa tehdä sopimusta esimerkiksi isosta kiinteistöstä. Työhuoneen tarve on usein väliaikaista”, Virkkala sanoo.
Niinpä Mushrooming ja kiinteistömanageriyhtiö Camelot aloittavat yhteistyön, jonka myötä repertuaariin tulee suurempia kiinteistöjä ja väliporras tekemään tilasopimuksia.
Helsinkiin rakennetaan liian erikoistuneita tiloja
Virkkala on huolissaan nykyisestä rakentamistrendistä kaupungeissa.
“Tässä ilmastokriisissä ei voida ajatella enää niin, että rakennus on yhdessä käytössä parikymmentä vuotta ja sitten puretaan. Ihmisten tilantarpeet muuttuvat kaupungeissa nopeasti, ja rakennusten pitää joustaa näihin muuttuviin tarpeisiin.”
Onnistuneena kaupunkisuunnitteluna Virkkala pitää Helsingin yli satavuotiasta kivikaupunkia. “Sama tilan rakenne on pystynyt satojen vuosien ajan tarjoamaan tilaa erilaisiin käyttöihin: asumiseen, työntekoon, koulutukseen, kaupankäyntiin ja ravintoloille.”
“Hullujakin ideoita on heitelty kaupungin suuntaan, mutta eivät ole säikähtäneet” – Iisalmen asenne saa kehuja yrityksiltä
Vahvat juuret Iisalmessa Maailmanlaajuisesti toimiva maanalaisen rakentamisen ratkaisuihin keskittynyt Normet-konserni on syntyjään iisalmelainen yritys ja kotipaikka on edelleen suomalaisen järvi-idyllin keskellä. Normetin VP, global production Heikki Ojala:
“Vaikka meillä on toimintoja ympäri maailmaa, Iisalmessa on hyvin yhteen hitsautunut osaamisen ja alihankkijoiden verkosto, joten suurimman kaivoskonetehtaamme ja merkittävän huoltokeskuksen pitäminen Iisalmessa on meille luontevaa ja kannattavaa.”
Ideoinnista suoraan apuun Iisalmen kaupungissa tunnistetaan yritystoiminnan arvo ja alueen hyvä henki. Heikki Ojala: “Normetilla suoraan on ollut kaupungin kanssa lähinnä tilaratkaisuihin ja kaavoitukseen liittyvää yhteistyötä, mutta myös jopa ideointia liiketoiminnan kehittämisen ympärillä. On esimerkiksi istuttu alas ja mietitty, että miten kaupunki voisi tukea, jos lähdemme joskus kehittymään voimakkaammin tähän tai tuohon suuntaan.”
“Alihankkijoillemme, pienemmille yrityksille kaupungin apu on monesti ratkaisevan arvokasta. Lisäksi kaupunki on aktiivisesti mukana erilaisissa kehityshankkeissa esimerkiksi koulutuksen suhteen. Meille on teknisen alan lisäksi tullut myös esimerkiksi taloushallinnon osaajia paikallisista oppilaitoksista.”
Omanlaisensa asenneilmapiiri Iisalmen seudulla on Normetin Ojalan mukaan kolme erityispiirrettä, jotka erottavat sen muista:
Kannustavuus. Ilmapiiri on kokonaisuudessaan kannustava yrityksille.
Avoimuus. Vuorovaikutus yritysten, kaupungin ja oppilaitosten kesken on mutkatonta ja avointa
Yhteinen kunnianhimo. Sekä yrityksiä, että seutua itseään yhdistää kunnianhimo tehdä asioita hyvin ja vielä paremmin.
“Perusasiathan on oltava kunnossa, se on selvä ja monella kunnalla ja kaupungilla näin onkin. Sitä niiden ulkopuolella voi olla vaikeampaa konkretisoida, mutta kyllä se on Iisalmessa se henki, joka on kaikkein tärkein. Tällaista ei ole muualla.”
Iisalmelainen Normet on kasvanut maatalouskonetehtaasta yhdeksi maailman johtavista yrityksistä maanalaisen rakentamisen alalla.
Lopuksi…
”Never waste the opportunity offered by a good crisis”, sanoi renessanssifilosofi NiccolòMachiavelli. Sanomaa toisteli myös Winston Churchill toisen maailmansodan lopussa ja Barack Obaman henkilöstöpäällikkö Rahm Emanuel finanssikriisissä.
On vielä epäselvää, miten Helsinki toipuu pitkästä hiljaiselosta. Varmaa on, että pandemian vaikutuksilla on pitkä häntä.
