4minread Helsinki: Juhana Vartiainen: “Pandemia on luonut hyvinvointivelan” / Miksi Helsinki ei ole kummoisempi saunakaupunki?
Annaliina Niitamo | 9.10.2021 | #2
Terve kaupunkilaiset!
Elämme jo tukevasti syksyä, mikä tarkoittaa kuhisevia viikonloppuja kortteleissa ja kulttuuririennoissa. Vai tarkoittaako vieläkään? Jatkamme tässä Helsinki-uutiskirjeessä pohdintoja Helsingin ja helsinkiläisten palautumisesta pandemiasta.
Pormestari Juhana Vartiainen kertoo Helsingin suunnitelmista pandemian jälkihoidossa. Kaupunkisosiologi Pasi Mäenpää puhuu solidaarisuuden ja naapuriavun merkityksestä kaupunkikriisin aikana. Lopuksi Seurasaari-aktiivi Anna Talasniemi haastaa helsinkiläistä saunakulttuuria ja minä annan omat vinkkini vähemmän tunnettuihin merenrantasaunoihin Helsingissä.
Nähdään kaupungilla!
Annaliina
Lonnan sauna on yksi Helsingin uusimmista julkisista saunoista. (Kuva: Julia Kivelä / Helsingin kaupunki)
1/6 Pandemian vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti
Itä-Helsinki sairasti eniten. Koronavirustartuntoja on ollut Helsingissä suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisten keskuudessa, ja ne painottuvat alueellisesti Itä-Helsinkiin, selviää THL:n raportista. THL arvioi syyksi maahan muuttaneiden heikompaa sosioekonomista asemaa, suuria perhekokoja ja ahtaampaa asumista. Heillä oli kantaväestöä harvemmin mahdollisuus tehdä etätöitä, toteaa toinen THL:n selvitys.
Digiloikka ei koskenut kaikkia. Palvelujen siirtyminen digitaalisiksi, palvelupaikkojen sulkeminen ja kohtaamisten vähentyminen ovat aiheuttaneet palvelujen saavuttamattomuutta, yksinäisyyttä ja stressiä erityisesti iäkkäissä, perheissä, maahan muuttaneissa, toimintarajoitteisissa ja vammaisissa sekä sosiaalityön ja päihdepalvelujen asiakkaissa, raportoi THL:n selvitys.
Hoiva-ala kuormittui. Erityisesti lastensuojelun, kouluterveydenhuollon ja mielenterveyden parissa työskentelevien jaksaminen on heikentynyt merkittävästi koronapandemian aikana, selviää työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Itä-Pasilan virastojen keskittymä. (Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy / Helsingin kaupunki)
2/6 Juhana Vartiainen: “Pandemia on luonut hyvinvointivelan”
“Pandemialla on ollut eittämättä vaikutuksia, jotka ovat valitettavasti vaikuttaneet juuri heikompiosaisiin. Koronasta palautumisen toimissamme toimenpiteitä tulee tietysti suunnata sinne, missä tarvetta on", sanoo pormestari Juhana Vartiainen (kok.).
➡️ Helsingin kaupunki valmistelee palautumisohjelmaa, jota varten kaupungin toimialoilta kerätään tietoa siitä, mitä erityisiä rahallisia ja toiminnallisia panoksia lähivuosina tarvitaan. Palautumisohjelmaan sisältyy Vartiaisen mukaan tukiopetusta, hoitojonojen purkamista ja mielenterveyden ja yksinäisyyden hoitamista.
Vartiainen: “Helppoa se ei tule olemaan, koska ei ole helppoa löytää ylivoimaista työvoimaa sellaisille kaupunkipalvelujen toimialoille, jotka jo nyt kamppailevat rekrytointivaikeuksien kanssa.”
Vartiaisen mukaan pandemiasta palautuminen ei tapahdu nopeasti. (Kuva: Jetro Stavén)
➡️ Hoiva-alojen palkoista käydään parhaillaan kovaa keskustelua, ja sosiaalialan toimijoiden mukaan palkankorotukset ovat ratkaisu rekrytointivaikeuksiin. Helsingin kaupungin uusin strategia “Kasvun paikka” vuosille 2021–2025 lupaa jatkaa edellisellä valtuustokaudella aloitettua palkkakehitysohjelmaa varhaiskasvatuksen opettajille sekä hoitohenkilökunnalle.
➡️ Syrjäytymisen ehkäisyyn, osallisuuden vahvistamiseen ja muiden sosiaalisten ja terveydellisten haasteiden hoitoon on Vartiaisen mukaan tärkeää “kiinnittää huomiota”, mutta tämän edellytyksenä ovat vahva talous ja pitkäjänteinen ajattelu: “Haluan, että emme kitsastele palautumisessa, mutta lähivuosien erityissatsaukset eivät saa muuttua pysyvästi korkeammaksi menotasoksi tai kasvutrendiksi.”
Päätoimittajan kommentti: Ennaltaehkäisy kannattaa
Talouden näkymät ovat Tilastokeskuksen mukaan suotuisat. Kuluttajien luottamus, ostovoima ja kulutuskysyntä kasvavat. Työllisyys on jo palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle, ja sen ennakoidaan nousevan koko loppuvuoden.
Myös Helsingin kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2020 on 500 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Arvioiden mukaan yhden syrjäytyneen henkilön kustannus (menetetyt kansantulot ja lisääntyneet kustannukset) on yli miljoona euroa. Se tarkoittaa, että ennaltaehkäisevän työn aika on nyt.
Kaupallinen yhteistyö: Iisalmen kaupunki
Iisalmessa kaupunki on aidosti yritysten tukena – apua yritystoiminnan kehittämiseen ja kasvuun annetaan matalalla kynnyksellä
Tausta. Toimivat kaupungin yrityspalvelut ovat arvo, johon Iisalmessa satsataan ja josta halutaan pitää kiinni. Yritysasiantuntija Eija Heilio:
“Iisalmi on pieni suuri kaupunki, jossa on vireä elinkeinoelämä ja useita valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisestikin merkittäviä kärkiyrityksiä, kuten Ponsse, Normet ja Genelec. Samalla etäisyydet ovat pieniä ja toimivat palvelut helposti saatavilla.”
Iisalmen vahvuuksia sijoittuvalle yritykselle:
Kärkiyritysten myötä valmiita alihankintaketjuja ja verkostoja.
Mahdollisuuksia suunnata kansainvälisille markkinoille.
Saavutettavat palvelut ilman ylisuuria organisaatioita.
Avoin, keskusteleva ja yritysmyönteinen ilmapiiri.
Kaupungin oma tehokas elinkeinotoimisto.
Ketterät palvelut mahdollistavat yrityksen keskittymisen omaan ydintoimintaansa.
Savolaista välittömyyttä. Eija Heilio: “Savo ylipäänsä tunnetaan siitä, että ihmiset ovat keskimäärin mukavia ja leppoisia. Tänne tulevat ihmiset myös sanovat meille aina, että täällä on niin helppo olla. Välittömyys ja helposti lähestyttävä ilmapiiri ovat aidosti läsnä myös yritysten keskinäisessä toiminnassa – vuoropuhelu on aktiivista ja yritykset tuntevat toisensa.”
Iisalmen kaupungin yritysasiantuntijat Heli Pironetti ja Eija Heilio ovat niin uusien kuin jo toimivienkin yritysten apuna. (Kuva: Iisalmen kaupunki)
Käytännössä Iisalmen kaupunki on yritysten tukena perustamisesta aina suurempiin muutoksiin. Heilio: “Esimerkiksi EU-tukia on täällä Itä-Suomessa haettavana enemmän kuin pääkaupunkiseudulla, joten autamme myös investointi- ja kehittämishankkeiden suunnittelussa sekä rahoituksen hakemisessa. Rakennerahastojen investointituki voi täällä olla jopa 30–35 prosenttia.”
Lisäksi yrityksille on tarjolla muun muassa:
alkavien yritysten perustamisneuvontaa
toimitilat
käytännön toimet
rekisteröinnit
toimivien yritysten palveluja
neuvonta toiminnan muutosten yhteydessä
yritystoiminnan laajentamisen tuki, esimerkiksi laiteinvestointien ja toimitilojen suhteen
laaja-alainen yhteistyöverkosto Yritys-Suomi
Yritysasiantuntija Eija Heilio: “On selvää, että sijoittuva yritys ei hakeudu Iisalmeen ainoastaan kauniin luonnon ja mukavien ihmisten vuoksi, vaan taustalla ovat usein juuri täällä jo olemassa oleva osaaminen, hyvät liikenneyhteydet ja toimivat tukipalvelut. Toisaalta, eipä näistä järvimaisemista mitään haittaakaan ole ollut!”
3/6 Voiko naapuriapu korvata rakenteiden puutteet?
Helsinkiläisiltä kysyttiin, millaista paikallista apua he ovat havainneet ja miten he ovat kokeneet oman naapurustonsa pandemian aikana.
Avuksi eli tutkimushankkeen termein resilienssitoimiksi katsottiin esimerkiksi naapureiden tarjoama apu ruokakaupassa käymiseen, keskustelu- tai kävelyseura sekä erilaiset tempaukset, kuten parvekelaulut.
Kyselyyn vastasi 450 henkilöä.
Hankkeen tutkija Pasi Mäenpää. Tutkimushanke on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa. Hankkeen muut jäsenet ovat Henrietta Grönlund ja Jana Turk. (Kuva: Aki Rask)
Tutkimushankkeen alustavien havaintojen perusteella näyttää siltä, että...
1. Sosioekonomisesti hyvin pärjäävissä kaupunginosissa on tarjolla eniten apua
Näissä kaupunginosissa asukkaat tuntevat myös eniten yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta keskenään.
Hankkeen tutkija sosiologi Pasi Mäenpää: “Lauttasaari nousee aineistosta päällimmäisenä esiin, mutta on siellä poikkeuksiakin. Minkä takia esimerkiksi sosioekonomisesti vastaavanlaisessa Munkkiniemessä ei koeta yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta samalla tavalla?”
2. Korona paljasti, ketkä kuuluvat “meihin”
Kun pandemia iski maaliskuussa, kaupungin ja seurakuntien Helsinki-apu kohdennettiin kaikille yli 70-vuotiaille helsinkiläisille. Mäenpään mukaan viranomaisten apu ei kuitenkaan tavoittanut suurimmassa hädässä olevia, kuten kodittomia, kielitaidottomia, päihderiippuvaisia ja mielenterveysongelmaisia.
Päinvastoin esimerkiksi useita Diakonissalaitoksen apua tarjoavia D-asemia, päihde- ja mielenterveysasiakkaiden päiväkeskus Symppiksiä ja lähiöasemia suljettiin. Samaa kritisoivat myös järjestöt, diakoniatyöntekijät ja kaupungin aluetyöntekijät.
Mäenpää: “Jos oikein raadollisesti sen sanoisi, niin korona paljasti, ketkä kuuluvat ja ketkä eivät kuulu ‘meihin’.”
3. Sosiaalinen media toimii tuntosarvina kansalaisyhteiskuntaan
Esimerkki: Kahden naisen pystyyn laittama ruoka-apu Kontulassa. Ystävyksiä ärsytti televisiossa näkemänsä ruoka-apu, jossa kodittomille annettiin riisipaketteja. “Missä kodittomat keittävät riisiä”, he kysyivät sosiaalisessa mediassa ja alkoivat järjestää lisäapua tuttavistaan. Yli kahden kuukauden työn aikana he eivät kohdanneet yhtäkään viranomaistahoa, vaikka Kontula on Helsingin keskeisimpiä paikkoja apua tarjoaville viranomaisille ja järjestöille.
Osa Helsingin aluetyöntekijöistä sai tärkeää tietoa naapurustoista sosiaalisesta mediasta, mutta kaupungin pitäisi hyödyntää sitä laajemmin.
“Someprosessin pitäisi olla ihan läpileikkaavana toiminnassa ja strategiassa. Sitä kautta viranomainen kurkottaa ihan eri tavalla kohti kansalaisyhteiskuntaa ja pitää tuntosarvia ylhäällä.”
4/6 Kultivoidu lokakuussa
Nappaa seuraavat tapahtumavinkit, jos kaipaat syksyisille koronakävelyillesi kohteen.
Suomenlinnassa on rauhallista kävellä, kun kesän turistivirrat ovat kaikonneet. (Kuva: Susanna Kekkonen / Helsingin kaupunki)
Valokarnevaali, Linnanmäki.14–24.10. Aikuisten aika alkaa huvipuistossa pimeän jälkeen. Sisään pääsee 15 eurolla, mutta vierailu kannattaa ajoittaa mieluisan esiintyjän kanssa samaan aikaan. Ke 20.10. esiintyy Yeboyah, pe 22.10. Jesse Markin ja su 24.10. Olavi Uusivirta.
Cinemaissi.20–24.10. Latinalaisen elokuvan festivaali, jossa puolet elokuvista on tänä vuonna naisten ohjaamia. Elokuvat voi katsoa paikan päällä Orionissa, Caisassa tai hybridinä verkosta.
Lee Mingwei, Sonic Blossom. Ateneum, 24.10 asti. Osallistavat teokset saattavat kuulostaa jännittäviltä, mutta tässä performanssissa ei tarvitse tehdä muuta kuin kierrellä taidenäyttelyä ja ottaa vastaan laulu – jos on onnekas.
Kuolema ja kummitukset Seurasaaressa.Kävelyopastukset, joissa kerrotaan kansanuskosta, kuolemaan liittyneistä tavoista, kohtaamisista yliluonnollisen kanssa Seurasaaren museotaloissa...
Kirjamessut, 28.–31.10. Kirjat ja viini ne yhteen sopii. Täältä on hyvä hakea eväitä sohvan nurkkaan pitkän talven varalle.
Kaupallinen yhteistyö: Iisalmen kaupunki
“Mahtavaa, että olette olemassa!” – Kaupungin yrityspalvelut voivat olla korvaamaton tuki
Iisalmen kaupungin yrityspalvelut tekevät kaikkensa, jotta kaupunki ei olisi korkea lupamuuri vaan organisaatio, joka aidosti tukee yrityksiä. Yritysasiantuntija Eija Heilio:
“Kaupungin organisaatiossa on nimetyt henkilöt yritysten tukemista varten, kuten esimerkiksi allekirjoittanut. Apua on siis tarjolla matalalla kynnyksellä, ihan vaikka kädestä pitäen. Kaupunki pystyy myös tarjoamaan jopa konsultointiluonteista apua, josta voisi muutoin joutua maksamaankin.”
Palkitsevaa sekä auttajalle että autettavalle. Eija Heilio: “Erityisen paljon lämmittää, kun pääsee auttamaan vaikkapa jonkin investoinnin hankkeistamisessa ja rahoituksen hakemisessa. Monesti kuulee palautetta, että ‘mahtavaa, kun olette olemassa, en olisi selvinnyt tästä yksin’. Parasta on, jos hankkeen seurauksena syntyy oikeasti kasvua ja yritys voi palkata vaikka uusia työntekijöitä.”
Yhteistyötä laajalti. Hyvä esimerkki Iisalmen seudun toimivasta yhteistyöstä oppilaitosten, yritysten ja kaupungin kesken on Iisalmeen perustettu mallastamo Savo Malt, joka käynnisti toimintansa viime talven aikana.
Yritys sai alkunsa kehittämishankkeesta Savonia-ammattikorkeakoulun piirissä.
Kävi ilmi, että kotimaiselle maltaalle olisi kysyntää ja mallastamo voisi hyödyntää muun muassa lähellä tuotettua ohraa.
Joukko ammattiviljelijöitä lähti perustamaan yrityksen, ja kaupungin tuella löydettiin yritykselle muun muassa sopiva tontti.
Monesti yrityksiä tuetaan myös erilaisten, tietyn alan kehittämishankkeiden avulla. Muun muassa teknologiateollisuus on Iisalmen seudulla vahvaa. Heilio: “Teknologiateollisuuden ympärillä meillä on jatkuvasti kehittämistoimenpiteitä. Tarve kehittämiseen tällä ja muillakin aloilla nousee joko yritysverkostosta tai yksittäisistä yrityksistä itsestään.”
By Iisalmi. Yhteen hiileen puhaltamisesta kertoo myös kaupungin ja yritysten yhteinen By Iisalmi -brändi:
markkinointitekoja, joissa esitellään iisalmelaista osaamista
kaupunki ja yritykset suunnittelevat sisältöjä yhdessä
Yritysasiantuntija Eija Heilio: “By Iisalmesta on tullut hyvin suosittu yrityksiä ja kaupunkia yhdistävä konsepti, johon on paljon halukkuutta osallistua. Se kertoo osaltaan siitä sitoutumisesta ja myös tietynlaisesta leppoisuudesta ja välittömyydestä, joka on meille varsin luonnollista. Iisalmelaisesta osaamisesta ollaan myös ylpeitä ja syystäkin.”
5/6 Lokakuun paikka: Sauna
Helsinki ei ole niin mieletön saunakaupunki kuin sen voisi olla. Uudet julkiset saunat ovat keskittyneet Etelä-Helsinkiin, vaikka rantaviivaa olisi kymmeniä kilometrejä itään ja länteen. Missä ovat joka kaupunginosan arkiset kokoontumispaikat ja pienet rantasaunat?
Kuvassa iloista Mariebad-saunan henkilöstöä Mariankadulla vuonna 1913. Vielä 1940-luvulla Helsingissä oli 120 julkista saunaa. (Kuva: Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo)
Todellisuudessa erilaisia yksityisiä ja yhdistysten omistamia rantasaunoja on jonkin verran, mutta ne pitää tietää. Lisäksi niillä on vain muutamia viikottaisia avoimia vuoroja. Liput on ostettava etukäteen. Saunat löytyvät kätevästi metroradan varrelta.
Avoimet vuorot rantasaunoilla:
Villa Wuorio, Laajasalo.Pieni puusauna jylhän jugendhuvilan vieressä. Viipyilevät löylyt ja hienot näkymät saunan ikkunasta ja terassilta Helsingin keskustaan ja Suomenlinnaan. Mereen täytyy kahlata rannasta. Avoimet vuorot tiistaisin ja keskiviikkoisin pakkasten tuloon asti. Vaihtoehtoina perhesauna, sekavuoro tai naisten vuoro. 12€.
Villa Furuvik, Laajasalo.Rantasauna sähkökiukaalla Laajasalon vanhimman huvilan rannalla. Erityisen hyvä paikka pulahdukselle laiturilta myös talvella. Auki läpi talven. Sekasauna maanantaisin klo 14–22. Naisten vuoro tiistaisin 14–22. 15€.
Villa Vuosanta, Vuosaari.Uutelan ulkoilualueella oleva Vuosannan sauna paloi traagisesti syyskuussa, mutta ansaitsee silti maininnan, koska uusi sauna on suunnitteilla palaneen tilalle. Lokakuussa alkaa avoimet saunavuorot kiinteistön toiseen, pienempään Lillvillan-saunaan. Auki läpi talven. Sekasauna sunnuntaisin 14–19. Naisten vuoro maanantaisin 16–21. 15€.
Poliisien kesäkoti, Lauttasaari. Erittäin hyvät, hapekkaat löylyt ja helppo pääsy laiturilta pulahtamaan. Kesällä valmistui uusi valaistu talviuintilaituri. Auki läpi talven. Avoin saunavuoro kerran viikossa vaihtelevasti maanantaisin, tiistaisin tai keskiviikkoisin. Naisten ja miesten vuorot erikseen. 12€.
Sompasauna, Hermanninranta.Sompasauna on rennommille DIY-saunan ystäville. Lämmitä sauna itse, paikalla on polttopuita. Tuo omat löylyvedet. Kivikkoiselta rannalta pääsee pulahtamaan, mutta aika vaivalloisesti. Ilmainen ja auki aina.
Villa Wuorion rantasauna iltavalossa. (Kuva: Annaliina Niitamo)
Helsinki laajenee saunakaupunkina
Helsingin paraatipaikoille nousee kolme uutta saunaa: Seurasaareen, Hietaniemeen ja Tarvon saareen Munkkiniemeen. Helsingin kaupungin haku uusille saunayrittäjille päättyi syyskuun lopulla, ja nyt hakijat odottavat kuulevansa, pääsevätkö he etenemään saunojensa toteuttamisessa.
Anna Talasniemi ja Katja Ojala hakivat saunapaikkaa Seurasaaresta yhdistysmuotoiselle Seurasaunalle.
Ojala on koulutukseltaan etnologi, Talasniemen tausta on uskontotieteissä ja kulttuuriympäristön tutkimuksessa. Lisäksi Talasniemi on käynyt perinnesaunottajakoulutuksen ja viljelee Seurasaaressa perinneviljelypalstaa.
Seurasauna haluaa päivittää suomalaista saunakulttuuria yhdessä Helsingin perinteikkäämmistä paikoista Seurasaaren ulkomuseon ja naturistiuimalan kupeessa.
Katja Ojala ja Anna Talasniemi (oik.) tapasivat Seurasaaren ulkomuseossa työskennellessään noin 20 vuotta sitten. Sittemmin he ovat pohtineet, miten Seurasaaressa pääsisi saunomaan elävän kulttuuriperinnön hengessä. (Kuva: Anna Talasniemi)
Miksi Seurasaari olisi erityinen paikka saunalle?
Talasniemi: “Seurasaari on erityinen merellinen luontokohde ihan kaupungin tuntumassa, siellä pitäisi tietenkin olla sauna! Ulkomuseossa on montakin saunaa näytteillä, mutta siellä ei pääse kiinni elävän perinnön kokemiseen saunomisen muodossa”.
➡️Suomalainen saunaperinne pääsi UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon viime vuonna. Harvassa julkisessa saunassa pääsee kuitenkaan kokemaan suomalaisia saunaperinteitä.
Millaisia saunaperinteitä Seurasauna tarjoaisi?
“Saunaelämyksiin kuuluisi vihdontahoitoja eri puulajeista tehtävillä vihdoilla, kasvihoitoja, kalevalaisia vuorolauluja sekä vuodenkiertoon liittyviä saunotuksia kuten kekrisauna, joulusauna ja juhannussauna.”
➡️Talasniemi on toteuttanut osana kulttuuriympäristön tutkimuksen opintojaan Saunarinki-saunatoimijoiden yhteisölle kyselytutkimuksen, jossa suomalaisilta kysyttiin saunan tulevaisuudesta.
➡️Aineistosta nousi esiin kolme teemaa uudistamisen pohjaksi: yhdenvertaisuus, esteettömyys ja alastomuus.
Miten suomalaista saunaperinnettä tulisi uudistaa?
“Sauna voisi ottaa paremmin huomioon sukupuolen moninaisuuden ja haastaa binäärisen sukupuolikäsityksen. Lisäksi harvat julkiset saunat ovat esteettömiä niin, että niihin pääsisi liikuntarajoitteisena. Kolmantena mainittiin normi ‘alastomuuden pakosta’, joka elää vahvana ja voi olla hankala paikka yleisessä saunassa esimerkiksi heille, jotka ovat ruumiiltaan normatiivisesta poikkeavia.”
Kestävä perinne? Myös kestävyysmurrokseen liittyvät kysymykset ovat Talasniemen mukaan tärkeitä saunan uudistamisen kannalta. Saunomisen kestävyyttä tulee tarkastella saunan rakentamisesta, lämmittämisestä, puunpolton päästöistä ja energiakäytöstä lähtien.
“Sauna voi olla tulevaisuuden kestävyyden rakentamisen paikka keskustelun ja siitä syntyvän yhteisen toiminnan kautta.”
6/6 Ja viimeiseksi mitä rauhoittavin fraasi stadilaisittain…
